Mitenhän tuota luonnehtisi... Soundimaailma on jonkinlainen hybridi, jossa on jotain kaikuja mm. Jäätyneiltä Lauluilta ja Sushibaarista, joskin näiden uudempienkin levyjen tunnelma paistaa läpi.
Ei kuitenkaan hirveästi sytytä vanhaa. Vaikka soundeissa on ihan kiva pohjavire, jäävät ne parhaiden vuosien shamanismi ja hypnoottiset sävyt puuttumaan. Tämä on toki viime vuosien mittakaavassa ihan lupauksia herättävä, mutta valitettavan kauas tämä jää edelleen noista 1980-luvulta aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenenelle kestäneen kultakauden levyistä. Hallanvaaran jälkeen ainoastaan Maailmanlopun Sushibaari on jonkin verran sytyttänyt.
Mutta sitten se kiinnostavampi asia onkin, että millaisella bändillä Ismo on lopulta kiertueella. Tuo soundimaailma vaikutti kiintoisalta, joten mahdollisuus koviin live-vetoihin on olemassa.