Kausi on ylittänyt puolenvälin, ja on taas aika aloittaa spekulointi parhaan puolustajan valitsemisesta. Näkemyksiä ja ehdokkaita on monia, se kuuluu aina asiaan. Osa valitsijoistakin painottaa hävyttömän paljon pisteitä, osa katsoo kokonaisuutta. Erot mielipiteissä ovat välillä suuria, ja siksi keskustelu aiheesta on lähes poikkeuksetta nautinnollista.
Viime vuonna ruotsalaispakki Victor Hedman pokkasi uransa ensimmäisen Norriksen kaappiinsa ansaitusti. Tällä kaudella on miehellä ollut huomattavasti hiljaisempaa, eikä Hedman mahdu edes omaan top5-listaukseen, jonka alapuolella näette. Näkisin tällä hetkellä palkinnolle useampiakin hyviä ehdokkaita, joten sen suurempia esittelyitä ehdokkaat satunnaisessa järjestyksessä:
Brent Burns, San Jose Sharks
47gp, 9+43 = 52
Burns johtaa tällä hetkellä puolustajien pistepörssiä viidellä pisteellä, ja on matkalla peräti yli 90 pisteen kauteen. Kaudella 2016-2017 kertaalleen Norriksen voittanut puolustaja on jälleen pisteiden osalta kovassa vauhdissa ja matkalla kovasta ennätyksestään huolimatta ennätyspisteisiinsä. Burns pelaa keskimäärin 1:52 alivoimaa peliä kohden, ja on joukkueestaan kolmanneksi eniten plussalla lukemalla +11. Vahva, ehkä jopa se vahvin ehdokas tällä hetkellä.
John Carlson, Washington Capitals
43gp, 6+36 = 42
Viime kauden puolustajien pistepörssin jopa pienessä hiljaisuudessa voittanut Carlson kruunasi hyvän kautensa keväällä Capitalsin marssiessa Stanley Cupiin asti. Omaksi yllätyksekseni mies jämähti viime kauden Norris-äänestyksessä vasta sijalle 5, vaikka mies on pätevä pelimies myös omassa päädyssä. Tällä kaudella Carlson on lähes ppg-tahdissa, mikä lupailee tällä hetkellä n. 80 pisteen kautta. Carlson kellottaa keskimäärin 2:49 alivoimaa peliä kohden, ja on Capitalsissa toisiksi eniten plussalla pakkiparinsa Kempnyn jälkeen, erittäin komealla +25 lukemalla.
Mark Giordano, Calgary Flames
45gp, 9+38 = 47
Kokonaan uusi nimi Norris-keskusteluihin saapuu, kun Giordano on vanhoilla päivillään intoutunut aikamoiseen vireeseen, kuten koko Flames tällä kaudella. Suurin kiitos kuulunee Bill Petersille. 35-vuotias konkari on ainoastaan 9 pisteen päässä omasta kelvollisesta 56 pisteen piste-ennätyksestään, vaikka Flamesilla on vielä 35 peliä runkosarjaa jäljellä. Giordano kellottaa 2:45 alivoimaa peliä kohden, ja on käsittämättömät 36 yksikköä plussalla tässä kohdin kautta, johtaen tilastoa koko liigassa. Ehdoton musta hevonen tämän vuoden kisaan, joka haastaa kärkeä aivan tosissaan, varsinkin, jos Flamesin lentokeli jatkuu vähänkin samanlaisena loppukauden osalta.
Erik Karlsson, San Jose Sharks
45gp, 3+38 = 41
Vaikeahkon alkukauden jälkeen tämä kaksinkertainen Norris-voittaja on intoutunut hyvään vireeseen, josta osoituksena 14 ottelun mittainen syöttöpisteputki, joka hiljattain tosin tuli päätökseensä. Burnsin kanssa suunnilleen samoja alivoimaminuutteja (1:44 peliä kohden) kellottava Karlsson on tällä hetkellä joukkuetoveriaan tilastojen perusteella perässä, mutta kautta on vielä paljon jäljellä. Karlsson on jaetulla viidennellä sijalla joukkueensa +/- tilastossa, ainoastaan kolmen plussan verran Burnsia perässä. Nimellä voi olla vaikutusta.
Morgan Rielly, Toronto Maple Leafs
44gp, 13+33 = 46
Giordanon tapaan uusi nimi Norris-keskusteluun tulee Torontosta, kun piste per peli tahdissa Toronton takalinjoilla viilettävä Rielly johtaa puolustajien maalipörssiä, ja on puolustajien pistepörssissäkin sijalla kolme. Erittäin jäätävän alkukauden jälkeen tahti on hieman rauhoittunut, mutta pisteitä on karttunut siitä huolimatta suht tasaseen tahtiin, ja mies on maaliennätyksen tehtyään enää vaivaisen 6 pisteen päässä myös omasta piste-ennätyksestään. Rielly johtaa joukkueensa +/- tilastoa hienolla +26 lukemallaan, ja keskimäärin kellottaa 1:14 alivoimaa ottelua kohden. On matkalla yli 80 pisteen kauteen, joka on aimo harppaus edellisiltä kausilta.
Bubbling under: Letang, Ekholm, Josi, Hedman, Jones
Varmaan joitain virheitä tekstiin mahtuu, ja ehdokkaista voidaan olla montaa mieltä. Syökö Burns ja Karlsson toistensa ääniä? Mahtuuko Chabot edes bubbling under -osastolle? Kestääkö Giordanon loistava vire kauden loppuun asti, vai alkaa ikä tekemään tehtäväänsä? Kenet sinä nostaisit esiin valittaessa kauden 2018-2019 parasta puolustajaa?
