Jatkoajan pukeutumisketju

[MunkADunk]

Hakemalla en löytänyt yhtään aiheeseen liittyvää ketjua, joten ajattelinpa pistää keskustelua pystyyn. Eli: Millainen on pukeutumistyylisi? Mikä on lempivaatteesi? Karmein muotivillitys yläasteajoilta? Mitä kiskot päällesi lähtiessäsi värivaloihin lauantai-iltana? Yleensäkkin kaikesta vaatetukseen ja pukeutumiseen liittyvistä aiheista voipi tänne postata.

Itse kuulun tähän perinteiseen massaan, kevyesti kulutetut farkut, vetskarihuppari ja nahkarotsi. Käytin ala-asteella paljon löysiä hipitihoppari-vaatteita, mikmäkkiä ja karl kania. tyyli jäi kuitenkin yläasteelle siirryttyäni ja on ollut siitä lähtien aika samanlaista. Yläastettani siivitti myös jäkistyyli, eli farkun lahkeet sullottuna sukkiin ja jalassa myös etniesin skeittikengät höystettynä puolipitkällä kypärän reijistä sojottavalla olkitukalla.


Kertokaahan muutkin mitä vaatekaapistanne löytyy ja mitä ei päällänne ikinä näy. Ihan mielenkiintoista lukea palstaveljien muotitietoa!

 

[tombraider]

Noniin jatkoajan virallinen Teuvo Loman ketju.

No itse tulee pääasiassa käytettyä farkkuja, t-paitaa ja huppari/villatakin tapasta. Merkkiuskollinenkin olen, mutta vain muutamissa artikkeleissa. Kauluspaidat on järjestään Sand:a. Olen todennut, että ne sopii mulle ja laatu on huippuluokkaa. Maksan vähistä varoistani mielummin 120 euroa paidasta, kun tiedän, että ne on helppo pitää pitkään hyvännäköisinä. Paksummat paidat taas on Gant:a, osittain saman syyn takia ja myös kestävät aikaa erittäin hyvin.

Farkuissa onkin sitten kirjo merkeissä laajempi. Blend ja Esprit ovat hyviä siinä mielessä, että ovat halpoja ja kestäviä. Levistä en ole ostanut sitten 1992, en tiedä miksi, mutta en vaan ole.
Hupparit ym. urheilullisemmat vaatteet esim. farkkujen kanssa ovat tyyliltään Peak:ä.
Pari pukua löytyy, mutta ei yhtään pikkutakkia. En vaan tunne oloani kotoisaksi pikkutakissa. Mielummin koko puku, kuin erisarjan ylä- ja alaosa.
Valkoisia sukkia en käytä kuin kotona häärätessäni. Kalsarit (mikäli oikeen teitä kiinnostaa) ovat sellaiset Microkankaiset (ei kokoiset) ja mustia ovat nekin.
Väritys asusteissa on pääasiassa tummaa (musta, vihreä, harmaa ja ruskea) ja valkoista, joku turkoosi piristää aina silloin tällöin.

Noniin ensimmäinen vastaus hinttapuliketjuun on tallennettu

 

[MunkADunk]

Noniin ensimmäinen vastaus hinttapuliketjuun on tallennettu

Heh, olipa tämä arvattavissa kun avausviestiä kirjoitin. uskoisin kyllä, että osaa (olkoon kuinka marginaalinen määrä vaan) kiinnostaa pukeutuminen ja edes jokseenkin siistiltä ja hyvältä näyttäminen.

 

[Realcowboy]

Aihe ei liene täällä kirjoittavien kiinnostuksen kärkipäässä,kun tämä ketju on nukkunut reilut kaksi vuotta.

 

[MunkADunk]

Selvä, eli odotellaan hetki niin tämäkin ketju vaipuu unholaan!

 

[TML]

Jos Suomen sää edes vähän enemmän sallisi, niin shortsit olisi meikeläisellä jalassa ympäri vuoden. Tai on ne nytkin, mutta vain sisätilassa.

Eli meikeläinen painaa kyllä melkolailla koko kesän (ja pitkälle syksyyn) shortsit jalassa ja sen kylkiäisinä on sitten t-paita. Talvella jalkaan vaihtuu farkut joskin harmaat colleget on kyllä jalassa aina kun ei jaksa "panostaa".

