Mää en taas ymmärrä vieläkään tätä rännimaratonia mitä pakit harrastaa kun päästään hyökkäysalueelle ja saadaan peli pyörimään niin vedellään molemminpuolin täysillä ränniin ja hyökkääjät juoksee itsensä piippuun. Eikö olisi helpompaa pelata lavasta lapaan ja jäisi voimia vielä vaikka ampua joskus maalia kohti?! Kyllä muiden joukkueiden pakit pelaa maalia kohden ja siellä vähintään 1 hyökkääjä päivystää ja tekee maskia. Ei ole ihme että joku Hämeenahokin on pelistä toiseen aivan loppu kun joutuu 19min pelissä painimaan kulmissa ja tekemään kauhean määrän töitä että saa edes kiekon itselleen kun pakit on ensin juoksuttanut sen minuutin kulmasta kulmaan.
Keksi äkkiä muuta kuin, että tuo on hieman riskittömämpi tapa pelata kuin taiteilla viivassa tai roiskia blokkiin josta peli voi kääntyä omiin hyökkääjien ollessa syvässä.
Kyllä itsekin muistan tilanteita joita on katsonut turhautuneena kun joku lyhyt syöttö lapaan olis tuonut happea tai jopa laukauspaikan ränni-möyrimisen sijaan. Tai nopea pakki-pakki mikäli toisella puolella on tilaa.
Pudotuspeleissä tietysti voi olla ideaa mikäli siellä on otollisia match-uppeja kulmavääntöihin. Ehkä vähän joko pelitaito tai pelirohkeus piiputtaa meillä viivalla. Ja mitä valmennus sitten painottanutkaan.