Jarno Pikkaraiselle kenkää!

[hege]

En vain voi sille mitään, että en usko Pikkaraisen aikana mitään erityistä menestystä tavoitettavan. Ihan ok peliä varmasti pelataan ja sellaista runkosarjan 4-5 sijojen menoa lienee luvassa vaikka joukkue olisi "nimien" perusteella parempikin. Ylisuorittamisen osalta maksimi lienee pari vaihtoa tai yksi erä ei sen enempää ja muuten mennään enintään niin hyvin kuin joukkueen nimilista antaa mahdollisuuden ja usein miten (kuten tapana on lähes valmentajasta riippumatta) vähän alle paljon puhutun potentiaalin.

Mutta kenkää en antaisi vaan nyt mennään näillä ja seuran pitää tukea valmentajaa viimeiseen asti (oli se sitten mestaruus tai potkujen saamisen päivä). Tobiaksen taas pitäisi miettiä miten mennään Pikkaraisen jälkeen tai jos hänen kanssa jatketaan niin miten se tapahtuu parhaiten ja toisaalta mikä ja miten saadaan jatkuvuus aikaiseksi niin ettei ikinä tarvitsisi kuulla mistään projekteista.

 

[Jupe]

Lukeminen kannattaa aina.

Totta, suosittelen lukemista muillekin. Avartaa maailmaa sen rakkaan fanittamisen ympärillä.

Asiat ei aina ole yksiselitteisiä ja siksi täällä lätkäpalstalla niistä heitetään läppää. Aina mielenkiintoista kuulla tarinoita ja käytäntöjä organisaatiosta mitä on seurannut koko ikänsä, samalla myös ihmetellyt joitain toimintamalleja sekä lukuisia loukkaantumisia. Toivottavasti uudistunut organisaatio tuo tähän muutoksia.

Olen itsekin päässyt Pikkaraisen kanssa heittämään läppää, tottakai Liiga-valmentaja on itsevarma ja kunnioitusta herättävä tyyppi. Täällä palstalla kuitenkin heitetään vaihtoehtoja josko ryhtiliike tapahtuisi kun liideri vaihtuu.

Itse en ole varma että Pikkarainen on IFK:lle se valmentaja joka muuttaa kurssin tästä aaltoilevasta tasaisempaan voittamisen kulttuuriin, mutta sen allekirjoitan että hän on IFK:n näköinen valmentaja, ainakin tämänhetkisen IFK:n. :)

 

[Lätty-ylämummo]

Täällä palstalla kuitenkin heitetään vaihtoehtoja josko ryhtiliike tapahtuisi kun liideri vaihtuu.

Pentti Matikainen
Hannu Kapanen
Mike Eaves
Bob Francis
Ismo Lehkonen
Alpo Suhonen
Hannu Aravirta
Raimo Summanen
Antti Törmänen
Pasi Sormunen
Ari-Pekka Selin

Mitä kauemmin tuota listaa tuijottaa, niin sitä vakuuttuneempi itse olen siitä, että pelkkä valmentajanvaihdos ei vie yhtään mihinkään. Se on samaa sarjaa lottoamisen kanssa. Joka kierroksella toivoo voittavansa, vaikka järki ja todennäköisyydet ovat rajusti vastaan. Mutta kun miljoonien lottokuponkien seasta löytyy aina silloin tällöin jollekin se oikea, niin muidenkin on pakko pitää toivoaan yllä joskus aika rajuillakin panostuksilla:

Suomalaiset käyttävät hämmentävän paljon rahaa uhkapeleihin – Veikkauksen kannalta parhaat asiakkaat häviävät keskimäärin 700 euroa kuukaudessa

Suomalaiset käyttävät Euroopassa eniten rahaa rahapeleihin. Yhteensä kulutamme uhkapeleihin noin 3 miljardia euroa eli keskimäärin yli 500 euroa jokaista suomalaista kohden vuodessa. Yksityishenkilöiden sijoittamisen nettomerkinnät ovat noin miljardi euroa vuodessa.

www.aamulehti.fi

Voittamatta yhtään mitään.

Hallitsevan Suomenmestari-valmentajan näkemys menestymiselle on ikävän tylsä:

Mitä SM-liigaseura tarvitsee menestyäkseen? Mestarivalmentaja Antti Pennasella selkeä näkemys – "Se luo kestävästi tulosta"

Suurilla pelaajabudjeteilla operoivat joukkueet ovat hallinneet viime vuosina SM-liigakaukaloita. Mitä menestykseen vaaditaan ja miten kärjen takaa voi nousta haastamaan sarjan suuria jättiläisiä? Nuorten Leijonien päävalmentaja Antti Pennasella on asiaan oma näkemyksensä.

www.mtvuutiset.fi

Poukkoiluista, suunnanvaihdoista, lyhytjänteisyydestä ja valmentajalotosta IFK:lla on aivan taatusti riittävästi kokemusta.
Pitäisikö nyt vihdoin alkaa mennä sitä samaa latua, jolla Liigassa on mestaruudet viime vuosikymmenellä voitettu.
Kärpät kävi vauhtia mestiksestä ja Tappara joutui karsimaan 1992 SM-liigapaikastaan jäätyään sarjassa toiseksi viimeiseksi.
Molemmat seurat aloittivat määrätietoisen rakennustyön pienillä resursseilla kohti nykyistä asemaansa. Oppirahoja molemmat ovat maksaneet, mutta punainen lanka on ollut molemmilla sama, pikkuhiljaa pienin askelin määrätietoisesti omaa työtä tekemällä menestykseen. Ilves, Lukko, KooKoo, hyvin saman kaltainen tarina. Kilpailu on niin kovaa, ettei kukaan saa kilpailuetua yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan se etu löytyy ainostaa siitä, että koko orkesteri soi vireessä samaa biisiä.

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä IFK:n pitäisi käytännön päivittäisessä tekemisessä tehdä toisin.
Mutta siitä olen satavarma, ettei se menestys tule lottoamalla. Työ - on se arvo, mihin uskon menestyksen tuojana.

 

[BOL]

Itse en tiedä, onko Pikkarainen The Valmentaja, joka saa HIFK:n voittamaan mestaruuden. Mutta mielestäni oman uskottavuutensa vuoksi HIFK:lla ei ole varaa potkia Pikkaraista kesken sopimuskauden pois. Paitsi, jos valmentaja käyttäytyy huonosti tai tekee jotain sellaista, mikä on HIFK:n arvojen vastaista. Tähän en usko, sillä Pikkarainen on käynyt syvällä, kohdannut omat demoninsa, hakenut ammattiapua ja tullut takaisin lätkäskeneen uudistuneena itsenään. Näistä ikävimmistä asioista on nyt aikaa jo seitsemän vuotta, joten en usko, että kysymyksessä on myöskään mikään ”feikkivaihe”, vaan aito muutos. Mikään ei edes viittaa siihen.