Yläkropassa on siis t-paita lähes aina, sen lisäksi huppareita tulee käytettyä jos on vähänkin viileämpää. Eli sellainen ns. surffari-look on meikeläisen pukeutumistyyli. Tai siksi sitä on kutsuttu.

Mitään merkkejä en uskollisesti seuraa ja eipä tule kyllä ostettua uusia vaatteita kuin joku pari kertaa vuodessa isompi satsi. Jenkeistä tuli jossain vaiheessa tilattua tavaraa ja jenkeissä käydessä tuli tuotua sieltä iso kasa. Kengät tilaan ruotsista tätä nykyä enkä ole Suomesta tainnut kenkiä ostaa 3-4 vuoteen.

 

[TQoFE]

Vakiona on farkut, vähintään seitsemän senttiä kapeaa korkoa ja nahkatakki. Kaikki muu riippuu vuodenajasta ja tilaisuudesta: siisti ja asiallinen neule vai musta korsettitoppi, nahkasaappaat vai sandaalit, lantiomittainen vai puolipitkä nahkatakki jne. Viime vuoden "suuriin saavutuksiini" luettakoon, että opettelin käyttämään hameita monen vuoden tauon jälkeen.

Tyypillinen väriyhdistelmä on musta tai valkoinen yläosa, tummat tai tummahkot farkut ja piristeeksi esimerkiksi pinkki kaulahuivi (huom! pinkki, ei vaaleanpunainen), punaiset nahkasaappaat tai oranssi vasikannahkavyö tjms. Pastellivärit ovat ehdoton eiei, samaten useimmat harmaan, vihreän ja sinisen sävyt. Eivät yksinkertaisesti sovi omiin väreihini tai luonteeseeni.

Lempivaatteeni on lyhyesti ja yleispätevästi sirot, korkeakorkoiset kengät. Jos rakastun joihinkin kenkiin, ne on oikeastaan melkeinpä pakko saada, vaikka maksaisivat paljon ja vaikka ainoa jäljellä oleva koko olisi numeroa liian pieni. Sitten vain irvistellään aina salaa nurkan takana, kun kukaan ei näe. Lähes fetissinomainen innostukseni ulottuu myös muiden naisten kenkiin, eli älkää palstasiskot pelästykö, jos joku jää joskus tuijottamaan korkkareitanne kuola valuen, minä se vain olen. Harva asia on yhtä seksikästä kuin sirot korkeakorkoiset kengät ja nainen, joka osaa kävellä niillä.

 

[benicio]

Täälläkö saan kirjoittaa lempiaiheestani, minusta? Kiitos.

Pukeutumiseni on tavallisesta tavallisinta. Farkut ja puuvillaneule, töissä tarpeen mukaan kauluspaita ja joku ruma blazeri. Hupparia pitäisin, jos työ sen sallisi.
Merkillä ei ole minulle pienintäkään väliä, eikä mulla kyllä liiemmin mitään merkkivaatteita olekaan. Farkut ostan heti kun sopivat löydän, koska minulla on - ilmeisesti farkkusuunnittelijoista poiketen - perse.
Kotona sitten yleensä verkkarit tai college-housut ja teepaita.

Ala-asteella kaikilla oli NHL-lippis, minulla Orlando Magic lippis, siinäpä räiskyvin asuvalintani. Flanellipaitaakin käytin joskus, eli pientä grungetyyliäkin oli ilmassa, kuten kaikilla muillakin pojilla siihen aikaan.
Ylä-asteella yritin kadota kuvasta kokonaan, eikä kauheasti muistijälkiä ole jäänyt noiden ikävuosien garderobista. Farkut ja joku harmaa/musta paita, valkoinen olisi ollut liian värikäs.
Lukiossa olin jo sen verran läski, että oli pakko siirtyä kohti hiphop-pukeutumista. Esteenä tälle oli kyseisen musiikinlajin täydellinen yhdentekevyys ja karvainen perseeni. Siirryinkin sitten kyseisen tyylin kiistattoman koomisuuden tajuttuani huomaamattomasti takaisin tavallisiin vaatteisiin.

