Jatkoajan ravintolaopas

[MadMike]

Jenkeissä toi oli kyllä jokseenkin hankalaa, vaikka otin selvää. Esim. paikalliset baarimestarit olivat sitä mieltä, että sillä alueella (Santa Monica) on kaikilla niin hyvät palkat, ettei automaattitippi ole mikään must.

Santa Monicassa hotellin raflassa kun tilattiin aamupalat oikein listalta ja tuli väärä setti väärällä hinnalla olisi saattanut luulla ettei tipin pois jättäminen olisi ollut niin iso asia. Sanotaanko näin ettei sitten enää uskallettu mennä uudestaan kokeilemaan. Yökerhon ovimies taas kieltäytyi ponnekkaasti dollareista ja siinä kun horjuttiin melkein kyttäauton alle punaisia päin kävellessä niin lopputulos olikin selfiet koppalakkien kanssa. Life is like a box chocolates.

 

[Jupe]

Koen käyväni kohtuu usein ravintoloissa täällä pk-seudulla ja en kyllä itsekään koe tarvetta tipata näillä hinnoilla. Olen ymmärtänyt että tipit on osa palkkaa ulkomailla ja suomessa minimipalkat on ihan eri maata kuin tippikulttuurin maissa. Mun tapa kiittää ravintolaa hyvästä ruoasta ja toimivasta palvelusta on esim ostaa extemporee siinä vielä jälkkärit, kahvit, avecit vaikka ei ollut tarkoitus. Puhua ja kehua ruokaa niin henkilökunnalle kuin tutuille, tulla uudestaan, kaikki nämä auttaa heidän bisnestään. Mielestäni parempi asia kuin kolehti mikä menisi suoraan tarjoilijan taskuun.

_

 

[Blöö]

Mä veikkaan, että toi on oman elämänsä Steve Buscemi.

Mä olin toissa kesänä Prahassa polttareissa ja porukassa oli yksi henkilö, joka ei kerta kaikkiaan suostunut tippaamaan. Ei, vaikka selitin sen olevan siellä olennainen osa tarjoilijoiden palkkausta. Pari kertaa hävetti niin paljon, että tippasin sen puolesta. Lopuksi käytiin kärkevä keskustelu, jonka aikana mm. tiedustelin herralta, että antaako Britanniassa periksi paikallisille tavoille, vai ajaako oikeata reunaa? Puoleen vuoteen ei pidetty mitään yhteyttä.

 

[godspeed]

Onneksi Suomessa ei tipata. Menisi hermo kun pitäisi kokoajan olla jotain hiluja taskunpohjalla sitä varten. En käytä käteistä rahaa muutenkaan enää kuin pakon edessä. Mitä tulee tapoihin niin ei se olen ihmisen vika ettei ymmärrä jotain ihmeellisiä kulttuurillisia tapoja, vaan sen vika joka toimii joidenkin vitun idioottimaisten tapojen mukaan.

 

[Rod Weary]

Mulle tulee vaan hyvästä ruuasta ja palvelusta niin hyvä mieli, että melkein tippaan joskus kavereillakin illastaessa, kun ovat pakertaneet mulle hyvää safkaa.

 

[benicio]

Tippaaminen on vastenmielistä touhua, mutta ei siksi että olisin pihi, vaan päinvastoin koska ajaudun tippaamaan aina ihan tolkuttomia prosentteja. Missään nimessä kun ei saa tipata liian vähän, niin sitten lyön tiskiin vähintään kymmenien prosenttien tipin vaikka palvelu olisi ollut ihan paskaa (tsempiksi) ja vastaavasti jos se on ollut hyvää niin vielä enemmän.

On siinä sitäkin että kun minä suomalaisena hyväosaisena lyllerrän ulkomailla ravinteliin ja köllötän siellä pöydässä kuin lihava ranskalainen rokokoomaalauksessa, niin koen että minun velvollisuuteni ja taakkani on pelastaa se varmasti köyhä - vaikkapa irlantilainen - tarjoilija kurjuudesta tipilläni tai vähintään annettava hänelle riittävä pesämuna luokkahyppyä varten. Toisaalta haluan tietysti myös alistaa ja kun en kehtaa heitellä pool boylle seteleitä hotellihuoneen parvekkeelta niin sitten ujosti sullon niitä rahoja sinne laskutaskuun.

