Insinöörikoulutus

[bluefox]

Insinööriopiskelijat järjestävät huomenna 13.4.2005 klo 13.00 ulosmarssin kaikissa insinööriopetusta antavissa yksiköissä. Ulosmarssin tarkoitus on vastustaa aloituspaikkojen lisäämistä insinöörikoulutuksessa. Insinööriliiton mielestä aloituspaikkoja tulisi vähentää nykyisestä 10500 paikasta noin kuuteen tuhanteen paikkaan.

Liiat aloituspaikat ovat johtaneet mm. seuraaviin asioihin:

-insinööriopiskelijan on vaikea löytää harjoittelupaikkaa ja vastavalmistuneen on vaikea löytää töitä

-lähiopetustuntien määrä on laskenut roimasti

-opetuksen taso on laskenut

-50% aloittaneista keskeyttää opinnot -->Rahaa menee hukkaan
-->kouluissa ihmisiä joilla ei ole tarkoituskaan valmistua.

Insinööriliiton vastaus ongelmiin sisältäisi mm. seuraavia asioita:

-aloituspaikkojen leikkaaminen 10500-->6000

-rahoituksen kokonaismäärä pidetään ennallaan

-vapautuvat aloituspaikat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksena annettavaan työnjohtokoulutukseen

-panostetaan määrän sijasta laatuun.

Lisäksi jokaiseen insinöörintutkintoon tulisi sisältyä 30€ matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, kuten eurooppalainen insinöörijärjestöjen kattojärjestö FEANI suosittaa.

Lähde: Insinööriliiton julkaisema lehtinen Insinöörit ja työmarkkinat 1985-2005.

Itse opiskelen kolmatta vuotta koneinsinööriksi. Asiantuntijatason harjoittelua on vaikea tai mahdoton saada ilman suhteita. Olen tehnyt töitä mm. asentajana ja tuotannossa. Tällä viikolla selviää pääsenkö suunnitteluhommiin kesäksi. Jos pääsen olen valtava poikkeus koulussamme, ehkä 5-10% luokaltamme saa ensi kesänä asiantuntijatasoista harjoittelua. Jopa teollisuuden työpaikoista on pulaa.

En tiedä mikä tilanne on muualla suomessa samalla alalla, mutta ainakin täällä turussa koulutus on aivan perseestä. Enimmäkseen löytyy epämotivoituineita opettajia ja oppilaita, jotka ovat jo kirveensä kaivoon heittäneet. Opetuksen taso on melko surkeaa ja koulussa panostetaan epäolennaisiin asioihin. Jos olisin tähän kouluun tullessani tiennyt kyseiset faktat, löytyisin varmasti tällä hetkellä espoosta tai tampereelta. Nyt yritän itse kaikin mahdollisin keinoin oppia koulussa sen verran, että tulevaisuudessa pärjään omalla alallani. Kesätyönhakuun käytetty aika tunteina on lähes ääretön. Tuloksena kaksi tuotannon työntekijän paikkaa ja yksi haastattelu suunnittelutehtäviin.

Olen insinööriliiton kanssa samaa mieltä useimmista asioista, mutta laskisin aloituspaikkoja ehkä vieläkin enemmän. Ja vanhan teknikkokoulutuksenkin voisi tuoda takaisin, jotta saataisiin insinöörin tutkintoon jotain arvoa. Ehkä 5000 aloituspaikkaa, joista 2500 valmistuisi insinööriksi ja 2500 teknikoksi.

Ulosmarssin tuloksen suhteen olen skeptinen, mutta yritys on hyvä. Ja tarkoitus on oikea.

 

[Dante]

Insinööriliiton Viljasta lainatakseni; "Nykyään neljännes ikäluokasta koulutetaan insinööreiksi. Ei sellaista yhteiskuntaa ole."