Ja vaikka täällä pidetään viime kauden loukkaantumismäärää pelkkänä tekosyynä menestymättömyyteen, ammattipiireissä näin ei suinkaan ole. Jokainen valmentaja ymmärtää, että jos joukkueen kokoonpano elää jatkuvasti, aikaa menee kaikkeen ylimääräiseen. Harjoitteluun tulee monia eri haasteita, kokoonpanossa on jatkuvasti pelaajia, joille pitää antaa aikaa tottua uusiin ketjukavereihin, jotka eivät välttämättä pelaa siinä roolissa, mihin heidät on hankittu tai heidän taitotasonsa ei riitä nyt tarjolla olevaan rooliin, joku palaa saikulta, jne. Nämä kaikki vaikuttavat valmennuksen työhön ja sopeutuminen ja ennen kaikkea joukkueen sopeuttaminen niihin, on pois siitä perusduunista, mitä pitäisi tehdä. Totta kai loukkaantumiset kuuluu lajiin ja niitä on kaikilla, mutta eihän tuollaista viime kauden tilannetta ole varmaan ikinä ollut edes meillä. Ja meillä sentään on loukkaantumiskokemuksia ihan riittävästi. Se, miten seura suhtautuu em. tilanteeseen, on tavallaan myös käyntikortti muille valmentajille. Koutsit kyllä puhuvat seuroista keskenään ja informaatio siirtyy nopeasti myös heidän kesken, jos joku seura mokaa. Olen kuullut väitteen, että monikin liigakoutsi kävisi lukemassa Jatkoajasta kolleegoidensa ketjuja. Tiedä sitten onko totta, mutta ei se mahdoton ajatus ole. Jos näin on, HIFK-osio ei välttämättä ole paras markkinointikeino HIFK:ssa valmentamiselle. Mutta ainakin täältä saa aimo annoksen realismia siitä, mihin pitää pystyä eikä lieventäviä asianhaaroja välttämättä ole. Enkä usko, että kukaan koutsi nyt oikeasti kovin suurta painoarvoa näille keskusteluille antaa, mutta kyllä se tiedossa on, että yksi peli voi muuttaa asenteen valmennusta kohtaan täysin eikä siitä sitten niin vain eroon päästäkään.

Pitääkö HIFK:n kartoittaa seuraava päävalmentaja huolellisesti? Tietenkin, se on ihan itsestäänselvyys. Ja uskon, että näin myös toimitaan. Täällä vilautetut Jalosen sedät, Ville Peltonen, Toni Söderholm, Mikko Manner ja Jussi Ahokas ovat kaikki hyviä vaihtoehtoja, sen jälkeen onkin hiljaisempaa. Mutta HIFK ei asiaa päätä yksin ja myös sillä on merkitystä, kuinka pitkään sopimukseen kukin valmentaja on valmis. Mitään vuoden sopimuksia ei pidä lähteä tekemään vain siksi, että saadaan nimekäs valmentaja, sillä lyhyt sitoutuminen kertoo siitä, että valmentajan tavoitteet ovat oikeasti jossain muualla eikä myöskään luottamus organisaatioon ole kovin korkealla. Totta kai tavoitteita pitää olla myös valmentajilla, mutta tosiasiat pitää myös hyväksyä, yksi vuosi on todella lyhyt aika ja tällöin se kausi on all in-kausi, mikä luo itsessään jo lisää menestyspaineita. Ja niitä täällä riittää jo ennestään.

Södestä uskon, että tavoitteet on jopa NHL:ssä ja kun hänen nykyinen pestinsä päättyy vasta 2022, hän ei edes ole ensi kaudelle käytettävissä. Ville Peltosen uskon kärkkyvän valmennuspaikkaa ensisijaisesti ulkomailta. Jukka Jalosen tavoitteena lienee NHL, joten voi olla, että hän tarvitsee sitä varten cv:hensä näyttöjä myös ulkomailta. Liigan en usko olevan tässä vaiheessa kovin korkealla listalla muutenkaan. Mikko Mannerilla lienee hommia maajoukkueessa myös tulevaisuudessa ja voi olla, että hän haluaa tuplapestien sijaan vetää vähän happea. Myös Sport voi olla vaihtoehto, sillä kotikaupunki on aina kotikaupunki. Kari Jalonen on HIFK:ssa jo mestaruuden voittanut, joten pidän mahdollisena, että mahdollisuus jumalaseman vaihtamisesta tavalliseksi kuolevaiseksi ei kummemmin kiinnostele. Jussi Ahokkaalla on edelleen takana yksi kausi miesten valmentamisesta yhdessä, paineettomassa organisaatiossa, missä jokainen voitto on kuin minimestaruus. Riittääkö? Itse sanoisin, että HIFK:n valmentajalla pitää olla myös negatiivisia kokemuksia ja kokemusta oikeasti suuren painetilan alla toimimisesta. Mutta en nyt täysin tätäkään vaihtoehtoa dumaa.

Pikkaraisen etuna on se, että seurassa tiedetään, millaista Piken kanssa on oikeasti operoida ja millaista päivittäinen toiminta on. Piken tapauksessa päätökset perustuu siis faktaan, eikä korulauseista ole apua. Tiedetään myös, miten hän toimii paineen alla ja muiden organisaation henkilöstön kanssa. Yllätyksiä ei siis ole juurikaan luvassa. Totta kai kaikista ehdokkaista saadaan infoa, mutta totuus siitä, miten henkilö operoi ja pärjää juuri tässä organisaatiossa, selviää vasta palkkauksen jälkeen. Joskus muutos on hyvästä ihan siksikin, että saadaan uutta näkemystä, mutta HIFK:ssa tätä muutosta on haettu ennen kaikkea penkin takana eikä tulokset ole järin mairittelevia. Ehkäpä tähän kannattaisi siis oikeasti panostaa.

