Sitkeästi Japani-ketjua ylös vain, tuli oikein haikea fiilis, kun viestejä luki. Päätin juuri, että jos joskus menen naimisiin, niin polttarit pidetään Japanissa.
En nyt tähän oikein muuta keksi kuin jotain tuliaisvinkkejä. Jos tykkää ruokaa tehdä, niin joku huikea veitsi on tietysti mukava. Itselläni on pari
Globalin veistä, ja ovat kyllä huikeita. Japanin tuomisia molemmat. Kahva on tuttu kaiken maailman superkokkiohjelmista. Suomessa siis maksavat jotain satkua kipale, kun Japanista perus tavaratalosta saa puoleen tuosta. Ainakin Tokyu Hands -marketeissa sai vielä tax-freena ostettua. Jos ei muuta, niin aivan huikea lahjaidea jollekin ruokafriikille. Noita Tokyu Handseja on joka puolella.
Elektroniikka nyt ei niin superhalpaa ollut (v. 2005), varsinkin jos vertaa Jenkkien nykyhintoihin. Mutta toisaalta sieltä löytää jos jonkinlaisia vehkeitä. Katselin jotain scifi-kelloradioita, mutta jäi ostamatta, kun en jaksanut hirveässä kaatosateessa lähteä puskemaan Akihabaraan.
Vaatteitahan siellä on huikeita vaikka kuinka, mutta koin pienen pettymyksen, kun eihän siellä kokoja ollut 190+-kokoiselle laisinkaan. Mutta laukkuja ja sen sellaisia, naisporukalle toki vielä enemmän vaihtoehtoja.
Usein syötiin niin, että kaupasta/ravintolasta otettiin jotkut lunchboxit. Kuulostaa tylsältä, mutta kun vertaa kotimaan bokseihin (tai jopa ravintola-annoksiin), niin vaikka visuaalisesti eroa ei juuri olisikaan, niin tavara kun on oikeasti tuoretta, eikä puoli vuotta syväjäässä ollutta Välimeren särkeä, niin ero on selkeä. Lisäksi pöperöistä tuli mieleen misokeitto, joka eri paikoissa näytti aina samalta, mutta joka kolmannessa paikassa maistui aivan kuvottavalle, joka kolmannessa ihan ok, ja joka kolmannessa aivan huikealta. Että ei kannata ensimmäisen kokemuksen jälkeen dumata ko. soppaa.
Metroissa pitkänhuiskealle gaijinille tuli niin paljon silmää, että oikein hävetti. Olo oli muutenkin hassu, kun vieressä voi joku sälli lukea jotain tuhatsivuista lapsipornomagazinea ja toisella puolella taas joku vanhempi äijä kähmiä vieressä istuvaa tuntematonta mimmiä muijan ollessa moksiskaan kyseisestä toiminnasta. Ja itse sitä vain hymyilee silmille takaisin.