Omaan perseeseeni tilanne vaikuttaa siten. että lähitulevaisuudessa työnantajan markkinoilla tilipussi pysyy laihana. Olisi pitänyt ruveta putkimieheksi..

 

[kakkonen]

Itselläni ei mitään kovin syväluotaavaa/asiantuntevaa komenttia tähän ole, mutta laitanpa jotain kun olen kuitenkin läheltä seurannut ja tilanne on tympinyt itseä jo pitemmän aikaa.

Eli itse kävin "perinteisen" tekun ja olin ainakin täällä Oulussa viimeistä vuosimallia,seuraavat kaverit jotka aloittivat olivat ammattikorkeakoulu-inssejä (tietotekniikka). Olen siis itse nähnyt perinteistä insinöörikoulutusta mutta nähnyt tosi läheltä myös tätä uudempaa (useampi kaverini AMK:n käyneitä) tyyliä.

Tämän taustan puolesta voin sanoa että harmittavasti alaspäin on menty. Opiskelijapaikat on lisääntyneet ja sen huomaa että koulussa on paljon ei-motivoitunutta porukkaa, jotka suhtautuu opiskeluun "korkeakoulumaisen rennosti", ja yrittävät vain tenttejä "tuurilla" läpi useampaan kertaan. Opetuksen taso on laskenut koska opetustunteja on laskettu (etäopiskeluna annetaan niitä asioita joita aiemmin opetettiin,mutta niitä asioita ei juuri viitsitä tenteissä kysellä).

Opiskelupaikkojen laskeminen ja riman-nosto kuullostaisi ainakin äkkiseltään todella hyvältä idealta.

 

[korkki]

Niin, itse olen insinööriksi opiskellut ja pian neljä vuotta työelämässä ollut. Päivääkään en ole insinöörin hommia tehnyt. Ihan duunarina töitä paiskin firmassa jossa ei ole mitään väliä koulutuksella kun katsotaan ketä pääsee eteenpäin uralla, itse asiassa insinöörikoulutus näyttää tähän asti olleen vain haitaksi. Minulle on tehty varsin selväksi ettei mitään mahdollisuutta ylenemiseen ole (ei ole ainoastaan minusta kiinni vaan myös firman tilanteesta) joten en ole enää edes jaksanut yrittää tehdä minkäänlaista "vaikutusta". Jos ei osaaminen riitä niin ei voi mitään, perseitä en ala nuolemaan.

Välillä vituttaa saatanasti kun itsellä olisi selkeästi parempi tieto miten asioita kuuluu tehdä, mutta jos esimies sanoo miten tehdään niin osa porukasta uskoo häntä vaikka minä sanoisin miten homma kuuluu tehdä oikein. Itse en enää nykyään paljoa kuuntele ohjeita vaan teen asiat oikein siihen on oppinut "kantapään kautta". Sitten eräs esimies on sellainen nuori teknikonretale joka ei tee yhtään mitään omiin hommiinsa kuuluvaa, röhnöttää vain valvomossa puhumassa paskaa ja menettää hermonsa jos joku homma ei heti samalla hetkellä suju. Oma esimieheni on ylempien perseitä nuoleva ärsyttävä suoraan koulun penkiltä tullut. Hän on sentään insinööri, mutta yhtään mitään muuta positiivista ei ole. Hän koettaa pompottaa minua jatkuvasti mutta yleensä menee vain minulla hermot. Kaverilla ei ole lisäksi minkäänlaista tietoa hommista vielä kolmen vuoden työskentelyn jälkeen vaan hänen antamansa ohjeet ovat usein virheellisiä.

Aina välillä tulee haettua muitakin hommia (kuten Olkiluotoon tässä näin) mutta täällä Satakunnassa tuntuvat olevan liian pienet piirit. Suhteilla pääsee eteenpäin. Nykyisessä työssäni ainoa positiivinen asia on palkkaus, lähes kaikki muu on syvältä. Katsotaan nyt miten kauan jaksan tuota pelleilyä. Ajattelin hakea jatkamaan opintoja DI:ksi asti mutta antaa katsoa miten käy. Sitten varmaan olisi ainakin se vaihtoehto ettei tarvitsisi jäädä tuonne tekemään diplomiduunarin hommia...