Jos seura ihan oikeasti haluaa pitkäjänteisyyttä urheilupuolelle, se alkaa kyllä valmennuksesta. Pari vuotta ei mun näkemykseni mukaan sitä vielä ole, enkä laske Selinin aikaa tässä nyt mukaan, koska päävastuu oli kuitenkin Atulla. Ymmärrän hyvin, että tulokset ratkaisee, mutta toistaiseksi Pikellä on yksi loukkaantumisten rikkoma, mutta toki heikko runkosarja vasta takana. Viime kaudessa oli kuitenkin myös oikeasti paljon hyvää. Itse ainakin viihdyin peleissä pääsääntöisesti hyvin. Toistaiseksi kausi on alkanut ristiriitaisesti ja pelin taso on ollut heikkoa. Jos valmennus nyt pystyy muuttamaan erityisesti HIFK:n puolustajien pelaamista paremmaksi, muutama avainhyökkääjä saa onnistumisia ja nousee omalle tasolleen ja Salmelainen rauhoittaa kopin tilannetta pistämällä ”ostohousut” naulaan, peli voi muuttua nopeastikin paremmaksi. Tai sitten ei, mutta se voisi ainakin antaa työrauhan. Tosin itse uskon, että HIFK:ssa ei mitään paniikkia ole pelin suhteen ja hommia tehdään suunnitellusti.

 

[Lätty-ylämummo]

Pitkässä juoksussa IFK:n touhut näyttää tällä hetkellä omaan silmään tyydyttäviltä. Perspektiivini alkaa siitä, kun Lalli tuli kirkkaisiin valoihin. Aallonpohjana näen lahtelaisen pullakuskin piirtämän logon. Tuosta paskasta on sentään noustu, ja jatkolle on joku runko olemassa:

""Hallitus oli kuitenkin jo aloittanut seuran arvojen päivittämisen ja rakensi huolella pohditun kokonaisuuden siitä, mistä HIFK:ssa on kyse.
Seurassa oli unohdettu se perintö ja identiteetti, jonka pitkän uran NHL:ssäkin pelannut kanadalainen Carl Brewer toi mukanaan kaudelle 1968-69. Nämä arvot HIFK halusi palauttaa takaisin.
"Perinteitä ja historiaa ei voi ostaa rahalla. Perinteiden vaaliminen ja tietynlainen arvokas käyttäytyminen ovat HIFK:lle tärkeitä. Meidän tulee olla nöyrän ylpeitä seurastamme, mutta ylpeys ja ylimielisyys saattavat mennä joskus vähän sekaisin. Ylimielisyydestä ei seuraa mitään hyvää. Se täytyy muistaa.”

HIFK:n arvot kiteytyvät sanoihin perinteinen, punainen, stadilainen, kaksikielinen ja taisteleva.""

HIFK:n Jukka Valtanen: ”Jos et ymmärrä yhteisön arvoa, olet vaarassa menettää sen”

HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen esiintyy julkisuudessa vain harvoin. Nyt hän kertoo, miksi HIFK on yksi Suomen parhaista seurabrändeistä.

10.fi

Mun on helppo ostaa tuo, ja mielestäni se on IFK:lle erinomainen pohja pelillisen identiteenin ja seurailmeen luomiseksi.
Valmentaako Pikkarainen tuon viitekehyksen jääkiekkoa, ja saako hän siihen riittävän tuen Salmelaisen pelaajistosta?
Juuri nyt eletään täysin poikkeuksellista aikaa pelaajamarkkinoilla, minkä ei pitäisi antaa hämärtää isoa kuvaa siitä, ketkä täällä millaista jääkiekkoa pelaa. Itse en niin kauheasti pidä tästä sulovileenin ajasta, kun kaikki kelpaa mitä halvalla saadaan.
Oma mielipiteeni on se, että jos ollaan oikeasti rakentamassa jotain pitkälle kestävää, niin silloin ei lähdetä lyhyisiin markkinahäiriöihin mukaan. Mutta menestyspaineille periksiantaminen on inhimillistä, enkä siksi dissaa Salmelaista.

Hallituksen raamittamaa lätkää IFK ei ole pelannut aikoihin. Brändi-lätkästä aika on ajanut ohi, ja sen hautajaiset oli silloin, kun Lehkonen sai kenkää IFK:n ollessa sarjassa neljäntenä. Noutaja-kohu oli liikaa hallitukselle. Moderneinta lätkää IFK pelasi varmaan Törmäsen aikana, jolloin runkosarjat päättyivät toiseksi ja neljänneksi. Itse en nähnyt potkuille urheilullisia perusteita, vaan veikkaan potkujen syyksi:

”Todella huono lausunto” - HIFK-legenda pöyristyi päävalmentajan hurri-puheista

Frank Moberg ei pitänyt Antti Törmäsen lausunnoista.

www.is.fi

Pikkumaista tai ei, seuralla on oltava oma identiteettinsä, josta kaikki pitävät kiinni. Pienissäkin asioissa.
Summarum, seurassa ei todellakaan ole pelätty kenkiä valmentajaa sarjasijoituksesta piittaamatta. Mitään hyvää se ei ole kyllä tuonut mukanaan.

Pitäisikö IFK:n julkaista oman missionsa päivitetty versio? Auttaisiko se kannattajia ymmärtämään, että mitä ollaan tekemässä ja miksi? Rauhoittaisiko se joukkueen ympärillä käytävää keskustelua, minkä näen olennaisena osana jääkiekkoilijan työilmapiiriä?
Olisiko siinä lääke kotipelivoittamiseen? Pitäisikö seuran tarjota menttaalipalveluja pelaajien sijasta kannattajille, jotta tappioihin osattaisiin suhtautua, ja pelistä nähtäisiin niiden hyvätkin puolet?

Koko viime kauden tuomitseminen viimeisten runkosarjapelien vuoksi paskaksi peittää sen tosiasian, että IFK pelasi kauden alussa parasta lätkäänsä todella pitkään aikaan. Tulosta ei tullut, mutta joukkueurheilussa parempi voi oikeasti hävitä.
Lopullisesti peli hajosi loukkantumisten tuomaan rosterihärdellöintiin.

Asettaako Salmelainen Piken kohtuuttoman haasteen eteen taluttamalla sisään uutta ukkoa solkenaan? Onko noiden pelaajien sitoutumista seuran tavoitteisiin mitattu kuinka tarkasti? Ovatko he IFK:n näköisiä? Onko Pikellä mahdollisuutta toteuttaa sitä pläniä, mitä hän on toteuttanut kauteen valmistautuessaan, vai pitääkö nyt lennosta miettiä kaikki uusiksi? Väitän, että yksikään ammattivalmentaja ei kadehdi Pikkaraisen tilannetta juuri nyt. Piken perse kestää merivettä, sen hän on todistanut, enkä usko Sopan kaltaiseen luhistumiseen. Mutta saako valmentajaryhmä noin sekalaisen seurakunnan veisaamaan samaan suuntaan, on kysymys, joka ei voi olla yksin Pikkaraisen harteilla. Hallitus, Tj, Uj, on omalta osaltaan vastuussa siitä, että seurassa tapahtuu sen tavoitteita edistäviä asioita. Itse en kaikkea osaa sitä isoa kuvaa palvelevana työnä pitää. Valitettavasti.

