Jan-Mikael Järvinen on hieno pelaaja, ehkä hieman aliarvostettukin. Pelaaja, jota on sukelteluista syytetty ehkä hieman liikaakin. Pelaaja, joka oli Tapparassa merkittävässä roolissa finaaliputkessa. Johtavaksi pelaajaksi voisi kutsua.
JMJ:llä tuntui olevan oikeastaan pari eri vaihdetta kauden aikana. Syksyt herra saattoi surffailla täysin tutkan alla, ilman merkittäviä mainetekoja. Kyllähän hän siellä keskiketjujen mukana meni ja tehojakin aina edes vähän tuli. Mutta parhaimmillaan Järvinen on pelaaja, joka riittää Liigassa ykköskejun peliä tekeväksi sentteriksi. Se tasaisuus vain ei ehkä ikinä ole koko kauden mitalla siihen rooliin riittänyt, vaikka ajoittaisia, pidempiäkin, loistavia jaksoja mies pelasi. Järvinen oli Tapparan finaaliputkessa mukana pitkään, useamman kauden avainroolissa. Parhaimmillaan hän oli ratkomassa pelejä keväälläkin. Ei ikinä se "the ykkössentteri", mutta hyvä kakkossentteri jonkun koodinimi Lajusen takana.
Jan-Mikael Järvinen on hienoa nähdä taas Liigassa. Jos JMJ:stä ei ole mitään suvereenia ykkössentteriä kaavailtu, niin tuskin häneen kukaan pettymään joutuu. Järviselle menestyvässä joukkueessa optimaalinen rooli lienee jonkinlainen kakkossentteri suurella ylivoimavastuulla, kun joku toinen sentteri kykenee hieman vastuuta jakamaan. Toki se nimellinen ykkösentterikin herrasta olisi ehkä edelleen esiinkaivettavissa, jos joukkueen roolitukset ja tuki siihen antavat selkärangan. Eiköhän herrasta Ässille iloa ole. Hyvä hankinta.