Ja voi perkele, kun kuitenkin unohdan tipata enkä tunneälykuuromykkänä tajua tilannetta kuin vasta illalla päätä tyynyyn laitteessa, niin en saa häpeältäni unta ja seuraavana päivänä on tipattava koko kaupunki nousuun etten pilaa suomalaisten mainetta.
Ja sitten vaimo kaapii niitä seteleitä poislähtiessämme mukaansa.

 

[Vaughan]

Benicion tunne on tuttu...

New Yorkissa törmäsin tänä keväänä ensimmäistä kertaa tilanteisiin, joissa kysyttiin suoraan, "haluatteko, että tarjoilupalkkio lasketaan mukaan laskuun?" Erittäin kätevää! Yleensä se oli suoraan 18 %, mutta jossain sai valita muutamasta vaihtoehdosta.

Minäkin unohdin ainakin kerran baaritiskillä tipata, ja lopputulemana en enää kertaakaan käynyt samassa paikassa, koska en kehdannut. Ravintola siis menetti potentiaalisen asiakkaan, ja minä koin syyllisyyttä jälkikäteen - molemmat hävisivät...

 

[ndal88a]

New Yorkissa törmäsin tänä keväänä ensimmäistä kertaa tilanteisiin, joissa kysyttiin suoraan, "haluatteko, että tarjoilupalkkio lasketaan mukaan laskuun?" Erittäin kätevää! Yleensä se oli suoraan 18 %, mutta jossain sai valita muutamasta vaihtoehdosta.

Monissa turistipaikoissa, esim. Miami Beach, tippi on jo lisatty laskuun, luonnollisesti joku 18%. Sitten kun lasku tuodaan poytaan, paperi tai elektroninen, niin laskussa on oma rivi tipille. Itse tulkitsen sen niin etta gringoa yritetaan kusettaa ja gringo antaa tuplatipin. Voihan se olla sitakin varten etta jos on saanut tosihyvaa palvelua niin voi antaa ylimaaraista.
Toinen juttu on tietenkin se etta jos yrittaa pienentaa jo lisattya tippia, esim. huonon palvelun takia, siina ei tuntipalkoille paase.

JOL

 

[Fordél]

Elevant on varsin hyvä intialainen ravintola, jos miettii siis ihan koko Baltiaa ja pohjoisempaa Eurooppaa.

@cottonmouth suosituksista tuli käytyä testaamassa Tallinnassa Elevant-ravintola ja ei tuottanut pettymystä. Hieno miljöö, ihan hyvä palvelu ja mikä tärkeintä: hyvä ruoka. Alkupaloiksi tuli vedettyä joku "paneroitu" juustohässäkkä, joka oli ihan ok, mutta ei erityinen. Kaverien alkuruuat oli kuitenkin oikein mainioita. Pääruuaksi otin Spinach & cottage cheese curryn, joka oli aivan loistavaa. Todella pehmeät maut. Kaverina tarjolla ollut rapeaksi paistettu leipä, jota en ollut aikaisemmin syönyt, oli myös mainiota. Jälkiruokaan ei tilaa jäänyt.

Toisena paikkana testattiin Von Krahl Aed (linkki vie.raflan sivuille). Von Krahlissa niin ikään miljöö oli hieno ja täällä palvelu aivan erinomaista. Alku- ja pääruoka oli hyvää ja laadukkaasti tehty, mutta eivät tehneet ihan samanlaista vaikutusta kuin Elevantin safkat (pääruokana rautua). Muut ruokailijat kyllä kehuivat paljon omia annoksiaan. Omalla kohdalla on kuitenkin hehkutettava jälkiruokaa, joka koostui heidän käsintehdyistä makeisista. Yksi parhaista jälkiruuista koskaan.

Tarkoitus mennä lähiaikoina uudestaan Tallinnaan puolison kanssa ja vietävä hänetkin Elevantiin. Lisäksi pitää koittaa saada pöytä Rataskaevu 16:ta.

 

[Schwein]

En jaksa koko ketjua selailla, siksi kysyn suoraan. Heittäkääs pari vinkkiä kun kohteena on Tallinna. Pitäisi olla sellaisia jonne ei tarvitse pöytävarausta viikkoja etukäteen, sillä reissu on jo maanantaina.

