Pilkkua viilaten Gerd Muller -palkinnon toki voittaa eniten maaleja tarkastelujaksolla seura- ja maajoukkueessa tehnyt hyökkääjä.Realin pelleilystä kaikki jo sanotukin, mutta hieman asian sivusta kysyn: Miksi palkitaan vuoden maalivahti ja vuoden hyökkääjä, mutta ei vuoden puolustajaa ja keskikenttäpelaajaa?
Siinä saa historiankirjoja kaivaa hetken aikaa taaksepäin, että löytää toiset Realin kaksiperäkkäistä kotitappiota.
Kaksi viimeistä kotiottelua turpaan maalierolla 1-7. Tuokin ainokainen pilkulta, käsittämätöntä tuhnuilua.
Kokoonpanot tuossa vuoden 2009 El Clasicossa:Vuosi oli 2009 kun Real viimeksi hävisi kaksi kotiottelua peräkkäin päästämällä molemmissa otteluissa vähintään 3 maalia. Barca voitti 2-6 ja heti perään Mallorca 1-3. Aikamoista.
Aika mahdoton noista on sanoa tosiaan hirveästi kenen arvo säilyy. Esimerkkinä vaikka 22-vuotias Ansu Fati, jonka arvo on ollut korkeimmillaan 80 miljoonaa ja nykyarvo 15 miljoonaa ja puhutaan vielä oikeasti aika nuoresta pelaajasta.Mitä mieltä muut ovat tästä? Mitä ajatuksia herättää?
Ansu Fatin meinasin itsekin tuohon kirjoittaa esimerkiksi tuosta arvoennusteiden herkkyydestä.Esimerkkinä vaikka 22-vuotias Ansu Fati, jonka arvo on ollut korkeimmillaan 80 miljoonaa ja nykyarvo 15 miljoonaa ja puhutaan vielä oikeasti aika nuoresta pelaajasta.
Kuka muistaa koska viimeksi Uniten on voittanut 3 ottelua putkeen ?City on puolestaan hävinnyt kolme kilpailullista peliä putkeen viimeksi huhtikuussa 2018. Silloin tuli ensin tukkaan Liverpoolilta 3-0 vieraissa CL:ssä, sitten Josen Unitedilta (POGBA!) 2-3 kotona ja perään vielä vierastappio Liverpoolille CL:n toisessa osaottelussa 1-2.
Minäminäminäminä!!! Viime kauden päätteeksi, ten Hag masterclass jne.Kuka muistaa koska viimeksi Uniten on voittanut 3 ottelua putkeen ?
Telavivlaisfanit ovat pistäneet parastaan eilen Amsterdamissa. Ilmeisesti Espanjan asetuontikuvioiden lakkauttaminen liittyy asiaan.
Eiköhän tuonkin paskatunkion voisi heivata ulos eurooppalaisesta jalkapalloilusta. Jos ei kiinnosta kunnioittaa Eurooppaa ja eurooppalaisia ihmisiä ja tapoja, voinee pysyä siellä oman mantereensa puolella. Vituttaa aika paljon nähdä tällaista kaiken sen muun apartheidin päälle.
Ansu Fatin meinasin itsekin tuohon kirjoittaa esimerkiksi tuosta arvoennusteiden herkkyydestä.
Joku täysin puskasta tullut tilanne voi johtaa loukkaantumisherkkyyteen, joka vie pelaajalta mahdollisuuden maailmanluokan uraan ja siirtoarvon romahtamiseen, ja tuota tapahtuu ihmeellisen paljon. Eli siis edes korkealaatuisin scouttaus tai pelaaja-analyysi ei pelasta nuorten osalta hudeilta.
Huomaan ajattelevani, että suhteessa kokeneempien laatupelaajien hintoihin en olisi kovinkaan innoissani maksamassa yli 60-70 puntaa listalla olevien ikäisistä pelaajista. Samalla pohdin, että jos arvot todellakin nousevat jonnekin 100 miljoonan pohjoispuolelle (ja joku oikeasti maksaisi tuon), olisin melkeinpä valmis painamaan liipaisimesta. Tämä tietysti johtuu FFP- ja PSR-syistä - ja esim. Garnachon myyminen vituttaisi kuukausia - mutta realiteettien mukaan tässä on vain elettävä.
Edit. Varsinkaan omasta pussistani en haluaisi olla maksamassa teineistä kymmeniä miljoonia, heh. Tulipahan muotoiltua taas hienosti.
Cityn edellinen neljän perättäisen tappion putki kilpailullisissa peleissä onkin sitten vähän pidemmän ajan takaa. Huvittavinta tässä on, että tuo neljän pelin sarja tapahtui edellisen kerran kahden kauden aikana: 2005 - 2006 kolme viimeistä peliä (Fulham, Arsenal ja Blackburn) ja seuraavan kauden avauspeli Chelseaa vastaan.City on puolestaan hävinnyt kolme kilpailullista peliä putkeen viimeksi huhtikuussa 2018. Silloin tuli ensin tukkaan Liverpoolilta 3-0 vieraissa CL:ssä, sitten Josen Unitedilta (POGBA!) 2-3 kotona ja perään vielä vierastappio Liverpoolille CL:n toisessa osaottelussa 1-2.