Drafti takana ja kausi edessä. Lopulta heitin leikiksi touhun, mutta onhan tässä ihan kaikilla mahdollisuus voittoon. Jopa minulla.
En tehnyt mitään listoja. Ajattelin, että tutkailen joka kierrokselle juuri ennen omaa vuoroa pari vapaata vaihtoehtoa. Ensimmäinen vuoroni oli numerolla kymmenen ja hetken mietin, että kukas pistenikkari on vapaana. No, Evgeni Malkin, helppo valinta. Ensimmäisen kierroksen lopulla aloin miettimään ketkäs ottaisin toisella ja kolmannella kierroksella. Viime kauden pistepörssiä tutkiessa iski silmään Artemi Panarin ja Vladimir Tarasenko, jotka ajattelin, että voisivat olla vapaana seuraaville varausvuoroilleni. Sitten tajusin näiden kahden sekä ekan varaukseni yhdistävän tekijän, kansalaisuuden. Kävin läpi pelkkiä venäläispelaajia ja laskin, että saan pelkästään venäläisillä hyvän jengin.
Ongelmana vain oli maalivahti. NHL:n kolmesta kunnon venäläisvahdista yksi oli mennyt, Sergei Bobrovskin arvasin menevän ihan kohta, joten ajattelin ottaa sitten Semyon Varlamovin. Piti säästää kierrokselle kolme, jos Panarin tai Tarasenko on mennyt, tai jopa neljännelle. Sitten meni se Panarin ja paljon maalivahteja, joten päädyin ottamaan toisella kierroksella Varlamovin, ettei venäläisyysideani mene pieleen. Sitten meni se Tarasenko ja kolmannella kierroksella otin Alexander Radulovin. Olisin voinut ottaa jonkun toisenkin, vaikka Radulov on ihan asiallinen varaus, mutta kun Varlamovin otin jo liian aikaisin, annoin palaa.
NHL:n ainoat varmat tehokkaat venäläispakit ovat Ivan Provorov ja Mikhail Sergachev. Aloin kolmannen varauksen jälkeen toivoa, että edes toinen olisi mulle vapaana seuraavalla kierroksella. Ehkä saisin jopa molemmat. Hyvältä näytti, kunnes neljännen kierroksen alussa meni Provorov. Sitten juuri ennen mun varausta meni Sergachev, jolloin meni sormi suuhun. Kun esimerkiksi Evgeny Dadonov meni samaan syssyyn myös, paras vapaa venäläinen oli Vladislav Namestnikov. Tehokas kaveri, mutta ei neljännen kierroksen tasoa ja iski tenkkapoo.
Kuuntelin sitten Venäjän kansallislaulun, herkistyin ja ajattelin, että jatketaan samalla linjalla. Ei sitä viitsi pilata, kun Varlamovin otin jo kerran liian aikaisin.
Näin ollen otin Namestnikovin. Seuraavaksi oli pakko saada Dmitri Orlov, koska hänet menettäessä ei olisi enää ketään ylivoimapakkia jäljellä mulle. Otin Orlovin, hänetkin liian aikaisin, mutta menkööt. Lopun odotin menevän kuin tanssi, mutta tulihan sieltä vähän mutkia matkaan, kun Nikita Zaitsev napattiin muille maille vierahille yllätävän aikaisin. Mutta muutoin kivasti meni. Kierrokselle kuusi Pavel Buchnevich on ihan hyvä hankinta ja seitsemännelle Valeri Nichushkin riski, mutta myös isosti potentiaalinen haku. Kahdeksannelle kierroksella Artem Anisimov on kiva, mutta seuraavalla olisin ottanut mielummin Zaitsevin kuin tämän lähes kaiman Nikita Zadorovin, vaikka hän NHL:n kovin kaveri onkin. Kymppikierroksella oli tulokashyökkääjän aika. Sille tontille oli tarjolla vain riskihakuja, mutta minkäs teet, kun pari asiallisempaa vaihtoehtoa oli jo mennyt. Päädyin valitsemaan Vladislav Kamenevin.
Viimeiselle kierrokselle jätin viimeisen pakkivarauksen, koska pidin takaportin auki Slava Voynoville, jos olisi tehnyt NHL-sopimuksen. No, sitä ei kuulunut ja varasin viimeisenä aika toivotaan, toivotaan -nimenä Dmitri Kulikovin. Oli siellä pari mielenkiintoista KHL:stä tullutta pakkia, mutta niiden kohdalla on epävarmaa pelaavatko edes peliäkään NHL:ssä, mutta Kulikovin pitäisi olla vakituinen naama Jetsin pakistossa.
Malkin on pistepörssin voittajaehdokas ja sata pistettä haarukassa. Radulov voi yltää lähemmäs 85 pistettä, kun Stars saa taas koneensa käyntiin. Buchnevich ja Namestnikov ovat odotusarvoisesti 50 pisteen miehiä, mutta ehkä ylemmäskin on asiaa. Nichushkin saisi yltää myös 45 pisteeseen, vaikka kunnon tykkikausi on myös mahdollinen. Toki myös totaalifloppaus. Anisimov lähentelee kaiketi 40 pistettä. Kamenevilla on paikka ottaa Avalanchessa kolmosketjussa. Kyllä sillä pistepotentiaalia on, joten luvassa voi olla mitä tahansa 30 pisteen ja AHL-kauden välillä. Riskipeliä siis.
Orlov saisi viimein yltää yli 40 pisteeseen. Ainekset on olemassa, mutta toisaalta tuo on aika vähän ykköspakilleni. Zadorov voi kyllä parantaa viime kaudesta ja miksei parantaisi, joten yli 30 pistettä odotusarvona. Kulikovin kohdalla lienee hyvä, jos tekee edes kymmenen, mutta voihan se tarvittaessa tehdä toisen mokoman. Varlamov voittanee Vezinan, siihen ei jengini kaadu.
Из России с любовью, Ральф Красная Машина, гордая мать Россия
