Pari päivää sitten pelatun Kärpät-HIFK matsin perusteella voisin sanoa, että molempia. Pelaa tarpeen tullen kovaa, mutta on selkeästi myös showmies, tekee tahallaan juttuja, joka saa yleisössä ja vastustajan pelaajissa tunteet pintaan.
Ko. pelissä Ruutu teki hommia enemmän puolustavassa roolissa, pelasi pakkina, ja ylivoimilla hyökkääjänä maskimiehen roolissa. Sen lisäksi Jarkon ottelun saldoon mahtui mm. seuraavaa:
- Tuomarin puolitahallinen yliajo, oli tiellä kun Jarkko oli menossa taklaamaan. Seurauksena kaikki kolme keräävät romujaan jäästä.
- Tuomarin kanssa asioista keskusteleminen joka kerta ollessaan jäällä
- Pärssisen pimettyä Bäckströmille ja otettua tilanteesta ryntäys kakkosen, peli on poikki, tuomarit ovat toimitsija-aitioiden luona arpomassa jäähyjä ja joukkueet ovat maalivahteja lukuunottamatta vaihtoaitioiden luona. Jarkko liukuu kaikessa hiljaisuudessa kärppien maalille ja käy suomentamassa Bäckströmille ilmeisesti siitä miten maalivahdin kuuluisi käyttää mailaansa kaikkeen muuhun paitsi kaiken liikkuvan jatkuvaan huitomiseen. Tästä seuraa se, että yleisö kohahtaa, Boumedienne ja Kukkonen ryntäävät paikalle, Ruutu jatkaa matkaa kohti vaihtoaitiota kärppäpakkien saattueessa. Bume sanoo jotain joka osuu ja uppoaa. Hetken jo luulin että Jarkon oikea suora tekee selvää Bumesta, mutta se olikin vain jonkin sortin säikäytys.
- Kuumentaa Jussi Jokisen, joka seuraavassa tilanteessa ottaa Ruudusta kiinni, jolloin iso mies lentää todella näyttävästi, joutuu toki siitä itse kympille, mutta hommasi joukkueelleen tasavajaan (muistaakseni kärpät oli tuolloin YV:llä).
Kukapa tuollaista kaveria ei haluaisi omaan porukkaan? Ainakin mun kärpissäni olisi aina tilaa tuon tyyliselle kaverille. Sanokaa mitä sanotte, mutta juuri tällaisten pelaajien takia jotkut ottelut muistetaan, ja sitten ne toiset ottelut unohdetaan ajan saatossa. Tietysti tuo mediassa itkeminen on säälittävää, mutta jos rajoitetaan homma kentän sisäpuolelle, niin ykkös hämmentäjä.
HIFK peleissä on harvoin tylsää.