Mainos

Isi, mitä oli grunge?

  • 95 232
  • 556

D.Santon

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga.
Cantrell tosiaan julkaisi uuden soololevyn 18.10. Mitä tunteita herätti?



Julkaisukeikka. Hienon bändin on saanut kasaan.









Hienoa nähdä Jerry edelleen kovassa vireessä, laulut ne vain paranevat. Nimikappale on täyttä rautaa ja Afterglow täydellinen kappale. Brighten oli hieno albumi, ja niin tämäkin omilla erilaisilla tavoillaan.
 

ElmerMoody

Jäsen
Suosikkijoukkue
✦ IFK ✦
Cantrell tosiaan julkaisi uuden soololevyn 18.10. Mitä tunteita herätti?

Aivan järkyttävän kova levy. Menin oikeasti sanattomaksi kun tämän kuulin, koska tällaista laatua niin harvoin nykypäivänä enää tarjotaan. Suoraan sinne vanhojen AIC klassikkojen jatkoksi, eikä häpeä siinä seurassa yhtään.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Komppaan edellisiä skribenttejä, uusi Cantrell on kuin naula päähän AIC-tyylisen ilmaisun ystäville. Jerryn koko soolotuotanto on aika lailla rautaa ja jo edeltänyt Brighten antoi viitteitä sävellyskynän terävänä pysymisestä, mutta kyllähän tämä I Want Blood räjäyttää pajatson. Levy väärällään laadukasta jerrymäisen tuttua toimittamista, omat suosikit tällä erää rieskalta ehkäpä Off the Rails ja Echoes of Laughter. Jälkimmäisessä hakee kitarasoolokin taas vertaisiaan Jerryn mittavan laadukkaasta soolokataloogista.

Ylistykseksi meni, mutta menkööt. Saisi tämä heebe tulla Suomeen keikalle ihan sooloartistinakin. Settilistat taannoiselta Etelä-Amerikan visiitiltä eivät jätä kylmäksi.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Sori, kun olen vastarannan kiiski. Minusta Cantrell ei ole tehnyt mitään mielenkiintoista Boggy Depotin jälkeen. Vähän niinkuin yhtä ja samaa biisiä samalla monotonisella jollotuksella säestettynä. Suomeksi sanottuna tylsää ja mielikuvituksetonta. Jos mulla olisi poika, soittaisin sille oikeasti hyvää 90-luvun grungea.

Mutta kunniaksi tälle uudelle, kuuntelin (=pystyin kuuntelemaan) sen toiseenkin kertaan parin viikon sisään. Ei onnistunut edellisen lätyn kohdalla.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Sori, kun olen vastarannan kiiski. Minusta Cantrell ei ole tehnyt mitään mielenkiintoista Boggy Depotin jälkeen. Vähän niinkuin yhtä ja samaa biisiä samalla monotonisella jollotuksella säestettynä. Suomeksi sanottuna tylsää ja mielikuvituksetonta. Jos mulla olisi poika, soittaisin sille oikeasti hyvää 90-luvun grungea.

Mutta kunniaksi tälle uudelle, kuuntelin (=pystyin kuuntelemaan) sen toiseenkin kertaan parin viikon sisään. Ei onnistunut edellisen lätyn kohdalla.
Et ole ainoa.

Cantrell on omalla listalla aikalailla ykkönen, mitä muusikkoihin tulee. Silti täytyy hyväksyä tietyt asiat. Boggy Depot:n jälkeen biiseistä on puuttunut ne koukut. Lisäämällä stemmoja jne. haudataan se perusmelodia, joka on turhan usein tylsä. Poikkeuksia tietenkin löytyy joka levyltä ja onhan Jerryn tuotanto silti laadukasta moneen muuhun verrattuna.

Uudella levyllä on muutama helmi, mutta yleisesti mitään ei oikein jää mieleen.
 

Straight Edge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Leafs, Jokerit
Et ole ainoa.

Cantrell on omalla listalla aikalailla ykkönen, mitä muusikkoihin tulee. Silti täytyy hyväksyä tietyt asiat. Boggy Depot:n jälkeen biiseistä on puuttunut ne koukut. Lisäämällä stemmoja jne. haudataan se perusmelodia, joka on turhan usein tylsä. Poikkeuksia tietenkin löytyy joka levyltä ja onhan Jerryn tuotanto silti laadukasta moneen muuhun verrattuna.

Uudella levyllä on muutama helmi, mutta yleisesti mitään ei oikein jää mieleen.
Joo, tylsää kamaa oli minunkin mielestäni. AIC kyllä toimii oikeastaan koko uran ajalta mainiosti.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Semmoinen ajatus jäi vielä mainitsematta, että AIC:n toistaiseksi ainoa hutilaukaus Rainier Fog olisi jatkumon puolesta ollut hyvin korvattavissa Brightenilla ja varsinkin I Want Bloodilla. Noh, pääasia kuitenkin, että Cantrell jatkaa musiikin tekemistä iloksemme. Tylsää tai ei, makuasia, mutta jos 90-luvun grungesta puolet olikin timanttia ja puolet täyttä tuubaa, niin näin 2020-luvullakin tämä Cantrellin soolotuotanto edustaa sitä parempaa grungeperinteen kulmaa. Jännä, että Degradation Trip ei useinkaan saa mainintoja, vaikka sieltäkin löytyy muutama aivan todellinen helmiveto.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös