Viimeinen lukiojakso alkoi tänään ja samaan syssyyn oli ensimmäinen oppitunti musiikkia yli vuoden tauon jälkeen. Opettaja suunnitteli erottavansa suuresta ryhmästä kaikkein vakavimmin soittavat oppilaat. Meikä on yksi niistä. Sain mainintaa rumpalina. Alkupuheiden jälkeen kaikki saivat ryhtyä soittamaan ja minä valitsin tietysti rummut, ja sähköisen setin. Jos olisin soittanut akustisella, muiden oppilaiden korvakäytävät olisivat haljenneet.
Vetelin rumpuja niin innostuneena, että ajankulu katosi joksikin aikaa. Niin pitkäksi aikaa, että seuraavaksi kelloa vilkaistessa oppitunti oli jo päättymäisillään. Oli todella siistiä soitella parin viikon tauon jälkeen ja mikä upeinta, riemastuttavinta: eläydyin soittamiseen! Oli mukana tuolilla hytkymistä, hymyilyä, tyylikkäitä lyöntejä sekä veden kaatamista pään päälle. Kaikki ilo tuli otettua irti tilaisuudesta. Keräsin jonkin verran katseitakin aina silloin tällöin. En muista soittaneeni kovin usein aiemmin yhtä räväkästi kuin tänään.
Ilon, pohjattoman ilon kautta. Kannatti ottaa tämä kurssi, kyllä kannatti. Ai niin, jokin esitelmäkin täytyisi vissiin tehdä kurssin aikana... joo, kyllä mä jotain teen. Mutta haluan keskittyä musiikkiin. Van Halenin kappale "The Dream Is Over" soi, mutta actually, the dream is NOT over yet.
Sähän voit vetäistä esitelmän vaikka eri rumputekniikoista ja kaikista pienistä kikoista mitä rumpali tekee saadakseen tietyt äänet syntymään. Näytät niille miten vedetään hirvittävä tuplabasarikomppi yhdellä jalalla ja pedaalilla. Sitten isket videot tulille ja Mike Portnoy tai vastaava sankari näyttämään miten isossa maailmassa vedetään.
Tein joskus ala-asteella musiikin tunnille esitelmän. Silloinen luokanvalvoja oli helluntalainen tosiuskovainen, joka koitti meitäkin käännyttää joka helvetin päivä. Noh, pamautin DIOt kehiin ja kerroin tarinaa bändistä, pyöritin videolta pari biisiä ja sitten vielä vedettiin "bändin" kanssa yks biisi (Holy Diver). Luokkakaverit tykkäs, maikka anto vitosen.
Koska olin lapsi, ja tuollainen käytös vitutti, kävin etsimässä kepin. Sitten etin koiranpaskan. Yhdistin nämä kaksi ja survoin sillä kepillä sen koiranpaskan maikan auton etuoveen siihen muovin alle mistä ovi avataan (on sillä joku nimikin, mutta ei tule nyt mieleen. Kahva?). Mulle ei DIOsta vittuilla.