Kyllä meillä lapset Putousta katsovat ja saavat katsoakin. Kaksimielisyydet menevät ohi oikealta ja vasemmalta ja lapset nauravat ihan eri asioille kuin aikuiset. Tai siis voivat nauraa samalle sketsille, mutta useimmiten ihan eri asialle. Miksikö? No, siksi, että ovat lapsia, eikä kaikki rivot jutut aukea heille.
Itseltäni pääsee kirosanoja harva se päivä myös lasten kuullen, enkä todellakaan ole siitä ylpeä, mutta meillä lasten ei silti ole soveliasta kiroilla. Kokeilevat toki välillä, mutta jos ei sana mene jakeluun, mennään nurkkaan miettimään. Ja vaikuttaa vahvasti muutenkin siltä, että lopulta eniten ne lapset oppivat "törkeyksiä" esim. koulussa. En voi sitä kontrolloida, mutta yritän parhaani mukaan opettaa sitä, mikä on soveliasta käytöstä ja mikä ei. Aika näyttää, onko siitä mitään hyötyä. Uskon niin.
Olen itse kasvanut "härskin huumorin keskellä" ja esim. lapsuuden ja nuoruuden Lapinlahden Lintujen sketsit ovat aikuisiällä avautuneet ihan uudella tasolla, kun ymmärrys on kasvanut. En näe kaksimielisissä vitseissä sinänsä mitään pahaa. Jos jossain vaiheessa mennään törkeyksiin, tv:n voi laittaa kiinni. Sitten asia selvitetään lapselle, kuten ikä- ja ymmärrystaso antaa myöden. Ja kyllä meillä ainakin toistaiseksi on riittänyt se, että joidenkin asioiden on sanottu olevan aikuisten juttuja ja että lasten ei ole soveliasta puhua sellaisia. "Selitän asian teille sitten paremmin, kun olette vähän isompia"- tyylinen selitys on myös ollut monesti ihan riittävä. Enkä viittaa pelkästään Putoukseen, vaan elämään yleensä. Tietenkin lasten kysymyksiin pitää vastata, mutta monesti riittää, että vastaa jotain eikä kaikki "likaisia yksityiskohtia" tarvitse välttämättä selvittää ollenkaan, koska lapsi ei välttämättä ole edes kiinnittänyt siihen asiaan huomiota, vaikka aikuinen vähän kauhisteleekin.
Hahmoista oma suosikkini on Sanna-Raipe. Mulle toimii erittäin hyvin tollanen ilmeetön näsäviisastelu. Myös Karim on hieno hahmo. Kristoffer Taxfree on ristiriitainen hahmo: välillä ihan onneton, mutta toisinaan onnistuu kutkuttelemaan nauruhermoja paljonkin. Turkulaiset vituttaa, joten Samppa Linna ei ole sitä, mitä haluan lauantai-iltaisin tv:stä katsella. Ihan hyvä ja varsinkin suomalaisiin vetoava hahmo kuitenkin. Luulen, että jotain yllättävää nähdään sketsihahmoissa vielä.