Tämä on niin ansiokas selostus, että lainaan sen teille kokonaisuudessaan. Menee kyllä way-out topicista, mutta grapasta EI KOSKAAN voi puhua liikaa. Missään yhteydessä.
"Grappan alkuperästä ei ole varmaa tietoa.
Nimi saatta olla peräisin latinankielisestä
rypälettä tarkoittavasta sanasta rapus.
Pohjois-Italian latinankielisessä murteessa
löytyy myös sanoja, kuten ràspon, rapo ,
gràpo, rappe, ràspe ja graspa.
Karkea arvio on, että grappa olisi 1500 vuotta
vanha juoma. Vaikka grappaa nykyään
valmistetaan Italiassa, sen alkuperä
on pohjoisessa.
Friulilaiset väittävät, että grappa keksittiin heidän maakunnassaan.
Alunperin grappa oli köyhän miehen juomaa,
mutta 1960-luvulla se rupesi saamaan
arvostusta myös gastronomien keskuudessa
ja on nyt saavuttamassa samaa arvonantoa
kuin mm. konjakit ja viskit.
Valmistus
Grappan valmistus on tarkoin säädettyä. Valkoviiniä valmistettaessa
yleensä puristetaan rypäleet ennen käymisprosessin alkua. Punaviinejä
valmistettaessa taas annetaan rypäleiden käydä, jotta kuorista saataisiin
otettua talteen väri- ja makuaineita. Tämän jälkeen rypäleet puristetaan
ja erotetaan mäski rypälemehusta. Mäskiä käytetään raaka-aineena
grappan valmistuksessa. Jos se on täysin käymätöntä, käymisprosessi
käynnistetään. Usein käyminen on jo tapahtunut osittain, jolloin se
saatetaan loppuun. Joskus käyminen on jo loppuunkäynyttä, mäski on
valmista tislattavaksi.
Usein monimutkaisen tislausprosessin jälkeen grappa on valmista
juotavaksi. Italian lain mukaan sitä tulee kuitenkin säilyttää pullossa
puoli vuotta. Grappaa voidaan myös säilyttää eri puulajeista
valmistetuissa tynnyreistä, jolloin se saa sekä väriä että makuja.
Grappaa saatetaan myös maustaa mm. yrteillä ja marjoilla. Mielestäni
tämä kuitenkin hävittää grappan ominaispiirteet ja on verrattavissa
puolukkamehun kaatamiseen Koskenkorvaan.
Korkealaatuiset grappat voidaan joko tehdä rypälesekoituksista tai
yhdestä rypäleestä. Esimerkiksi tällä hetkellä (kesäkuu 2001)
saatavassa Tignanello-grappassa on 20 % Cabernet Sauvignonia ja
80 % Sangiovesea kuten Tignanello-viinissäkin.
Grappaksi saa kutsua vain ja ainoastaan edellä mainitulla menetelmällä
valmistettua viinaa. Jos tislataan valmiiksi käynyttä viiniä, lopputulos on
nimeltään acquavite d´uva , joka tosin maultaan saattaa muistuttaa
grappaa. Grappa-nimityksellä on EU-suojaus.
Pontikkaa?
Grappan maine italialaisena pontikkana on peräisin niiltä ajoilta, jolloin
juoma tehtiin hätäisesti ja alkeellisin menetelmin. Tosin nykyäänkin
saattaa löytää kotitekoista grappaa, jota jo terveydellisistä syistä tulee
välttää. Korkeatasoisessa grappassa taas on rypäleelle ominaisia haju-
ja makuaineita. Sikunaakin usein löytyy, mikä korostaa grappan
omalaatuisuutta.
Koska ja miten juoda?
Grappaa voi juoda koska tahansa päivästä ja erittäin monessa
tilanteessa. Parhaiten se kuitenkin sopii digestiiviksi. Parhaiten aromit
tulevat esille korkeasta ja kapeasta lasista, jolloin grappa höyrystyy
kunnolla ennen sen pääsyä nenään. Grappa-friikeille voi suositella
esimerkiksi Riedelin laseja, jotka kertainvestointina ovat varsin kalliita,
mutta joilla grappasta saa kaiken irti. Grappa tarjoillaan
yleensä huoneenlämpöisenä.
Grappaa voi oivallisesti myös juoda aterialla välijuomana.
Gruppo Grappan ensimmäisessä jäsentilaisuudessa juomia luonnehdittiin
lukuisilla sanoilla, tässä poiminta:
* tärpätti
* tuhka
* savu
* peruna
* hiki
* kirsikka
* home
* märkä sahanpuru
* sammutettu sikari
* puolukkapuuro
* talkkunalla maustettu mustikkapuuro"
Teksti lainattu Mr Ralf Nymanilta, joka tietää mistä puhuu!
http://www.netlife.fi/users/ralf.nyman/epikuros/grappa.html