 

[Fordél]

En jaksa koko ketjua selailla, siksi kysyn suoraan. Heittäkääs pari vinkkiä kun kohteena on Tallinna. Pitäisi olla sellaisia jonne ei tarvitse pöytävarausta viikkoja etukäteen, sillä reissu on jo maanantaina.

Jatkiksen Tallinna-ketjussa on taidettu käsitellä viimiset pari kolme sivua ravintoloita, joten kannattaa tsekata se ketju. Minkälaista paikkaa on hakusessa?

Itse kävin tänään testaamassa toista kertaa Mikkelissä Bistro Vileen. Vilee oli siirtynyt uusiin paljon tunnelmallisempiin tiloihin. Nyt miljöö ja ruoka ovat tasapainossa, hyvä niin. Palvelu oli totutun laadukasta, ei mitään valittamista. Söin Saimaa menuun (25 €) sovellettuna, jossa alkuruokana oli kalakeitto. Pääruokana oli paistettuja muikkuja, tilliperunapyrettä ja paahdettuja varhaiskasviksia sekä jälkkärinä mustikkafinancier ja mascarponemoussea. Setti toimi erinomaisesti. Etenkin kalakeitossa oli todella syvät maut. Sitä olisi voinut litkiä vaikka kuinka. On se vaan hienoa, että Mikkelistä löytyy tällainen rafla. Näitä toivoisi muihinkin tällaisiin keskisuuriin kaupunkeihin, kuten Kouvolaan, Lahteen jne.

 

[DAF]

Näitä toivoisi muihinkin tällaisiin keskisuuriin kaupunkeihin, kuten Kouvolaan, Lahteen jne.

Kyllä kai Roux on kuitenkin heittämällä parempi kuin mikään mikkeliläinen ravintola. Jopa maan (ainakin Hki-Turku-Tre ulkopuolisen) parhaita.

 

[Fordél]

Kyllä kai Roux on kuitenkin heittämällä parempi kuin mikään mikkeliläinen ravintola. Jopa maan (ainakin Hki-Turku-Tre ulkopuolisen) parhaita.

Itse asiassa Rouxhan on valittu tämän vuoden maamme parhaaksi ravintolaksi, joten on ainakin alan ammattilaisten mielestä parempi kuin mikään ravintola Hkissä, Turussa tai Tampereella. Mutta Rouxin hintaluokka onkin ihan eri eli painivat jo lähtökohtaisestikin eri genreissä. Itteäni innostaa eniten juuri tällaiset Vileen tai 4Vuodenaikaa -tyyppiset mestat, josta saa kohtuuhinnalla (kuten 25 egellä) laadukkaan ja simppelin kolmen ruokalajin menuun. Vaikka ei Rouxikaan ole kalleimmasta päästä, kynnys mennä Rouxiin on selkeesti korkeampi kuin vaikka Vileeseen tai 4Vuodenaikaan, joissa voisi käydä vaikka viikottain. Juuri tällaisia matalamman kynnyksen hyviä ruokapaikkoja olisi hienoa saada esim. Kouvolaan, Lahteen jne. Jossain Porvoossahan näitä on pilvin pimein.

 

[L. Paraske]

En jaksa koko ketjua selailla, siksi kysyn suoraan. Heittäkääs pari vinkkiä kun kohteena on Tallinna. Pitäisi olla sellaisia jonne ei tarvitse pöytävarausta viikkoja etukäteen, sillä reissu on jo maanantaina.

Pari vinkkiä:
- Rataskaevu 16, löytyy vanhasta kaupungista.
- Kohvik Moon, löytyy Kalamajasta kävelymatkan päässä keskustasta.

Molemmissa loistavaa ruokaa ja varsinkin Rataskaevu muutenkin todella mukava kokemus. Moonissa käynnistä hieman pidemmän aikaa mutta teki aikoinaan vaikutuksen varsinkin kun vähän rähjäinen ympäristä ei antanut odottaa mitään huikeaa ravintolaelämystä.

 

[Fordél]

Pari vinkkiä:
- Rataskaevu 16, löytyy vanhasta kaupungista.
- Kohvik Moon, löytyy Kalamajasta kävelymatkan päässä keskustasta.