Ihan en niitä ihmisiä ymmärrä, jotka tinkivät mukavuudesta pukeutumistyylin kustannuksella. En tarkoita mitään kravattia, vaan vaikkapa polven korkeudella roikkuvia lökäpöksyjä, kastraatiokireitä pillifarkkuja tai lämpimyydestä tinkimistä talvikeleillä.

Toinen mielenkiintoinen ihmisryhmä ovat ns. jämähtäneet. Joku voisi tehdä gradun aiheesta, miksi osa ihmisistä jää tyyliltään menneelle vuosikymmenelle, muiden siirtyessä eteenpäin joko muodin aallonharjalla tai väkipakolla perässä kroolaten, kuten allekirjoittanut. Usein tämä jämähtäneisyys koskee koko ihmistä, hiustyyliä, silmälaseja, musiikkimakua yms. myöten. Luulisi, että tällainen ihminenkin joutuu ostamaan uusia vaatteita, mutta miten ihmeessä mistään löytää vaikkapa aikuisen ihmisen 80-lukuvaatteita, ja eikö kukaan, edes parturi, kerro tälle ihmiselle, että sitä takatukkaa/piilokaljua/homohyppyriä voisi hiukan miettiä uudestaan. Toisaalta mitäpä sillä väliä, jos kokee tyylin omakseen. Mielenkiintoinen ilmiö vain.

Tässä viestissä kerroin puketumisesta, ja samalla kahteen otteeseen pääsin mainitsemaan perseen, hienoa.

 

[Köyliön Ässä]

Ennen yläaste-aikaa: Aika paljon ainakin valokuvien perusteella suosin sinistä väriä, mutta muutkin värit olivat kovassa käytössä erityisesti t-paidoissa. Lippis/muu hattu oli must ja jaloissa siniset farkut.

Yläaste-aikana: Vaatetukseen kuuluivat haaleat mustat/siniset farkut, yleisesti musta/valkoinen t-paita, valkoiset/mustat lenkkarit, sukat, pääkallo-tuli-kovis-lippis, joku musta huppari tai vastaava ja niin juu tietysti alushousut.

Lukio-aikana: Farkut muuttuneet mustiin collegehousuihin ja hupparissa nykyään vetoketju on must. "Hoppariksi" en kuitenkaan menisi itseäni luokittelemaan, enkä sitä haluaisikaan.

Kesällä en juuri käytä shortseja tai oleskele pelkän t-paidan kanssa ja sitten talvella jaloissa pitkät kalsarit ja lämmintä vaatetusta myös ison takin, isojen kenkien ja liian pienen Ässä-pipon verran.

Tavallista tummaa ja rentoa siis. Eli ei ole pakko olla uusinta hottia tai tyylikkäintäkään kudetta.

 

[-OO-]

Kotona: Aamutakki, kalsarit ja villasukat+Reinot
Töissä: Farkut tai suorat housut ja joku siisti kauluspaita, T-paita tai villapaita näin talvisin
Vapaa-ajalla: Kesällä ihan aina shortsit ja T-paita, viileämmillä ilmoilla farkut tai jotkut vapaa-ajan housut sekä huppari

Ei minulla sen kummempia sääntöjä ole kuin että tykkään että vaatteet ovat mukavia päällä ja kaikin puolin toimivia, minulla toimivuus menee aina ulkonäön edelle. Yleensä suosin mahdollisimman yksinkertaisia ja yksivärisiä vaatteita (harmaa, musta, ruskea) joissa ei ole mitään räikeitä värejä eikä kuvioita. T-paidoissa on vain yksi väri - musta. Eräs naishenkilö kerran kommentoikin vaatekaappiani katsoessani että "Helvetti että voi olla tylsän näköinen kaappi!" Kertonee jotain kaapin sisällä vallitsevasta värimaailmasta... Takeissa suosin yleensä pitkiä tai puolipitkiä, näin talvella tulee pidettyä puolipitkää villakangastakkia tai kelsiturkkia ja kesällä en yleensä pidä takkia ollenkaan kovin mielelläni.