 

[tommy36]

Pentti Matikainen
Hannu Kapanen
Mike Eaves
Bob Francis
Ismo Lehkonen
Alpo Suhonen
Hannu Aravirta
Raimo Summanen
Antti Törmänen
Pasi Sormunen
Ari-Pekka Selin

Mitä kauemmin tuota listaa tuijottaa, niin sitä vakuuttuneempi itse olen siitä, että pelkkä valmentajanvaihdos ei vie yhtään mihinkään. Se on samaa sarjaa lottoamisen kanssa. Joka kierroksella toivoo voittavansa, vaikka järki ja todennäköisyydet ovat rajusti vastaan. Mutta kun miljoonien lottokuponkien seasta löytyy aina silloin tällöin jollekin se oikea, niin muidenkin on pakko pitää toivoaan yllä joskus aika rajuillakin panostuksilla:

Suomalaiset käyttävät hämmentävän paljon rahaa uhkapeleihin – Veikkauksen kannalta parhaat asiakkaat häviävät keskimäärin 700 euroa kuukaudessa

Suomalaiset käyttävät Euroopassa eniten rahaa rahapeleihin. Yhteensä kulutamme uhkapeleihin noin 3 miljardia euroa eli keskimäärin yli 500 euroa jokaista suomalaista kohden vuodessa. Yksityishenkilöiden sijoittamisen nettomerkinnät ovat noin miljardi euroa vuodessa.

www.aamulehti.fi

Voittamatta yhtään mitään.

Hallitsevan Suomenmestari-valmentajan näkemys menestymiselle on ikävän tylsä:

Mitä SM-liigaseura tarvitsee menestyäkseen? Mestarivalmentaja Antti Pennasella selkeä näkemys – "Se luo kestävästi tulosta"

Suurilla pelaajabudjeteilla operoivat joukkueet ovat hallinneet viime vuosina SM-liigakaukaloita. Mitä menestykseen vaaditaan ja miten kärjen takaa voi nousta haastamaan sarjan suuria jättiläisiä? Nuorten Leijonien päävalmentaja Antti Pennasella on asiaan oma näkemyksensä.

www.mtvuutiset.fi

Poukkoiluista, suunnanvaihdoista, lyhytjänteisyydestä ja valmentajalotosta IFK:lla on aivan taatusti riittävästi kokemusta.
Pitäisikö nyt vihdoin alkaa mennä sitä samaa latua, jolla Liigassa on mestaruudet viime vuosikymmenellä voitettu.
Kärpät kävi vauhtia mestiksestä ja Tappara joutui karsimaan 1992 SM-liigapaikastaan jäätyään sarjassa toiseksi viimeiseksi.
Molemmat seurat aloittivat määrätietoisen rakennustyön pienillä resursseilla kohti nykyistä asemaansa. Oppirahoja molemmat ovat maksaneet, mutta punainen lanka on ollut molemmilla sama, pikkuhiljaa pienin askelin määrätietoisesti omaa työtä tekemällä menestykseen. Ilves, Lukko, KooKoo, hyvin saman kaltainen tarina. Kilpailu on niin kovaa, ettei kukaan saa kilpailuetua yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan se etu löytyy ainostaa siitä, että koko orkesteri soi vireessä samaa biisiä.

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä IFK:n pitäisi käytännön päivittäisessä tekemisessä tehdä toisin.
Mutta siitä olen satavarma, ettei se menestys tule lottoamalla. Työ - on se arvo, mihin uskon menestyksen tuojana.

Helvetillisesn hyvä lista, joka kyllä karuudessan paljasta sen, että IFK:ssa ei ole ollut hevon veen vertaa hajuakaan enää aikoihin, että mitä siellä halutaan saavuttaa. Noista ehkä Mike Eaves ja Antti Törmänen olivat sellaisia, joihin vahvimmiten loi odtuksia ja toiveita muutosten tuulista sen IFK:n selkeän suunnan löytämiseksi uudestaan tai uuden luomiseksi vallitsevaksi statukseksi IFK:n tavoitteita ja tyyliä, tai sitä brändiä tukemaan. Eivät olleet, vaikka Törmäsestä itse jotenkin pidin, niin habitukseltaan kuin ulosanniltaan kuin myös osin menestykseltäänkin.

Mutta! IFK:ssa ei voida myöskään hirttäytyä valmentajaan, ja etenkään ei jos on aistittavissa että sittenkin on sen oman identiteetin löytämiseksi ja sen menestykseski muuttamisessa kyseessä väärä valinta sen veneen ohjaamiseksi edellä mainittuihin tavoitteisiin. Jotenkin Pikkaraisessa kulminoituu nyt sellainen väkisin kurkusta tungettu "ei enää turbulenssia, mennä siitä mistä aita on matalin" valinta, ja nt sillä mennään väkisin, vaikka peli ei selkeästikään anna merkkejä edes völttävästä kehittymisestä, ja se tuntuu perustuvan tähtien asentoon sekä sattumaan itse pelitapahtumassa. Eli IFK voi tulla missä moodissa vain ulos pelistä, ja itse pelintuloksesta ei oikein uskalla enää esittää edes arvailuja, koska ei tiedä mistä päästä itse kullkain pelaajalla tuulee, eikä valmentajata ole selkästikään muuttamaan pelinkulkua sellaisilla "pelikirjallisilla selkänojilla" tahi sen laajalla sisällöllisyydellä, että fanilla säilyisi vankka usko tuohon tekemiseen.

Tässä asiassa ei siis auta, että valmentaja on ns. "IFK:n näköinen".

Siksi sitä lottoa on vaan jatkettava, ellei omaa kykyä nähdä ja tunnistaa -kuten pelaajissakaan- sitä vaihtoehtoa, jonka varaan tuollainen visioa ja jatkumo voidaan rakentaa. Tietenkin tässä on myös sekin puoli asiaa, että todellisne huippuvalmentajan kohdalla palveluksista kistaan sen verran kovin muuallakin, että tuota jatkumoa on vaikeaa rakentaa, ilma että on niitä päteviä ja hyvin valittuja oppipoikia mukana ringissä. Tämä tietenkin osaltaan kertoo myös siitä, että Tapparankaan valmentajan menestyksestään huolimatta eivät ole niitä monipuolisimpia kavereita, joiden palveluksista maksetaan ihan mitään vaan, mutta osaavat luoda riittävän veemäisen (ja hyvinkin pysyvän) tavan pelata, jolla menestystä on kaudesta kauteen tullut.