Molemmissa loistavaa ruokaa ja varsinkin Rataskaevu muutenkin todella mukava kokemus. Moonissa käynnistä hieman pidemmän aikaa mutta teki aikoinaan vaikutuksen varsinkin kun vähän rähjäinen ympäristä ei antanut odottaa mitään huikeaa ravintolaelämystä.

Näihin sellaiset kommentit, että Rataskaevuun ei ole mitään asiaa ainakaan illaksi ilman pöytävarausta. Yritin yli viikkoa aikaisemmin, mutta ei onnannut. No päivälle sain pöydän. Kohvik Moon on puolestaan kesälomalla 3.7.-3.8, joten niin sinne ei päässyt lainkaan.

Netistä löytyy kuitenkin vaikka kuinka Tallinnan ravintolasuosituksia. Esimerkiksi täältä Tallinnaa.com -sivustolta löytyy yksi listaus. Se on sitten eri asia, että kuinka moneen noista pääsee ilman pöytävarausta. No yksi matalan kynnyksen ihan ok mesta lienee F-hoone (Telliskivi 60 A).

 

[L. Paraske]

Näihin sellaiset kommentit, että Rataskaevuun ei ole mitään asiaa ainakaan illaksi ilman pöytävarausta. Yritin yli viikkoa aikaisemmin, mutta ei onnannut. No päivälle sain pöydän. Kohvik Moon on puolestaan kesälomalla 3.7.-3.8, joten niin sinne ei päässyt lainkaan.

Kahdesti olen käynyt Rataskaevussa ja ensimmäisellä kerralla saatiin pöytä ilman varausta. Tuosta aikaa toki pian 2,5 vuotta ja tuo oli sunnuntai-iltapäivä. Nyt tänä keväänä varattiin pöytä viikkoa aiemmin lauantai-illaksi ja ainakin silloin onnisti. Kyllä jotkut onnekkaat pääsivät tosin silloinkin sisään ilman varausta.

Moonin kesälomasta ei ollutkaan tietoa, mutta ilmeisesti paikalla moiseen sitten varaa on.

 

[Fordél]

Kahdesti olen käynyt Rataskaevussa ja ensimmäisellä kerralla saatiin pöytä ilman varausta. Tuosta aikaa toki pian 2,5 vuotta ja tuo oli sunnuntai-iltapäivä. Nyt tänä keväänä varattiin pöytä viikkoa aiemmin lauantai-illaksi ja ainakin silloin onnisti. Kyllä jotkut onnekkaat pääsivät tosin silloinkin sisään ilman varausta.

Itsellä on tuskaisia kokemuksia viimisen kuukauden aikana pöydän varaamisesta Rataskaevusta, joka on ilmeisesti nyt se ykköspaikka Tallinnassa (ei ollut välttämättä sitä pari vuotta sitten). Ensin yritin alkuviikosta pöytää viikonlopulle, mutta kumpanakaan päivänä ei ollut tilaa. Tästä viisastuneena yritin nyt reilua viikkoa etukäteen arkipäivälle eikä onnistunut taaskaan. Seuraavalle päivälle klo 14.00 löytyi vihdoin tilaa.

 

[V-G-]

Kyllä meidänkin on pitänyt aina Rataskaevuun varata pöytä todella hyvissä ajoin, ja kerran jouduttiin menemään muualle kun jätettiin liian viime tinkaan. Rataskaevu on aika laajalla otannallani Tallinnan paras ravintola, ainakin hinta-laatu-suhteeltaan, mutta voisivat jo pikkuhiljaa remontoida ruokalistaansa. Se ei ihan riitä, että vuodessa vaihtuu vain yksi pääruoka...

 

[M@rko77]

Eilen ystäväni kanssa kävimme ensimmäistä kertaa Hard Rock Cafessa (koskaan missään maassa) eli Helsinki oli kyseessä. Burgerit oli tarkoitus mennä vetämään. No, ensimmäinen ihmetysaihe oli että nämähän vääntää täällä lontoota. Ei sillä, etteikö kieli taivu, mutta Suomessa ja suomalaisille asiakkaille englantia?! Mikäs siinä sitten. No, burgeritilaus sisään. Mitä hittoa! Ei kanaversiota saatavilla? Pakkohan siinä oli sitten jotain pihviä vetäistä. Otin mediumin, joka oli kyllä fiksu veto. Maittava ateria, ja söössi oli kyllä hyvää! Ihan ok mesta, mutta vähän turistimeininki tuolla (jotkut tulivat vaan sisälle raflaan ottamaan valokuvia artistien esineistä yms.). Ehkä jatkoon. PS Roux Lahessa on kyllä kokeilemisen arvoinen, vaikka jonotusmeininkiä tällä hetkellä tarjolla..

