Mutta olisiko Ojanen voinut olla jonkin NHL-seuran Joe Sakic? Ojasesta on tässä paljon puhuttu ja olisi kiva vähän saada näkemyksiä, miksi NHL:n portit eivät koskaan Jannelle oikein auenneet.
Muistaakseni New Jerseyn GM Lou Lamoriello puhui asiasta muutama vuosi sitten jonkun suomalaisen lehden (Veikkaaja?) haastattelussa. Mukana saattoi olla hieman amerikkalaista kohteliaisuutta, mutta hän otti aika pitkälti omaan (ja organisaation) piikkiin sen, että Devils epäonnistui Ojasen kanssa. Jannelle ei oikein löytynyt sopivaa roolia, eikä mies itsekään ei ollut halukas roikkumaan useampia vuosia alemmissa ketjuissa kytäten saumaa ylivoimaviisikoissa.
Tuon tehokkaimman kautensa (64 17 + 13 = 30) Ojanen pelasi muistaakseni pääasiassa kakkos- ja kolmosketjuissa. Jostain syystä tuohon aikaan pelaajakauppoja tehtiin vähemmän, joten monet eurooppalaispelaajat (ehkä kanukitkin?) juuttuivat pitkiksi ajoiksi organisaatioihin, jotka eivät heidän kykyjään arvostaneet. Jotkut "hasekit" nousivat jopa tähdiksi, kun pääsivät pois väärästä joukkueesta...
Ojasen vahvuus ja heikkous on aina ollut ominaisuuksien tasaisuus (laukaus, mailankäsittely, peliäly, voima jne.). Janne on kaikessa muussa paitsi liikkeessä vielä nykyäänkin keskivertopelaajan yläpuolella - kyllä, jopa fyysisyydessä! Ainakin maajoukkueessa on kuitenkin arvostettu enemmän pelaajia, joilla on joku selkeä vahvuus - esim. Helmisen maaginen pelinlukutaito. Myös NHL:ssä olisi auttanut, jos yksikin Ojasen ominaisuuksista olisi ollut vielä astetta parempi. Tosin silloin Jannesta ei puhuttaisi tässä ketjussa, vaan NHL-puolella - vielä näinäkin päivinä...
Huomionarvoista on kuitenkin, että vielä comeback MM-kisoissaan vuonna 2002 Ojanen oli Suomen eniten pisteitä tehnyt sentteri, jättäen taakseen niin Olli Jokisen kuin Niko Kapasenkin! Olisikohan joku Suomen lukuisista MM-hopeista kirkastunut, jos mukana olisi ollut sama jätkä, joka Elmomaisesti yksin pelasi 2-2 tasapelin Kanadan kanssa syksyllä 1991?