Itsellä ei enää usko riitä Pikkaraisen pelikirjan ja osaamisen sisältöön siinä laajudessa, jolla se menestyvä tulvaisuus rakennnetaan, mutta tietenkään -ja sen myönnän toki- en voi myöskään olla ehdoton sen suhteen, etteikö näin voisi kuitenkin olla. Nyt vaan ei ole näkyvissä, eikä ollut viimekaudellakaan, että riittävää osaamista siihen olisi, että hänen varassaan luotaisiin riittävän hyvän laatuuinen pelillinen jatkumo, johon voitaisiin hänenkin jälkeensä nojata, joka johtaa jälleen uuteen projektiin kun seuraavakiin hakuammutaan, ja juurikin siitä syystä, jonka joku jo ansiokkaasti tässä esiin nosti, ettei IFK:ssa taida olla hajuakaan edelleenkään siitä, mitä siellä halutaan olla ja millaista peliä pelata. Jos olisi, ei siellä hirtätydyttäisi muihinkaan valmentajiin, joilla nyt tuntuu olevan jo melkein suojatyöpaikka ilman näennäsitä edistymistä yhtään mihinään suuntaan.

Tämän toki Lätty ja muutam muukin kirjoittaja ampuu alas kuin sorsan, mutta pidän kiinni itse tästä ajatuksesta (kunnes on aihettaa näkemystä muuttaa), vaikka pike olisikin kiva jätkä heittelemään hetulaa hallin kulmalla.

Toki saa Pike näyttää minun epäilyksieni olevan ketuallaan, ja alkaa pistämään sitä peliä kondikseen. Saa siis näyttää, enkä ole lainaakn pahoillani jos niin tapahtuu. Nyt en vaan vähiä rahojani sen puolesta kiinni laittaisi, koska mitään siihen viittaavaa kehistysä en itse ole pelissä nähnyt. S eon edelleen poukkuilevaa, ja sitä punaista lankaa on hyvin hyvin vaikeaa löytää. Saati että se lanka kestäisi pelistä toiseen, jos sellainen jostain syystä löytyisi. Joten Piken kausikin tunuu olevan melkoista lottoa, vaikka ymmäränknin ajatuksen tuosta valkkulotosta, ja hyvksyn ehdottomasti ajatuksen paremman jatkumon rakanetamisesta. Siihen vain pitää löytää oikeat ihmiset. Toivottavasti se nyt sitten on Pike, koska siihen ollan nyt tobiaksen kiveksistä hirttäydytty, ja herra tiea miten pitkäksi aikaa.

 

[Keskikalja]

Eihän tässä nyt sitä olla kai kenkimässäkään, mutta ei sille kyllä jatkoa kannata antaa.

Niin sitä meinasin, ainakin omasta mielestäni, että vaikka Piku saa monelta paskaa niskaan, myös minulta, niin antaa nyt mennä tää kausi loppuun. Tai jos kengitään, niin ei ainakaan ketään tilalle.
Helvetti, olihan sekava sepustus. Taitaa lauantain höyryt vielä kummitella.

 

[PuukäsiPakki]

Eihän tässä nyt sitä olla kai kenkimässäkään, mutta ei sille kyllä jatkoa kannata antaa.

samaa mieltä, näillä näytöillä ei jatkoa missään nimessä. Enkä kenkisi poiskaan ellei ole jotain todella nimekästä ja motivoitunutta koutsia markkinoilla joka on valmis vetämään tämän ja 2 seuraavaa kautta.

edit: lisätään nyt senverran että kenkiminen ja tilalle joku Tuokkola/Aho olisi ihan täyttä idiotismia ja Nybarilta olisi tuokin kuvio onnistunut. Toivotaan ettei Salmelainen ikinä lähde tuolle polulle.

 

[tommy36]

Eihän tässä nyt sitä olla kai kenkimässäkään, mutta ei sille kyllä jatkoa kannata antaa.

Juu siis, ei misään nimessä. Mun mielestä nyt vaan tässä kohtaa kautta kun sopimuksia pitää alkaa olemaan takataskussa mahdollisetn uusien valmentajienkin kanssa, on otettava tietoinen riski jättää piken sopimus uusimatta, vaikka tietenkin pikestä kuoriutuukin sen jälkeen supervalmentaja, jonka joukkueet menevät mestaruudesta toiseen alati kiihtyvällä tahdilla. Nyt vaan ei mikään puolusta jatkosopimusta, mutta missään nimessä en kenkisi kesken kauden. Se turbulenssi pitää kyllä jättää vähän kovempaan paikkaan, että sellaiseen päädytään.

 

[Jupe]

Eihän tässä nyt sitä olla kai kenkimässäkään, mutta ei sille kyllä jatkoa kannata antaa.

Niin sitä meinasin, ainakin omasta mielestäni, että vaikka Piku saa monelta paskaa niskaan, myös minulta, niin antaa nyt mennä tää kausi loppuun. Tai jos kengitään, niin ei ainakaan ketään tilalle.
Helvetti, olihan sekava sepustus. Taitaa lauantain höyryt vielä kummitella.

Hienoja kattavia vastauksia ketjuun tullut.

Lainasin kuitenkin sen olennaisimman. En itsekään olisi potkimassa pois kesken kauden, jos turbulenssi jatkuu kaiketi sitä lätkäpalstalla saa spekuloida kuka olisi seuraava mahdollinen. Eikä se tarvitse kummempia selityksiä kuin sarjataulukkoon katsominen. Viittaan viime kauden turbulenssiin sekä mahdolliseen tulevaan.

@tommy36 Tapailee myös tekstissään ansiokkaasti samankaltaisia ajatuksia kuin itsellä.

Jatkakaa.

 

[Salo70]

vaikka tietenkin pikestä kuoriutuukin sen jälkeen supervalmentaja

Näinhän siinä todennäköisesti tulee käymään mutta ei voi mitään; tällä hetkellä Piken saldona on huippurosterilla tuotettua epäviihdyttävää ja sekavaa paskaa. Harmi että kevät jäi väliin joka olisi näyttänyt todellisen tason; nakkikattila tai sääleistä ulos. Mene ja tiedä.

 

[tommy36]

HIFK:n tuttu syksyinen taaperrus jatkuu − Onko muutos Pikkaraisen johdolla mahdollista?