 

[penkinlämmittäjä]

Noista Tallinnan ravintoloista Rataskaevu on kyllä oikein hyvä paikka, mutta oma ylivoimainen suosikkini on se Swissotelin ylimmässä kerroksessa oleva näköalaravinteli. Huikeaa safkaa, huikeaa palvelua, "amarillohinnat" ja kokin terveisiä tuli ihan kivasti ainakin viime kerralla. Viinitarjonta myös oikein hyvä.

 

[Valioyksilö]

No, ensimmäinen ihmetysaihe oli että nämähän vääntää täällä lontoota. Ei sillä, etteikö kieli taivu, mutta Suomessa ja suomalaisille asiakkaille englantia?!

Englantia puhuvat tarjoilijat alkavat Helsingissä olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus pl. ketjupaikat. Johtunee siitä, että moni "indie" ravintoloitsija on ulkomaalainen ja ravintolahommiin on helppo päästä sisään ulkkarina. Onhan se vähän outoa, mutta toisaalta 95% suomalaisista kykenee sen tilauksen englanniksi hoitamaan. Vaikka sitten elekielellä. Ehkä suomalaiset nuoret eivät näe ravintola-alaa enää niin seksikkäänä kuin joskus.

Kamppiin avattu 6k-ravintolakompleksi oli suosituksen arvoinen paikka. Kohtuuhintaista sekä maittavaa, bonuskorttivapaata apetta.

 

[Vaughan]

No, ensimmäinen ihmetysaihe oli että nämähän vääntää täällä lontoota.

Muita paikkoja Helsingissä, joissa on "joutunut" puhumaan englantia ovat ainakin: Woolshed, Talo, Brewdog ja molemmat Sandrot.

Liekö sattumaa, mutta kaikki ovat mielestäni omissa kategorioissaan keskitason yläpuolelle sijoittuvia paikkoja...

 

[#_6]

Muita paikkoja Helsingissä, joissa on "joutunut" puhumaan englantia ovat ainakin: Woolshed, Talo, Brewdog ja molemmat Sandrot.

Näitähän saisi vaikka kuinka pitkän litanian, lonkalta itselleni tulevat mieleen El Rey, Patrona, The Cock.

 

[M@rko77]

Muita paikkoja Helsingissä, joissa on "joutunut" puhumaan englantia ovat ainakin: Woolshed, Talo, Brewdog ja molemmat Sandrot.

Liekö sattumaa, mutta kaikki ovat mielestäni omissa kategorioissaan keskitason yläpuolelle sijoittuvia paikkoja...

No minulle se ei ole ongelma, mutta hieman iäkkäämmille on (siis tyyliin 50-60 -vuotiaat, jotka eivät ole englantia joutuneet puhumaan). Saisivat laittaa oveen tarran "wii spiik lontoo hiär". :D

 

[Fordél]

Noista Tallinnan ravintoloista Rataskaevu on kyllä oikein hyvä paikka, mutta oma ylivoimainen suosikkini on se Swissotelin ylimmässä kerroksessa oleva näköalaravinteli.

Rataskaevu 16 on tosiaan oikein hyvä paikka, mutta ei räjäyttänyt tajuntaa. Tuli vedettyä kolmen ruokalajin setti, josta kaikki osat toimivat oikein hienosti. Palvelu oli loistavaa ja miljöö mainio. Ei jäänyt kuitenkaan sellasta fiilistä, että olisi
pakko tulla käymään uudestaan.

Samalla Tallinnan reissulla tuli testattua aasialainen ravintola Chedi. Oli rahtusen tyyriimpi paikka ja ravintolana todella hieno mesta. Taas kerran ruoka oli hyvää ja tuli uudenlaisia makuelämyksiä, mutta ihan se jokin huippu jäi puuttumaan. Palvelu oli Chedissä hyvää, mutta jäykempää Rataskaevuun verrattuna.

Mainioita mestoja kuitenkin molemmat ja hinta-laatusuhde oli hyvä molemmissa.