Näytti siltä että Milan hävisi tahallaan. AC oli muuttanut puolustustaan edellisestä kohtaamisesta siten, että jätti linjojen väliin reilusti tilaa pelata. Tämä oli silmiinpistävää heti ottelun alusta alkaen. Ja sehän sopii Barcalle paremmin kuin hyvin ja pari ensimmäistä maalia olivatkin täydellinen esimerkki siitä mitä tapahtuu kun tilaa keskikentän ja puolustuksen välissä oikein tyrkytetään. Tällaisesta ei ollut puhettakaan ensimmäisessä ottelussa, jossa Barca ei saanut aikaan ainoatakaan maalipaikkaa.
Mielenkiintoinen teoria jolle löytyy runsaasti katetta.
- Yleinen asennevamma: Messin tehdessä ensimmäisen maalin, viisi Milanin pelaajaa Messin kimpussa ja silti päästetään tekemään maali. Ei mene maalintekijän ansioksi vaan puolustuksen piikkiin. Lisätään Abbiatin toiminta. Hyvin sijoittunut ja laukaus oli torjuttavissa, ei tehnyt elettäkään torjuakseen.
- Yleinen syöttötarkuus: Mestarien liian pudotuspeleissä voisi kuvitella joukkueen pystyvän antamaan perussyöttöjä edes kohtalaisella tarkkuudella. Paineettomissakin tilanteissa Milan potki pallot yli rajasta.
- Ajanpeluun puute: Miksi Milan ei pelannut aikaa? Ei edes yrittänyt. Kokonaisuutena Barcelona pelasi ottelussa aikaa enemmän kuin Milan. Enkä tarkoita "kieriskele maassa minuutin verran kun vähän sattuu" vaan esim pallo vastustajan pelaajaan ja yli sivurajasta.
- Pallonmenetykset keskellä kenttää: Barcelonan prässistä on turha puhua kun 2-0 ja 3-0 maaleissa Milan suorastaan lahjoittaa pallon Barcelonalle vaarallisissa paikoissa. Erityisesti 3-0 tilanteessa ei ollut minkäänlaista hätää eikä edes kunnollista prässiä. Silti syöttö suoraan Barcelonan pelaajalle vauhtiin.
- Maalivahtipeli heikkoa: Abbiati taisi saada yhden kunnon torjunnan. Vastapainoksi kaksi imurointia joista varsinkin jälkimmäinen oli todella heikko suoritus.
- Barcelonan puolustus oli pitävä: Mestarien liigassa Barcelona oli pitänyt nollat kaksi kertaa 7 ottelussa. Espanjan liigassa kuudessa ottelussa (/27). Edellisen kerran Barcelona piti nollan kriisiseura Deportivoa vastaan viikonloppuna. Sitä edellisen kerran tammikuun alussa. Malaga, Real Sociedad, Osasuna, Real Madrid, Valencia, Granada ja Sevilla onnistuivat tekemään maalin Barcelonaa vastaan, joten Milanin nollapeliä on turha selittää Barcelonan puolustuksen pitävyydellä.
Myös tilastojen perusteella 4-0 oli outo tulos.
Pallonhallinta 66-34
Maalintekoyritykset 11-6
Laukaukset kohti maalia 6-3
Laukaukset ohi maalin 5-3
Vapaapotkut 24-6
Kulmapotkut 6-3
Paitsiot 2-5
Sivurajaheitot 28-18
Maalivahdin torjunnat 2-2
Maalipotkut 4-7
Virheet 6-19
Keltaiset kortit 1-3
Toki Barcakin oli muuttanut jonkin verran taktiikkaansa viljelemällä selvästi aiempaa enemmän kaukolaukauksia, harrastamalla pelaamista laidan kautta ja antamalla sieltä keskityksiä jopa ilmassa. Se miksi italialaiset hävisivät mahdollisesti tarkoituksella, liittynee maan tapaan näissä vedonlyöntiasioissa. Selvästi yli kahden kerroin Barcan jatkopaikasta oli houkutteleva, jonka itsekin otin kiinni.
Milanilla on perinteitä näissä johtoaseman menetyksissä.
2004 Milan murskasi Deportivon kotonaan 4-1 vain menettääkseen johtonsa Deportivon vieraana 45 minuutissa (3-0). Lopputulos 4-0 ja Deportivo jatkoon 5-4.
Viime kaudella Milan-Arsenal 4-0 ja Arsenal-Milan 3-0 ensimmäisen puoliajan jälkeen. Milan sentään meni tuosta jatkoon.
Eilen Milan teki kyseenalaista historiaa. Tämä on tietenkin pelkkää sattumaa. Berlusconi saattoi tarvita lisää rahaa.