Viime vuonna ruotsalaispakki Victor Hedman pokkasi uransa ensimmäisen Norriksen kaappiinsa ansaitusti. Tällä kaudella on miehellä ollut huomattavasti hiljaisempaa, eikä Hedman mahdu edes omaan top5-listaukseen, jonka alapuolella näette. Näkisin tällä hetkellä palkinnolle useampiakin hyviä ehdokkaita, joten sen suurempia esittelyitä ehdokkaat satunnaisessa järjestyksessä:
Brent Burns, San Jose Sharks
47gp, 9+43 = 52
Burns johtaa tällä hetkellä puolustajien pistepörssiä viidellä pisteellä, ja on matkalla peräti yli 90 pisteen kauteen. Kaudella 2016-2017 kertaalleen Norriksen voittanut puolustaja on jälleen pisteiden osalta kovassa vauhdissa ja matkalla kovasta ennätyksestään huolimatta ennätyspisteisiinsä. Burns pelaa keskimäärin 1:52 alivoimaa peliä kohden, ja on joukkueestaan kolmanneksi eniten plussalla lukemalla +11. Vahva, ehkä jopa se vahvin ehdokas tällä hetkellä.
John Carlson, Washington Capitals
43gp, 6+36 = 42
Viime kauden puolustajien pistepörssin jopa pienessä hiljaisuudessa voittanut Carlson kruunasi hyvän kautensa keväällä Capitalsin marssiessa Stanley Cupiin asti. Omaksi yllätyksekseni mies jämähti viime kauden Norris-äänestyksessä vasta sijalle 5, vaikka mies on pätevä pelimies myös omassa päädyssä. Tällä kaudella Carlson on lähes ppg-tahdissa, mikä lupailee tällä hetkellä n. 80 pisteen kautta. Carlson kellottaa keskimäärin 2:49 alivoimaa peliä kohden, ja on Capitalsissa toisiksi eniten plussalla pakkiparinsa Kempnyn jälkeen, erittäin komealla +25 lukemalla.
Mark Giordano, Calgary Flames
45gp, 9+38 = 47
Kokonaan uusi nimi Norris-keskusteluihin saapuu, kun Giordano on vanhoilla päivillään intoutunut aikamoiseen vireeseen, kuten koko Flames tällä kaudella. Suurin kiitos kuulunee Bill Petersille. 35-vuotias konkari on ainoastaan 9 pisteen päässä omasta kelvollisesta 56 pisteen piste-ennätyksestään, vaikka Flamesilla on vielä 35 peliä runkosarjaa jäljellä. Giordano kellottaa 2:45 alivoimaa peliä kohden, ja on käsittämättömät 36 yksikköä plussalla tässä kohdin kautta, johtaen tilastoa koko liigassa. Ehdoton musta hevonen tämän vuoden kisaan, joka haastaa kärkeä aivan tosissaan, varsinkin, jos Flamesin lentokeli jatkuu vähänkin samanlaisena loppukauden osalta.
Erik Karlsson, San Jose Sharks
45gp, 3+38 = 41
Vaikeahkon alkukauden jälkeen tämä kaksinkertainen Norris-voittaja on intoutunut hyvään vireeseen, josta osoituksena 14 ottelun mittainen syöttöpisteputki, joka hiljattain tosin tuli päätökseensä. Burnsin kanssa suunnilleen samoja alivoimaminuutteja (1:44 peliä kohden) kellottava Karlsson on tällä hetkellä joukkuetoveriaan tilastojen perusteella perässä, mutta kautta on vielä paljon jäljellä. Karlsson on jaetulla viidennellä sijalla joukkueensa +/- tilastossa, ainoastaan kolmen plussan verran Burnsia perässä. Nimellä voi olla vaikutusta.
Morgan Rielly, Toronto Maple Leafs
44gp, 13+33 = 46
Giordanon tapaan uusi nimi Norris-keskusteluun tulee Torontosta, kun piste per peli tahdissa Toronton takalinjoilla viilettävä Rielly johtaa puolustajien maalipörssiä, ja on puolustajien pistepörssissäkin sijalla kolme. Erittäin jäätävän alkukauden jälkeen tahti on hieman rauhoittunut, mutta pisteitä on karttunut siitä huolimatta suht tasaseen tahtiin, ja mies on maaliennätyksen tehtyään enää vaivaisen 6 pisteen päässä myös omasta piste-ennätyksestään. Rielly johtaa joukkueensa +/- tilastoa hienolla +26 lukemallaan, ja keskimäärin kellottaa 1:14 alivoimaa ottelua kohden. On matkalla yli 80 pisteen kauteen, joka on aimo harppaus edellisiltä kausilta.
Bubbling under: Letang, Ekholm, Josi, Hedman, Jones
Varmaan joitain virheitä tekstiin mahtuu, ja ehdokkaista voidaan olla montaa mieltä. Syökö Burns ja Karlsson toistensa ääniä? Mahtuuko Chabot edes bubbling under -osastolle? Kestääkö Giordanon loistava vire kauden loppuun asti, vai alkaa ikä tekemään tehtäväänsä? Kenet sinä nostaisit esiin valittaessa kauden 2018-2019 parasta puolustajaa?