 

[Jet Pilot]

Täältä ilmoittautuu yksi koko helvetin insinöörikoulutukseen kyrpiintynyt lähes valmis insinööri.

Kun nelisen vuotta sitten aloittelin opiskeluani, hehkutettiin meille kuinka loistavan valinnan teitte, työllistyminen heti valmistumisen jälkeen oli kuulemma varmaa.

Ja ehkä se tuolloin olikin. Nyt on kuitenkin tilanne se, että edes kesätyötä ei ole löytynyt aktiivisesta hakemisesta huolimatta, vaikka olenkin opinnäytetyöta vajaa valmis insinööri.

Omalla luokallani selvästi paremmin ovat työllistyneet ne, joilla on ollut ammattikoulutus taustalla ennen insinööriopintoja. Me lukion käyneet reppanat olemme tahtoneet jäädä väliinputoajiksi. Jos ei löydy isiä tai setää töissä jossain firmassa, on tahtonut kesätyö jäädä haaveeksi. Pakolliset harjoittelut onnistuin luimimaan eräässä firmassa, mutta eipä siitäkään mitään hyötyä tunnu olleen.

Eikä tässä muuten mitään, mutta kun on tuota opintolainaakin joutunut ottamaan, niin ei innostaisi uuttakaan tutkintoa aloittaa heti putkeen lukemaan kun täältä valmistun.

Kai se on mentävä perusduunarin hommiin, perkele. Ja juu, insinöörien koulutustarvetta tulisi tosiaan tarkistaa.

 

[bluefox]

Ensimmäistä vastaanväittävää kommenttia odotellessa ihmettelen huvikseni tilastoja. Tuon läpyskän mukaan vastavalmistuneiden insinöörien työttömyysprosentti on 12, mutta sitä ei kerrota kuinka moni tekee "insinöörin" hommia. Epäilenpä prosentin keikkuvan siinä 50 %:n paikkeilla. Ja tämä ketju antaa epäilylleni vahvistusta tähän mennessä. Toki tietotekniikan alalla voi prosentti voi olla pienempikin, ja vastaavasti jollain alalla paljon parempi.

 

[timosusi]

Viestin lähetti bluefox
Ensimmäistä vastaanväittävää kommenttia odotellessa ihmettelen huvikseni tilastoja.

Ensiksi on todettava että omastakin mielestä kaikki noi liiton väittämät on sinänsä ihan totta. Ainakin täällä TKK:lla viipottaa aivan liian paljon sellaista viheltäjää joilla kyvyt eivät vaan tule riittämään asiantuntijatehtäviin luomaan mitään uutta. Opetuksen taso ja vaatimukset rupeavat tässä tilanteessa automaattisesti lipsumaan - tutkintoja on saatava ulos jotta rahoitus säilyy. Mitä olen tuttavieni kautta tutustunut AMK-vaatimuksiin, niin pääsääntöisesti ne ovat suorastaan naurettavia. Mitä lisäarvoa tuottaa se että suurin osa opetuksesta on lukion kertaamista?

