Kovin ovat pehmeitä näpertelijöitä nämä suomijunnut. Ehkä mukana ihan tasolleen väärissä kisoissa. Englanti ei tietty pelannut edes puolivalojen puolivaloilla suomea vastaan, mutta taso ei vaan riitä.
Jonkinmoisen vilkaisun voisi luoda kyllä valmennuspenkillekin, sillä kesympää jengiä hyökkäyspäässä saa kyllä hakea, eikä ehkä siltikään löydä, tässä saksa matsissa, kuin ei engelsmannejakaan vastaan, vaihdot tuoneet minkäänlaista muutosta pelirytmiin tai taktiselle puolelle, ihan yhtä tuloksellista olis ollut vaihtamattakin. Suomalaistyypillistä on sitten nämä nukahtelut omassa päässä, joista sitten vastustajan on hyvä ratkoa pelit turhia puuskuttamatta.
Tästä jengistä en kyllä ihan heti nää suurempaa käyttöä kenellekään missään miesten maajoukkueissa vielä vuosikausiin, joten kovin ruusuista ei suomifutiksen tulevaisuudelle voi povata.
Laajemmin katseltuna törmätään suomalaisen valmennuksen kokonaisvaltaiseen puusilmäisyyteen niin tässä, kuin kiekon puolellakin, pennusta asti koulitaan raatajia ja ihmetellään, että mikä on kun ei synny ratkaisijoita. Tähän moni tietty laittaa pieniä resursseja sun muuta liirumlaarumia, mutta oma mielipide on, että suurin osa niistä ratkaisijaluonteista ja taiteilijoista on hiillostettu pois harrastamasta jo ennen b-junnuikää, kun ovat soveltumattomia siihen suomen yhteen mahdolliseen näkemykseen olla pelaaja ja kehittyä pelaajana.
Vaan mitäpä tuosta, vielä yksi selkäsauna ja pojat voi tulla yhtä heittopussikokemusta rikkaampana takaisin, päästiin sentään pisteautomaatiksi, se on paremmin kuin aiemmin.
Skauttaajana huomioisin tasan yhden ukon tuosta joukosta, tämän Raitalan, muut siellä on koko lailla turisteja enempi.