Onhan näitä.
- Ensimmäinen näkemäni jääkiekko-ottelu, joko kaudella 91-92 tai 92-93, Ässät kaatoi Kiekko-Espoon 10-2.
- 90-luvun puolivälissä, ollessani 8-9-vuotias nöösipoika, Korpisalo iski mailansa paskaksi pleksiin juuri sillä kohdalla jossa istuimme isäni kanssa :D Vakuuttavaa!
-90-luvun puolivälissä, jääkiekkokorttihuuman ollessa voimakkaimmillaan, korttien vaihtelu ennen ottelun alkua muiden keräilijöiden kanssa. Oi niitä aikoja! :)
- Touch´n Go + Ässien sisääntulo ottelun alussa, aina!
- Ässien 9-3-voitto Lukosta kaudella 95-96, Korpisalo iski puolesta kentästä kiekon ohi Lukon maalivahdin.
- 90-luvun puolivälissä (musitaakseni) Ässät-KalPa-matsissa Levosten veljeskaksikko Jari & Jarno joutui jäähylle keskinäisestä nahistelusta. Kyllä oli yleisöllä hauskaa...
- Taisi olla kausi 96-97, Tammisen ohjelman siirtyessä kohti D-vaihetta, kun Ässät oli kaatanut TPS:n ekassa puolivälieräottelussa Turussa... Uho ja tunne Isomäessä oli valtava, Tepsi kuitenkin tuli ja vei voiton.
- Isomäen ominaishaju, josta syntyvää tunnetta ei voi kokea missään muualla
- Joulukuussa 2005 Ässät kaatoi TPS:n 6-0, koko halli oli aivan fiiliksissä. Silloin alkoi ekan kerran tuntua siltä että tällä kaudella mennään vielä pitkälle...
- Kevään 2006 playoff-kotiottelut, joita en valitettavasti töiden takia päässyt paikan päälle seuraamaan niin paljoa kuin olisin halunnut. Silloin oli tunne ja uho voimakkaimmillaan Isomäessä sinä aikana kun olen jääkiekkoa seurannut.
Jaroslav Otevrelin loukkaantuminen helmikuussa -96 on ylivoimaisesti tunteikkain muistoni Ässistä. Kyseisessä ottelussa en paikalla ollut, radiosta kuuntelin kyseisen pelin. Loukkaantuminen oli niin pysähdyttävä asia 10-vuotiaalle, että sen jälkeen jääkiekon seuraaminen ei ollut parina seuraavana kautena samanlaista kuin aikaisemmin.