Merkeillä ei ole minulle mitään väliä noin niinkuin "statusmielessä" mutta suosin toki jotain tiettyjä merkkejä sen takia kun ovat osoittautuneet laadukkaiksi ja kestäviksi. Yleensä pyrin ostamaan mahdollisimman laadukkaita ja kestäviä vaatteita vaikka ne sitten maksaisivatkin enemmän kuin halpahallitavara, kun en ole mikään kovin innokas kaupassa kiertelijä niin pidän mieluummin jotain hyväksi havaittua vaatetta pidemmän aikaa kun kiertelen kaupassa etsimässä uusia hajonneiden tilalle.

 

[Evil]

Yleensä farkut ja t-paita. Kesällä shortsit. Joskus verkkarit. Kovalla pakkasella villapaita. Kesällä kesäkengät, talvella talvi-. Lippalakkia ei koskaan, pakkasella pipo. Merkeistä en tiedä, kun en ole käynyt vaatekaupoissa 80-luvun jälkeen. Pidän päällä mitä vaimo ostaa.

 

[sampio]

Tuo Realcowboyn mainitsema hieno ketju käsittelee todellakin samaa aihepiiriä, mutta laitetaan tännekin mutinat ja samalla tietysti hiukan päivitystä omaan tilanteeseen. Jos ketjut yhdistetään, niin vastaan ikäänkuin kahteen ketjuun samalla kertaa!

Mutta joo, kuten aiemminkin olen kirjoittanut, saisin kyllä uppoamaan vaatteisiin rahaa kohtalaisen paljon. Arvostan laadukkaita vaatteita, mutta toisaalta tykkään myös vaatevaraston lyhyestä kiertoajasta ja tämä jälkimmäinen yhdistettynä matalahkoon palkkaan ja elätettäviin jälkeläisiin tekee sen, että asioin pääasiassa näissä skandinaavisissa katumuodin edelläkävijöissä. J&J-tyyli voisi kuvata parhaiten meikäläistä, eli pitkää ja lyhyttä t-paitaa, kevyttä neuletta, kulutettuja ja tyköistuvia kauluspaitoja. Väreillä ei ole niin väliä, kunhan on sopivan pehmeästi rock. Hiukan uniikimpaa kamaa toivoisin voivani ostaa, mutta onneksi tuunaaminen on edullista.

 

[sampio]

Farkuissa onkin sitten kirjo merkeissä laajempi. Blend ja Esprit ovat hyviä siinä mielessä, että ovat halpoja ja kestäviä.

Opiskeluaikoinani ostelin näitä Blendin halvimpia farkkuja ja muita rentoja housuja, mutta kun kolmet repesivät puolen vuoden sisään haarukasta, päätin, että sai olla viimeiset. Voi olla, että viidessä vuodessa meno on parantunut, mutta saa mun puolesta olla. Nykyään merkillä ei olisi muuten väliä, mutta malleiltaan parhaat tuntuvat löytyvän toistuvasti J&J:n valikoimista. Tukholmassakin pyörin jokusessa liikkeessä, enkä alle 100 euron hintaluokasta parempia löytänyt. Enempää en tällä hetkellä housuihin satsaa.

 

[ms.qvist]

Pukeutumistyylini (tai tyylittömyys) on hyvin perinteinen ja jopa paikalleen jämähtänyt - en seuraa muotia missään mielessä vaan ostan niitä vaatteita jotka mielestäni ovat siistejä ja joissa viihdyn. Vaateostokset ovat kyllä yhtä tuskaa, kuten viime kesänä jolloin jouduin kiertämään likipitäen kaikki L:rannan vaatekaupat kunnes löysin sopivat housut - niin ulkonäöllisesti kuin laadullisesti sekä vielä siten, että ne sopivat jalkaani ongelmitta.

Normaalisti jalassani on farkut (alushousut tietty alla) - mustat - muun värisiä en edes omista enkä haluakaan omistaan. Kesähousut ovat sitten asia erikseen, ne ovat ruskeat (vaaleammatkin on mutta ei niitä enää viitsi jalkaan laittaa). Kesäisin pidän mieluiten jalassa shortseja, niitä onkin sitten varastossa useammat kappaleet ja värit vaaleita. Tykkään pukeutua kesällä vaaleaseen/rusehtavaan. Talvella väritys on sitten pääsääntöisesti tummaa tai mustaa. Talvella päällä on yleisimmin nahkatakki, todella kovilla pakkasilla untuvatakki tms. Urheillessa asia on erikseen, mutta ei siitä tämän enempää.