Mutta. Nimimerkin 'Dante' sanoista: " Omaan perseeseeni tilanne vaikuttaa siten. että lähitulevaisuudessa työnantajan markkinoilla tilipussi pysyy laihana. Olisi pitänyt ruveta putkimieheksi..", löytyy homman juju (ainakin lyhyellä tähtäimellä). Ylituottamalla insinöörejä pidetään insinöörityön hinta Suomessa matalalla. Tämä tietysti riepoo liittoa, mutta silti siinä on ajatusta. Monet yritykset ovat ilmaisseet että tutkimusta ja tuotekehittelyä ei ole siirretty pois Suomesta koska täällä on osaavaa ja halpaa työvoimaa. Tietysti nyt vaarallisesti tingitään siitä osaavuudesta...
Kuitenkin polkemalla hintoja työpaikat (ja yritykset maksamassa yhteisöveroa) edes pidetään Suomessa. Insinöörityö luonteestaan johtuen kuitenkin on paljon globaalimmin kilpailutettavissa kuin monet humanistiset alat - ja vaikka Intiasta, Kiinasta tai Indonesiasta eivät insinöörit lopu - joten työvoiman vähentyminen ja sen hinnan nousu saattaisi helposti viedä loputkin työpaikat maille vierahille.

 

[bluefox]

Viestin lähetti timosusi
Ylituottamalla insinöörejä pidetään insinöörityön hinta Suomessa matalalla. Tämä tietysti riepoo liittoa, mutta silti siinä on ajatusta.

Mutta onko oikein ja kannattavaa istuttaa nuorta ihmistä neljä vuotta turhan päiten koulun penkillä. Tietäen sen tosiasian, että töitä ei alalta löydy?

Laatu on suomen valtti, yksi hyvä insinööri vastaa kahta huonoa. Ei ole hyväksi, että suomalainen insinööri on paljon eurooppalaisia kollegoitaan huonompi.

Suomi ei voi insinöörejä kouluttamalla luoda tarpeita insinööreille.

 

[timosusi]

Viestin lähetti bluefox
Mutta onko oikein ja kannattavaa istuttaa nuorta ihmistä neljä vuotta turhan päiten koulun penkillä. Tietäen sen tosiasian, että töitä ei alalta löydy?

Kannattavuudesta en osaa faktaa sanoa, uskoisin kyllä että yhteiskunnan kannalta on. Yksittäisen työttömän insinöörin kannalta asia on luonnollisesti toinen. Jokainen on valinnut oman alansa, tietysti on moraalisesti hieman arveluttavaa pitää yllä illuusiota siitä että kaikille koulutuspaikoille löytyy duunia.

Viestin lähetti bluefox

Laatu on suomen valtti, yksi hyvä insinööri vastaa kahta huonoa. Ei ole hyväksi, että suomalainen insinööri on paljon eurooppalaisia kollegoitaan huonompi.

Suomi ei voi insinöörejä kouluttamalla luoda tarpeita insinööreille.

Näkisin järkeväksi jakaa tason laskun kahteen osaan:
1) Keskimääräisen sisäänottomateriaalin tason laskusta johtuva - ei merkitystä. Työllistyvän materiaalin taso ei tästä laske, pikemminkin päinvastoin.

2) Ylimitoitetuista opetusryhmistä johtuva opetuksen tason lasku - merkitystä. Työllistymätön materiaali vie resursseja turhaan.

Suuremman sisäänoton kautta luontaisia lahjakkuuksia sattuu haaviin enemmän, ja näin ykkönen jonkin verran kompensoi kakkosta.

Koulutus ei luo uusia tarpeita, mutta auttaa säilyttämään vanhat tarpeet.

 

[Lukkoseppä]

Joo, kyllä mun mielestä insinöörikoulutus on vähän kuin amiksen jatkokurssi. Se on sitten miehestä/naisesta kiinni kuinka hoitaa hommat jatkossa. Ja onhan mullakin ne AMK-paperit, silti tuntuu että amiksessa ja työelämässä ne tärkeimmät asiat on tähän kalloon survottu. Ihan tyytyväinen olen omaan hommaani vaikka kaksi päivää olen työttömänäkin ollut.

tuurilla...

 

[kausi]

Yksi keskeinen pointti tässä on se, että aloittavista puolet keskeyttää opintonsa. Sarkastisesti voisi todeta, että se on helvetin hieno asia koska tämä yhteiskunta ei kaikkia kestäisikään valmiina. Aika kalliiksi tämä vaan tulee, mutta insinöörikoulutuspolitiikka näemmä on.