Syksy on saapunut ja Helsingin IFK on kaukalossa jälleen eksyksissä. NHL-lainoja satelee sieltä sun täältä, mutta pelilliset ongelmat eivät ratkea hankinnoilla.

www.jatkoaika.com

Ihan oikeansuuntaista tarkastelua aiheesta.

 

[Lätty-ylämummo]

kaiketi sitä lätkäpalstalla saa spekuloida kuka olisi seuraava mahdollinen. Eikä se tarvitse kummempia selityksiä kuin sarjataulukkoon katsominen. Viittaan viime kauden turbulenssiin sekä mahdolliseen tulevaan.

Tuo oma listaukseni oli IFK:sta kesken kauden kengityistä päävalmentajista. Pointtini oli se, että täältä on saanut hyvinkin menestyneet nimet kenkää, eikä yhdelläkään vaihdoksella ole saatu mitään hyvää aikaiseksi. Paitsi se, että monikin miettii tänne tulemista varmasti useammankin yöunen verran.

IFK ei ole ainoa seura, jossa hermo on mennyt kesken kauden:
HIFK: Ari-Pekka Selin (irtisanottu 1/2019)
Ilves: Karri Kivi (irtisanottu 9/2019)
Jukurit: Pekka Kangasalusta (irtisanottu 1/2020)
JYP: Lauri Merikivi (irtisanottu 1/2019)
KalPa: Sami Kapanen (irtisanottu 12/2019 Luganon seurajoukkueesta)
KooKoo: Tuomas Tuokkola (irtisanottu 1/2019)
Pelicans: Ville Nieminen (irtisanottu 11/2019)
Sport: Ari-Pekka Pajuluoma (irtisanottu 11/2019)
TPS: Kalle Kaskinen (irtisanottu 11/2019)
Ässät: Mikael Kotkaniemi (irtisanottu 10/2018)

Ainoa seura, jonka voi katsoa saaneen tuosta jotain hyötyä on Ilves, jossa Myrrä jatkoi Kiven kanssa tehtyä monivuotista yhteistyötä. Eli kesken kauden vaihtaminen on hukkaan heitettyä energiaa ja markan ratkaisu seuroille, jotka ei oikeasti halua pureutua todellisiin ongelmiinsa. Valmentajan rooli joukkueen menestyksessä on kiistaton, mutta kriisitilanteissa vituillaan on paljon muutakin kuin pelkkä valmentajan tontti. Seuroja veisi paljon enemmän eteenpäin se, että perattaisiin ongelmat oikeasti, eikä lakaistaisi maton alle valmentajan vaihdolla.

Täällä saa tietenkin spekuloida millä tahansa. Ja tottavie sitä täällä tehdään. Itse olen kumminkin sitä mieltä, että lajiin ja ennenkaikkea seuraan kannattaa tutustua hieman ensin ennen täällä tavanomaisia hyvinkin kärkeviä kannanottoja.
Lätkää IFK:ssa on pelattu SM-tasolla vuodesta 1948 Mulle vihkoon mennyt yksittäinen kausi on aivan se ja sama, jos seura vain ottaa siitä jotain opikseen. Olen hyvin vakuuttunut siitä, että IFK:ssa ei ole mitään fataalia sisäänrakennettua perusvikaa.
Tai on, IFK.
Tapahtuuko pelaajissa jotain, kun he vetävät punaisen pelipaidan päälle? Täällä epäonnistuneista huippupelaajista saisi varmaan valmentajia vastaavan listan aikaiseksi. Viime syksynä jännitin paskat housussa Turusen ja Paajasen menestymistä täällä. Oletan heidän menestymisensä myötä seuran päässeen taas napsun verran eteenpäin omalla tiellään.

Mika Häkkiseltä on joskus kysytty mailmanmestaruuden taustoja. Mika vastasi, että hän ottaa huomioon kaikki tallissa ympärillään olevat ihmiset parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnioittamalla ja arvostamalla siivoojan työtä hän oli varma siitä, että hänen autonsa alta lakastiin paremmin kuin kilpailijoiden, ja se ratkaisi mestaruuden hänelle. Pienet marginaalit vaatii pienten asioiden oikein tekemistä.

Joukkueurheilussa pakkaa hämmentää iso joukko ihmisiä, joiden yhteen pelaamisen saavuttaminen ei aina onnistu, vaikka valmentajana olisi aivan kuka tahansa. Onko valmentajan vika, jos joukkueessa on muutama mulkku tai vapaamatkustaja?
Jos Uj shoppailee ihan mitä tahansa, niin valmentajanko on kannettava vastuu siitä, etteivät he halua tosissaan pelata?
Normitöissä vastuu virheistä tarkoittaa sitä, että virheen tehnyt korjaa itse tekemänsä virheen. Mun mielestä samaa pitäisi soveltaa politiikkaan ja jääkiekkovalmentamiseenkin. Eiköhän vihkoon menneen kauden valmentaja tiedä parhaiten, että mikä meni vikaan. Olisiko hän paras henkilö karjaamaan tapahtuneita virheitä? Seuratoiminnassa se on tietenkin hankalaa, kun työsopimussuhteessa olevat puukottavat omaa työpaikkaa suojatessaan. Vastuu on todella raskasta silloin, kun sitä joutuisi oikeasti kantamaan.

Pikkarainen ei ole mulle mikään pyhä lehmä. Olen nähnyt hänen joukkueensa pelaavan loisteliaasti ja päin helvettiä. Oma uskoni on, että epäonnistumiset ei ole Piken käskytyksiä, vaan pelaajilta on lähtenyt homma laukalle. Sallisen ja Leskisen tasoisten pelureiden ei ole pakko pelata täällä, saman fyrkan saa muualtakin. Ehkä jopa paremman. Siksi en usko, että päivittäisessä tekemisessä olisi jotain niin pielessä, ettei ammattilainen voi täällä menestyä.
Kautta on nyt takana viisi kierrosta.
Ehkä sen sarjataulukon kannattaa antaa vielä kehittyä ennen isoja päätöksiä.

 

[Kaspo]

Oli eilen C Moren studiossa hyvä katsoa, kun ekalla erätauolla Karri Kivi pureutui ifkn ongelmiin lähteä omista ja käytti lausetta "on kiire, kun ei ole kiire". Ei heittänyt suoraan Pikkaraista bussin alle, mutta rivien välistä oli aika helppo lukea, että Kivi ihmetteli suuresti valmennuksen antamia eväitä pelaajille ihan perustilanteissa.