Kuten jo totesin, väritys vaatteissani on joko tummaa tai mustaa tai kesällä vaaleaa, sään salliessa. Kylmemmillä ilmoilla kesällä ja syksyllä päällä on sitten farkkujen/kesähousujen ohella MC:n takki 90-luvun alkupuolelta, väriltään rusehtava. Enkä halua luopua takista koska se on täysin ehjä, vaikka onkin palvellut minua jo lähes 20-vuotta. Yhtään puvuntakkia minulla ei ole, yhdet suorat housut löytyy mutta ne eivät mahdu jalkaani (kiitos kasvaneen perseen ja reisien). Kravatteja taitaa olla yksi mutta sitä en ole käyttänyt kuin yhden kerran - en tiedä missä se on enkä välitäkään. Jos pukukoodi vaatii juhlissa kravatin (ja puvun) käytön, jätän juhlat suosiolla väliin.

Kengätkin ovat mitä ovat. En seuraa muotia vaan ostan kenkiä, jotka miellyttävät silmiäni. Talvella ja syksyllä käytössäni on ehdottomasti mustat kengät - niin usein kuin mahdollista nilkkurit. Kesällä kenkien väri vaihtelee mustasta ruskeisiin riippuen säätilasta, sateella pääsääntöisesti mustat mutta muutoin tummanruskean eri sävyisiä kenkiä.

Voin siis todeta, että väreillä en pahemmin leiki - omistan kyllä punaisia t-paitoja mutta olen pitänyt niitä päällä kokonaista pari kertaa. Viimeksi pikkujouluissa kun teemana oli "punainen".

Huppareita en omista, enkä ymmärrä kuinka joku aikuinen (mies) viitsii hortoilla kaupungilla hupparipäällä - jollei nyt sitten ole urheilemasta tulossa. Mutta, että ostoksille hupparissa - ei kiitos, samaa sarjaa kuin joku taulapää menee kävelylle sandaaleissa ja pitää sukkia samalla jalassa.

vlad.

 

[-OO-]

Opiskeluaikoinani ostelin näitä Blendin halvimpia farkkuja ja muita rentoja housuja, mutta kun kolmet repesivät puolen vuoden sisään haarukasta, päätin, että sai olla viimeiset. Voi olla, että viidessä vuodessa meno on parantunut, mutta saa mun puolesta olla. Nykyään merkillä ei olisi muuten väliä, mutta malleiltaan parhaat tuntuvat löytyvän toistuvasti J&J:n valikoimista. Tukholmassakin pyörin jokusessa liikkeessä, enkä alle 100 euron hintaluokasta parempia löytänyt. Enempää en tällä hetkellä housuihin satsaa.

Farkkujen suhteen olen havainnut nämä Anttilan Shine-farkut yllättävän hyviksi hinta/laatusuhteeltaan. Ja on ihan OK näköisiä ja mallisiakin, ainakin minulle välttää oikein mainiosti.

 

[Hockey Story]

Kiitos Lenitalle!

Suomalainen mies saa kiittää Lenita Airistoa tämän kärkevistä suomalaisen miehen pukeutumista koskevista kommenteista. Kunnon keski-iän hälläväliä -junttilook-pukeutumisen suurin suola eli kävelykengät ja verkkarit päälle on juuri siinä, että Lenita on nimenomaan kieltänyt tämän epäpyhän, mauttoman mutta ah niin mukavan ja vaivattomasti puettavan asu-yhdistelmän käytön.
Tässä iässä ja tällä vatsan koolla kaikenlaisten narulla sidottavien kenkien laittaminen jalkaan menee vaan eteisen lattialla pyöriskelyksi ja oman vatsan yli kurottamiseksi ja suorat housut repeää päältä ensimmäisessä pyllistyksessä ja tavallisesti auton lämpötolpan johtoa kurottaessa jotta naapurit varmasti kuulee ja näkee. Kun saa oikein virallisesti rikkoa etikettiä, väärinpukeutumisessa on makua, ja siitä tulee oikeastaan jonkinlainen hittijuttu kun asia on ollut oikein muotipiireissä esillä. Top-Monster Horror!
On muodikasta pukeutua trendien mukaan mahdollisimman väärin!
Taas näimme, että kyllä mielipiteeseen vaikuttamisella on merkitystä,
omalla osallani kiitän joka päivä Lenitaa ja kumppaneita että saan olla rehellisesti ja tunnustetusti ikoma hirvittävä itseni myös lookin puolesta!
Keski-iästä on lyhyt suunta kumpaankin päin, eteen ja taakse,
nyt on vähän sano isoisä. Viva Liberte!

