Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, minä otan mieluummin molemmat.
Hyvä, huippuluokan futismatsi hakkaa minun arvostuksessani parhaimmankin kiekkopelin. Toisaalta, kun potkupallo on potkupalloa, niin se on todella unettavan tylsää. Viihdyttävyydessään kolmosdivarin kiekkopeli voittaa suurimman osan veikkausliigan peleistä.
Kiekossakin tosin nykyään löytyy todella tylsiä matseja, se neljäs Kärpät-Jokerit puolivälierä 'kiekko päätyyn ja kaikki vaihtoon' tyylillä kiekkoyöstä katsottuna jäi negatiivisesti mieleen.
Suomessa lisäksi suurin osa futiskatsomoista, jopa liigatasolla, on surkeita. Katsomot ovat liian kaukana kentältä ja liian 'matalia' jotta pelistä saisi jonkinlaisen käsityksen. Ja TV:tä ajatellen katsomo-sanan voi korvata kameralla.
Molempia lajeja alasarja / juniori / harraste / ikämies -tasolla vihellän, harrasteenakaan ei isoja eroja löydy. Siinäkin toisaalta voisi sanoa, että sekä mukavimmat että ikävimmät matsit ovat futiksen puolelta.