IFK-Kärpät peliä katsellessa ihmetytti kovasti tuo turha kiirehtiminen tilanteissa missä oli useita helppoja vaihtoehtoja. Musta näytti siltä, että pelaajilla ei oikein ollut rohkeutta ja luottoa omaan tekemiseensä. Sinänsä valmennuksen sisältö voi olla hyvää, mutta joukkuetta ei saatu viritettyä voittavaan ja itseensä luottavaan mielentilaan vaan äijät pelkäsi virheitä. Näin sohvapsykologin silmin katsottuna. Ehkä Jarno ei osaa oikein käsitellä kovia paineita ja siirtää niitä möykkäämisellään pelaajille?

En itse usko, että Pikkarainen saavuttaa kummoistakaan menestystä suurseuran valmentajana. Outo valinta IFK:n valmentajaksi historiaa peilaten, ja iso riski.

 

[Jan_Peter]

@Kaspo Tuskin kukaan on niin uuno, että möykkää pelirohkeuden pois ennen peliä. Kyllä se on ollut siellä pelaajien lantun välissä kuten lauantaina nähtiin.

HIFK on harvemmin saanut yhtä rumasti kuokkaansa kotona kuin perjantaina. Mikä oli päävalmentajan viesti joukkueelle pelin jälkeen?

- Ennen kaikkea rohkaiseva. Meidän pitää rohkeutta löytää enemmän tuohon pelaamiseen, eikä jäädä kiinni tulostauluun. Pitää pystyä pelaamaan ja jauhamaan sitä meidän omaa peliä. Siitähän tässä on niin kuin viime kädessä kuitenkin kysymys. Nyt kun ajat ovat tällaiset, niin jokainen päivä pitää pystyä nauttimaan ja maksimoimaan tuo pelaaminen. Rohkeus onnistua, sitä me tarvitaan lisää, HIFK-luotsi näki.

Kärpät iski heti ensimmäisestä paikastaan ja se kaatoi HIFK:n korttipakan -

<b>HELSINKI.</b> HIFK:n ja Kärppien kohtaamisesta odotettiin laadukasta kiekko-ottelua, mutta sellaista ei perjantai-iltana Helsingissä nähty. HIFK:n pirteä alku valui hiekkaan heti, kun Kärpät iski ensimmäisestä paikastaan maalin. Kärpät takoi tämän jälkeen tylyt 7-3-lukemat tauluun.

www.sportti.com

 

[Warrington]

@Kaspo Tuskin kukaan on niin uuno, että möykkää pelirohkeuden pois ennen peliä. Kyllä se on ollut siellä pelaajien lantun välissä kuten lauantaina nähtiin.

Tuskin joo Pikkaraisen möykkäämisestä kiinni, varsinkaan kun IFK:han tuli Kärppä ja Tappara -matseihin todella latautuneena, ekat erät oli noissa ihan hyviä, eli tuskin tämä Pikkaraisen henkisestä johtamisesta on kiinni. 2-3.erissä kun isoin lataus on jo syöty, alkaa IFK:n ongelmat, eli taktisen puolen mätä ydin paljastua. Sitten mitataan miten puolustetaan, avataan peliä, pelataan keskialuetta ja hyökätään.

IFK:han oli 2-3.erissä Tapparaa vastaan pitkiä pätkiä ihan purjeessa. Pikkarainen kutsuu tuota lehdistötilaisuuksissa ''tiiviiksi puolustamiseksi'', mutta minä kutsun sitä hallinnan menettämiseksi. Ja sitä hallintaa on vaikea saada vastustajan tasoituksen jälkeen takaisin. Tappara tosin antoi sen yllättävästi. Tuli silmät pyöreänä katsottua kun IFK odottaa 2-2 tasoituksen jälkeen niskalaukausta, ja Tappara vetääkin viimeisenkin luistelevan ukon keskialueelle, ja odottaa keskialueella kun IFK lähtee rauhassa hyökkäämään. Ei se vastustajallakaan mene aina taktisesti putkeen.

Mutta takaisin aiheeseen, pelinopeus (vahvasti henkisen puolen juttuja) on mielestäni ainoa Pikkaraisen reagointilätkän vahvuus, jos vastustaja on siinä jäljessä niin IFK:n peli pääsee virtaamaan kaikilla kolmella osa-alueella, eli ei ongelmia. Vierasotteluiden ekat erät on ajoittain todella hyviä, mutta peli kestää kolme erää, ja taas kotona ei jostain syystä saada samaa latausta. Ja kun vastustaja on tehokas kuten Kärpät, niin IFK:n paletti menee täysin sekaisin.

Tällaisella voitto-tappio-voitto-tappio -kaavalla taistellaan taas jostain jämäsijoista.. Ja mitä käy kun lainapelaajat lähtee aikanaan pois ja yksilötaito laskee? Ahokas tai Pekka Virta ensi kaudeksi kiitos. Jos Kojo tms. kova nimi ei ole siis saatavilla. Edit: Pari muokkausta.

 

[sirtyg]

Vierasotteluiden ekat erät on ajoittain todella hyviä, mutta peli kestää kolme erää, ja taas kotona ei jostain syystä saada samaa latausta. Ja kun vastustaja on tehokas kuten Kärpät, niin IFK:n paletti menee täysin sekaisin.

Linkki: https://twitter.com/smliigadata/status/1239434504177057792/photo/1

Lähde: @smliigadata @Twitter

 

[douppi]

Pikellä ja Tanskalla ryhdistäytymisen paikka. Tollaset kotipelit kun Ilvestä, Pelicaaneja (no tästä sentään 3p, mikä tietysti tärkeintä) ja Kärppiä vastaan, niin raskasta on katsoa. Nyt se viisikkopeli kuntoon Nordiksella. Jätetäänkö räpellykset noihin edelliseen ja siirrytään kohti vakuuttavampia esityksiä?

 

[TheJackal]

Pikellä ja Tanskalla ryhdistäytymisen paikka. Tollaset kotipelit kun Ilvestä, Pelicaaneja (no tästä sentään 3p, mikä tietysti tärkeintä) ja Kärppiä vastaan, niin raskasta on katsoa. Nyt se viisikkopeli kuntoon Nordiksella. Jätetäänkö räpellykset noihin edelliseen ja siirrytään kohti vakuuttavampia esityksiä?

Odotatko oikeasti jotain ryhtiliikettä? Kotona on kontattu melkein koko Piken aikakausi, niin en usko että yksi perseraiskaus (Kärpät pelit) sitä mihinkään muuttaisi.