 

[Kourujärven Ponnistus]

Talvi.
Ulkona: Farkut, villakangastakki, 2 rivinen (musta), tai kashmir-villakangastakki, 1 rivinen (harmaa), tennarit tai talvikengät.
Alla villa/kashmirpaita, kauluspaita ja t-paita, huvitellessa kaikenlaista paitaa. Uutenavuotena käytin ensimmäistä kertaa n. 10 vuoteen kudottua liiviä. Ihan mielenkiintoinen kokemus ja varmaan tulee useamminkin käytettyä, kun lähtee esimerkiksi treffeille. (Eli kaappinhan se jää.)

Himassa: Kalsarit ja t-paita. Joskus saattaa kylpytakki olla, jos on kylmä.
Tykkään kun killuttimilla on tilaa heilua ja olla. Housut on vaan tiellä, kun meikäläisen "Kallion legenda" elää omien mieltymystensä mukaan tuolla jossain alhaalla.

 

[MunkADunk]

Farkkujen suhteen olen havainnut nämä Anttilan Shine-farkut yllättävän hyviksi hinta/laatusuhteeltaan. Ja on ihan OK näköisiä ja mallisiakin, ainakin minulle välttää oikein mainiosti.

Minun alaruumiille nämä eivät oikein sovi. Joko ei mene pohkeesta jalkaan (perus jääkiekkoilijan tyyppivika) tai jos menee pohkeesta niin perse ahdistaa. tosin näissäkin mallikohtaisia eroja aika paljon. YleX:n peltsi puhuikin kerran tästä, kuinka on jääkiekkoilijan helvetti lähteä ostamaan farkkuja massiivisen takaliston takia. J&J Farkkujen 36/34 on ollut muutaman vuoden se minkä voi hyllystä ottaa melkeinpä sovittamatta. aina mahtuu.

Ostin elämäni ensimmäisen puvun Dressmannilta tuossa alkukesästä valmistumisen kunniaksi. Itse en olisi halunnut pukua, mutta äitini sponsoroinnin ansiosta puvun ostinkin. Perus musta batistinin puku, jolle on ollut yllättävän usein käyttöä viimeisen puolen vuoden aikana, noin parin kuukauden välein. rennompiin juhliin laitan J&Jt jalkaan ja ruutukauluspaita kera puvun takin. kyllä toimii paremmin kuin "virallisen" oloinen kokomusta.

Kenkämuotini on pysynyt samana sitten yläasteen: Skeittikenkä se paras kenkä. Kesällä värikästä, talvella ehkä korkeavartista, esim Vanssia ja villasukkaa väliin. Nyt kahdet viime kenkäni ovat olleet Lacostet, koska ne ovat perkeleen hyvät jalassa! Vanhemmilla lacosteilla taaplasin vuoden verran päivittäin, ja kestävät vieläkin katseita.

 

[Footless]

Mitä nyt kaapista (tai narulta, tai lattialta) päälle sattuu. Jalassa on aina farkut, en mä edes omista puvun housujen lisäksi oikein muita housuja, mitä nyt farkkushortseja kesäksi. Farkut on yleensä risat ja paskaiset, yleensä ne on ollut sitä jo ostaessakin. Farkuissa suosin aiemmin Dieseliä, mutta havaitsin että ne on niin paskaa laatua, etten jaksa enää maksaa toista sataa euroa niistä. Kolmet farkut meni suht lyhyessä ajassa haaroista paskaksi, ja vielä kankaan kohdalta, niin päätin luovuttaa. Aika paljon on jotain J&J-kamaa mitä halvalla on saanut, parit Zarat ja joitain randomeja.

