Pari kevyttä haastattelua, liirumlaarum korona, raskasta oli eikä saatu maaleja. Pari uutta sopimusta ja syksyllä sitten uuteen kauteen. Kyllä siellä yritettiin ja ihan hyvin kuitenkin pääosin meni valmennuksen osalta, ei tarvita suuria muutoksia.
Ymmärrän toki että ensimmäistä likapyykkiä ei pestä julkisesti, mutta kyllähän faneille, yhteistyökumppaneille ja pelaajillekin pitäisi JOKU signaali lähettää tällaisen läpsyttelyn jälkeen. Tai ehkä se signaali on juuri tämä, että vaatimustason näkee jokainen. Ei tänne mitään kehittyviä huippupelaajia tulla koskaan edes saamaan jos seura on tällainen last chance saloon, josta lähdetään leppoisasti kohti auringonlaskua raskas lompakko ainoana taakkana.
Kiitokset näistä ajatuksista, jotka jaan lähes 100 %:sesti.
Jari Kurri on yksi heikko kohtani siten, että minun on vaikea kritisoida hänen kaltaistaan jääkiekkolegendaa.
Kuinka ollakaan, päädyin tänään katsomaan dokumenttielokuvan Jari Kurrista. Henkilökuva vähensi entisestään valmiutta arvostella Kurria. Mieleen palautuivat kymmenet 1980-luvun aamu-uutiset, joissa kerrottiin Kurrin saavutuksista rapakon takana. NHL-selostajat huusivat ”Karri, Karri!” Suomen kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija.
En tunne Kurria laisinkaan, mutta dokumentista jäi mieleen pari asiaa, jotka eivät liene valetta:
Kurri
- on erittäin hiljainen ja rauhallinen ihminen
- on kiinnostunut jääkiekossa eniten kaukalossa tapahtuvista asioista.
Kaikista koskettavin kuvaus Kurrista tuli Gretzkyltä, joka kertoi, kuinka 18-vuotias kanadalaisen kiekkokoulun kasvatti Ontariosta ja 19-vuotias englantia puhumaton suomalainen lyötiin yhteen ja miten jääkiekon yhteinen kieli alkoi toimia. Vaikka Gretzky ja Kurri eivät tienneet, missä toinen oli kaukalossa, niin he vain tunsivat sen. He pelasivat fantastisesti yhdessä, vaikka heiltä puuttui yhteinen puhekieli. Yhden asian Gretzky totesi yhdistäneen häntä ja Kurria pelaajina: he olivat pelaajina epäitsekkäitä.
Gretzky osasi kuvailla hyvin sen lumouksen, joka jääkiekkoon kauneimmillaan liittyy: Se yhdistää eri taustan omaavia ihmisiä kaukalossa. Miksei myös sen ulkopuolella?
Olen varma, että Kurri kykenee ymmärtämään ainakin minua paremmin, mikä kaikki meni pieleen tällä kaudella Jokereiden valmentautumisessa ja pelaamisessa, kun kausi päättyi lupauksia herättäneen runkosarjan alkupuoliskon jälkeen mahalaskuun pudotuspelien 1. kierroksella.
Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta jäi mieleen Jari Kurri -dokumentista. Hän saavutti NHL-urallaan 6 Stanley Cupia. Ensimmäisen Cupin voittaneen joukkueen keski-ikä oli vain 21 vuotta. Kurri ymmärtää siis omakohtaisen kokemuksen kautta sen, että joukkueen menestys ei edellytä koko joukkueelta pitkää ammattilaisuraa vaan menestyvän joukkueen kokoamisessa on kyseessä paljon laajempi ja monivivahteisempi asia.