Kekäläisen osalta on myös sanottava se, että miehestä muistetaan (luonnollistakin kyllä) ainoastaan nämä viimeiset vuodet, mutta kyllähän siellä ihan oikeasti on tuloksiakin takana, minkä takia mies pestissään niin pitkään sai ollakin. Niinhän se tuppaa menemään, että olet niin hyvä kuin viimeinen pelisi, tässä tapauksessa sitten varmaan kalenterivuotesi.
Toisin kuin Vegas tai Seattle, ei Columbus ollut liittyessään sarjaan mikään tuhkimotarina, kaukana siitä. Joukkuehan liittyi NHL:ään yhdessä Wildin kanssa kaudeksi 2000-2001 ja oli ensimmäisen 12 kauden aikana ainoastaan yhden kerran pudotuspeleissä, sekin vasta/jo kaudella 2008-2009, riippuen peilataanko aikajanaa organisaation historiaan vai Kekäläisen pestin alkamiseen. Kun Kekäläinen liittyi organisaatioon helmikuussa 2013, oli joukkue monen silmissä epäkiinnostava ja surkea. Ei ollut panarineja, werenskejä tai sethjoneseja kokoonpanossa. Kekäläinen sai nostettua joukkueen uskottavaksi organisaatioksi yhdessä Davidsonin kanssa ja Blue Jackets selvittikin tiensä viisi kertaa playoffeihin seuraavan seitsemän vuoden aikana, jota voi pitää pohjakellariin jumiutuneelta joukkueelta ihan hyvänä suorituksena.
Paljon jää jossiteltavaa ja varmasti virheitä ja virhearviointeja joukkoon mahtuu paljon, mutta kyllähän Kekäläinen ja Davidson sai luotua joukkueesta uskottavan NHL-joukkueen heidän omilla ansioillaan, vaikka menestys lopulta jäikin kovin vaisuksi. Pohjilta uskottavaksi keskikastin joukkueeksi, joka pystyi haastamaan uskottavasti ihan isoimpiakin. Eikä tilannetta ainakaan tuntunut helpottavan markkina-alue, josta jokainen vähänkin pelata osaava pelaaja tuntui haluavan nopeasti pois.
Toki sillä voidaan jossitella, että oliko vika pelkässä markkina-alueessa vai osittain organisaatiossakin, josta vastuu kuuluu toki Kekäläiselle. Silti, isojakin kauppoja ja sitä tärkeää pohjatyötä, jota uskottavalta organisaatiolta tarvitaan. Loppu jäi sitten vain pahasti piippuun, monenkin eri syyn takia.