 

[BOL]

Pikellä ja Tanskalla ryhdistäytymisen paikka. Tollaset kotipelit kun Ilvestä, Pelicaaneja (no tästä sentään 3p, mikä tietysti tärkeintä) ja Kärppiä vastaan, niin raskasta on katsoa. Nyt se viisikkopeli kuntoon Nordiksella. Jätetäänkö räpellykset noihin edelliseen ja siirrytään kohti vakuuttavampia esityksiä?

Unohditko Kalton vai onko hän saanut vastuuvapauden?

Siitä ehdottomasti samaa mieltä, että ryhdistäydyttävä on ja tänään on hyvä hetki aloittaa. Samaan hengenvetoon totean, että HIFK on perinteisesti ollut kovin huono silloin, kun on ”pakkovoiton” paikka. Ja kotona on käytännössä aina pakko voittaa. Joskus on ihan pakkopakko. Nyt on taas kerran sellainen tilanne. Nyt nähdään ainakin, kuka kestää painetta ja tykkää haasteista. Itse veikkaan ainakin Motinin nostavan tasoaan. Ehkä :D.

 

[Jupe]

HIFK:n tuttu syksyinen taaperrus jatkuu − Onko muutos Pikkaraisen johdolla mahdollista?

Syksy on saapunut ja Helsingin IFK on kaukalossa jälleen eksyksissä. NHL-lainoja satelee sieltä sun täältä, mutta pelilliset ongelmat eivät ratkea hankinnoilla.

www.jatkoaika.com

Ihan oikeansuuntaista tarkastelua aiheesta.

Hyvin Jatkoaikakin summaa ajatuksia mitä monilla mielessä. Ei tämä rakettitiedettä ole nähdä IFK:n ongelmia. Rakettitiedettä näyttää olevan ongelmien ratkaisu.

Eikä tämä ole Pikkaraisen heittämistä bussin alle, kirkkaissa valoissa pitää kestää kritiikki ja ennen kaikkea tässä kartoitetaan vaihtoehtoja seuraaville kausille.

 

[douppi]

Odotatko oikeasti jotain ryhtiliikettä? Kotona on kontattu melkein koko Piken aikakausi, niin en usko että yksi perseraiskaus (Kärpät pelit) sitä mihinkään muuttaisi.

En oikein tiedä mitä odottaa taas tästäkin. Alkaa olla viimeiset hetket vakuuttaa fanit siitä, pystyykö tuon valmennuksen kanssa saavuttamaan kotikentästä etua, vai onko se aina vaan joku hemmetin riippakivi pelata omassa hallissa. Ei voi käsittää.

 

[Lätty-ylämummo]

Pikkaraisen päävalmentajakausi alkoi KooKoo pelistä 26.1.-19 Loppukauden kotipelisaldo ei ollut mitenkään huono:

Liiga

Liiga

www.liiga.fi

Playoffeissa pudotettiin pelsut ja pelattiin Kärppiä vastaan hyvät playoffit voittaen 2/3 kotipeliä.

Mutta mitä ihmettä tapahtui viime kaudelle:

Liiga

Liiga

www.liiga.fi

Pelsut on aivan oma tarinansa, mutta täällä hävittin myös Jukureille, KalPalle ja TPS:lle.
Mä en usko, että valmennuksen kyvyssä valmistaa joukkuetta kotipeleihin tapahtui kesän aikana joku romahdus. Rutiinit on kumminkin aika samat. Itseäni kiinnostaisi tavattomasti kauden toisen kotipelin HPK:ta vastaan merkitys pelaajille.
Ottelua hallittiin selvästi, ja pelattiin hyvää lätkää hallitsevaa mestaria vastaan. Laukaukset 77-25 rangaistukset 10min - 16min ja hävittiin peli 2-4 Muistan hyvin hallissa leijuneen epäuskoisen fiiliksen, mikä näkyi myös jäällä. Totta se oli, turpaan tuli.

Kotikatsomo fanikulmaa myöden oli hiljaa, kaikki yhtä epäuskoisina. Eikä seuraavienkaan kotitappioiden myötä Tapparalle ja pelsuille mun mielestä mitään yletöntä dissaamista katsomon suunnalta syntynyt. Peli kulki, ja kaikki vain odottivat sen kantavan hedelmää. Sitä ei tapahtunut. Oma mielikuvani on, että joukkue itse sai jonkun trauman tuosta HPK-pelistä, mistä ei päästy yli.
Lätkä on menttaalipeli. Tappioputkea pelsuille ei selitä valmennus, kokoonpanot, eikä paskat jäät. Kyse on pelaajien mielentilasta. Siihen valmennus ja lähipiiri voi jonkun verran vaikuttaa, mutta päävastuu on pelaajalla itsellään.
Saman uskon pätevän nyt IFK:n kotipelaamiseenkin. Kirkkat valot voi oikeasti häikäistä, jos mieli ei ole kirkas voittamiselle.

 

[Just-Ice-Hockey]

Mikäli Pikkarainen valmennustiimeineen ei ole kyennyt yli 60 runkosarjaottelun aikana avaamaan yhden kotitappion aiheuttamia lukkoja, tulee koko valmennustiimi vaihtaa välittömästi. Mikään mentaalilukko ei voi eikä varsinkaan saa siirtyä joukkueelta toiselle ja kaudesta toiseen.

 

[sirtyg]

Pikkaraisen päävalmentajakausi alkoi KooKoo pelistä 26.1.-19 Loppukauden kotipelisaldo ei ollut mitenkään huono:

Liiga

Liiga

www.liiga.fi

Oma mielikuvani on, että joukkue itse sai jonkun trauman tuosta HPK-pelistä, mistä ei päästy yli.
Lätkä on menttaalipeli. Tappioputkea pelsuille ei selitä valmennus, kokoonpanot, eikä paskat jäät. Kyse on pelaajien mielentilasta. Siihen valmennus ja lähipiiri voi jonkun verran vaikuttaa, mutta päävastuu on pelaajalla itsellään.

Haluaisin tykätä tästä viestistä, mutta tämä kappale estää sen.

En ole eri mieltä siitä, että lätkä ei lajina olisi isosti korvien välistä kiinni. Mutta että ammattilaisorganisaatio ammattipelaajineen ja valmentajineen tekisivät itselleen 60 ottelun mittaisen runkosarjan toisesta kotipelistä, jossa pelattiin hyvin häviten 2-4, itselleen sellaisen peikon josta ei päästäisi yli. Vaffa kaffe. Leikitään hetki ja kuvitellaan, että näin olisi jossain universumissa mahdollista tapahtua: haluaisin että organisaatio puhdistettaisiin hallin siivojia myöten. Syitä voi etsiä sieltä ja täältä ja joskus vaikka jäästä, mutta jotain rajaa nyt.