Jos puhutaan tuosta "Kuivan humalan" yhteydessä mainitusta emotionaalisesta kypsymättömyydestä, niin kyllähän tuo aika vahvasti on tuossakin haastattelussa läsnä. Kuka päälle nelikymppinen kehuu ääneen, kuinka on "aina ollut yksi parhaista bilettää, juhlii, riehuu ja hilluu" kuin se olisi joku suurikin saavutus? Ja koko Jeren kirja oikeastaan alleviivaa tätä kypsymättömyyttä ja sitä, että hän ei ole edelleenkään sinut tilanteen ja oman itsensä kanssa.
Kun tilanne on tuo, niin silloin se kuivilla olo on juuri vain sellaista selvänä kärvistelyä, eikä sitä että ihan oikeasti kykenisi nauttimaan elämästä ilman päihteitä ja pystyisi elämään ilman, että se addiktio on aina kaikessa läsnä. Kun luin joskus erään kirjan, jossa kerrottiin mm. tuosta kuivasta humalasta ja alkoholismin voittamisesta, niin tajusin aika paljon esimerkiksi isäni käytöksestä tuon 15 vuoden selvän putken aikana. Siinä oli juuri kyse tästä kuivasta humalasta, jossa ne alkoholistin käytösmallit (myös meissä perheenjäsenissä) jatkuivat tuon pitkän selvän kauden yli ja toivat mukanaan monenlaisia ongelmia ja oikeastaan edelleen täysin epäterveen perhe-elämän ja ihmissuhteet.
Jere sanoo kyllä nyt, että "Ei tarvitse taas vähään aikaan juoda", ja saattaa jopa mennäkin jonkin aikaa selvänä, mutta niin kauan kun hän on kykenemätön myöntämään ognelmansa ja käymään sitä ihan oikeasti läpi, niin näitä uusia repsahduksia tulee, ja haimatulehduksen takia teholla olleelle joka ikinen niistä saattaa olla se viimeinen repsahdus.