Mulla on joku fetissi erilaisiin printtipaitoihin, lähinnä t-paitoihin. Erilaisia taitaa löytyä joku 50 kappaletta. Kauluspaitoja sitten muutama, lähinnä vähän rokimpaa tyyliä (tai jopa militaristista) ja sitten tietysti erilaisia huppareita läjä. Pari villapaitaa, mitään neuleita en käytä.

Kenkiä on, mutta lähinnä käytän jotain tennareita. Tällä hetkellä käytössä ahkerasti sellaiset vaaleat kulutetut nahkaiset tarralenkkarit. Pitäis uusia ostaa, kun koira söi mun nahkaiset Puman tossut. Ehkä parhaat kengät mitä mulla on ikinä ollut. Sit löytyy jotain erilaista nahkakenkää ja tossua muuhun käyttöön, ja kesäks jotain hintahtavia puoliavokkaita.

 

[Jonisti]

Melkeen kaikki vaatteeni ostan Jack & Jones -liikkeestä nykypäivänä.. Alennuksista saa halvalla ja hyvälaatuisia. Viimeisin ostos on villakangastakki, jolla lähtöhintaa oli se 150e ja josta tietty maksoin vain 50e. :)

Yleensäkkin pukeutumistyylini on melko massaan sulautuva. Ei mitään liian räikeää tai omaperäistä..

Kohta (epä)onneksi saan valtion vihireetä päälle :)

Niin ja kengät on oltava merkkikengät, yleensä akselilta adidas - puma. Pumat on parhaiks todettu.

 

[alwahla]

Pukeutumistani voisi kuvailla helvetin tylsäksi, vanhaksi ja pihiksi.

Koska en ole kasvanut pituutta sen jälkeen kun täytin 17 vuotta, sopivat päälleni yhä samat vaatteet kuin tuolloin enkä juurikaan häpeä käyttää niitä.
Dressmann on kauppa, jota eniten käytän ja sieltä on peräisin kaikki ns. hienot vaatteeni, joiden arvo uutena joskus vuonna 2006 oli 100 euroa, nyt paljon vähemmän. Ostan uusia vaatteita ainoastaan silloin, kun jokin vanha menee hajalle. Yleensä näin tapahtuu kolmen-neljän vuoden välein.

Koska olen ollut tylsä, syrjäänvetäytyvä ja hiljainen kirjatoukka nuorempana, kaikki muotivirtaukset ohittivat minut kirkuen. En edelleenkään seuraa muotia, vaan laitan päälleni ne kuteet, mitkä milloinkin tuntuvat hyviltä (lue puhtailta). Juhlimiskertani voi laskea yhden käden sormin; olen kuitenkin pyrkinyt näyttämään ihmiseltä, kun kutsu on käynyt.

Oikeastaan ainoa asia ulkonäössäni, joka on edes hitusen muuttunut edukseen, ovat silmälasini.

 

[Chespa]

Itse tulee pidettyä todella paljon bändipaitoja(n.30 t-paitaa ja 10 hupparia).

Farkut yleensä jalassa tai sitten camo-reisitaskuhousut ja kesällä camo-shortsit. Farkuissa ei saa olla mitään kulumia tai mitään muoti reikiä. Muutamat itsestään kuluneet festarifarkut kyllä löytyy.

Takit mitä käytän on vähän militanttisempaa linjaa.

Kengät on Converse, Etnies tain Osiris (skeittikengät yleensä parhaat jalkaan)

Ja sitten vielä muutamat ketjut ja hihamerkit/pinssit kruunaavat kokonaisuuden.

Töissä käytän samoja vaatteita.

Teininä olin ihan perus Jack&Jones mannekiini.

Ja yksi puku löytyy kaapista. Ulkoilutetaan mahd. harvoin.

 

[d2uce]

Merkeistä en tiedä, kun en ole käynyt vaatekaupoissa 80-luvun jälkeen. Pidän päällä mitä vaimo ostaa.

Miten sanoisit esim. rintaliivien muuttuneen 90-luvun alusta tähän päivään?

 

[Evil]

Miten sanoisit esim. rintaliivien muuttuneen 90-luvun alusta tähän päivään?

Kutistuneet, perhanat, ovat.

 

[TQoFE]

Pics pls.

Sry, ei onnistu eikä tule kesää. Ensin on edessä kevät ja playoffit.