Todelliset syylliset tähän löytyvät suuruudenhullusta Opetusministeriöstä, jossa kulisseissa edelleen pidetään yllä ideaa n. 70 % kouluttamisesta jonkin sortin nomeiksi tai oppineiksi paperilla kuitenkin.

 

[Sininen Lanka]

Viestin lähetti timosusi

Näkisin järkeväksi jakaa tason laskun kahteen osaan:
1) Keskimääräisen sisäänottomateriaalin tason laskusta johtuva - ei merkitystä. Työllistyvän materiaalin taso ei tästä laske, pikemminkin päinvastoin.

2) Ylimitoitetuista opetusryhmistä johtuva opetuksen tason lasku - merkitystä. Työllistymätön materiaali vie resursseja turhaan.

Suuremman sisäänoton kautta luontaisia lahjakkuuksia sattuu haaviin enemmän, ja näin ykkönen jonkin verran kompensoi kakkosta.

Koulutus ei luo uusia tarpeita, mutta auttaa säilyttämään vanhat tarpeet.

Ei ole mitään järkeä kuluttaa yhteiskunnan varoja opiskeluun, jos suurin osa päätyy aivan muihin hommiin tai työttömiksi. Joku kertoi, että insönöörejä ja tradenomeja on enemmän työttömänä kuin mitään muuta ammattiryhmää.

Muutenkin tuntuu, että nykyään opiskelu on jonkinainen itseisarvo.

1900-luvun alussa, jos olit ylioppilas ja teit rikoksen, Helsingin yliopiston rehtori päätti sen minkälainen tuomion sait. Ne oli aikoja...

 

[timosusi]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Ei ole mitään järkeä kuluttaa yhteiskunnan varoja opiskeluun, jos suurin osa päätyy aivan muihin hommiin tai työttömiksi. Joku kertoi, että insönöörejä ja tradenomeja on enemmän työttömänä kuin mitään muuta ammattiryhmää.

Ei kai suurin osa valmistuneista muihin kuin inssi/teknikkohommiin päädykään. Tai voin tietysti olla väärässäkin, toivottavasti jollain olisi asiasta faktaakin eikä pelkkää mutua.

Se että yli puolet aloittaneista ei lopulta päädy alan hommiin ei tunnu kovin kovalta luvulta itsestäni, eikös esim. Saksassa ole ollut jo pitkään tapana että paljon opiskelijoita karsiutuu opiskelun aikana? Eikä ko. maan insinööreillä nyt niin kovin huono maine ole.

Se että yleisesti yli puolista suomalaisista yritetään tehdä korkeakoulutettuja on hieno idea - ja mahdoton toteuttaa. Ei me kuitenkaan olla mikään sellainen herrakansa että ladasta saisi tuunaamalla ferrarin. Mutta koulutuspolitiikka yleisesti onkin sitten toinen juttu.

 

[Zeic]

Täällä lisää aiheesta

Yksi keskeinen pointti tässä on se, että aloittavista puolet keskeyttää opintonsa. Sarkastisesti voisi todeta, että se on helvetin hieno asia koska tämä yhteiskunta ei kaikkia kestäisikään valmiina. Aika kalliiksi tämä vaan tulee, mutta insinöörikoulutuspolitiikka näemmä on.

Vasta Jorma Tjerentjeff (miten piru tuo kirjoitetaan?) avautui tästä kalevassa tällä viikolla. Piti täysin järjettömänä rahojen tuhlaamista siihen, että puolet keskeyttää opinnot. Jutussa kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea opiskelijoiden heikkoihin matematiikan ja fysiikan taitoihin. Kalleus on kyllä helppo ymmärtää, vaikka resurssien tarve ei nouse suorassa suhteessa opiskelijamäärään. Ei sellaisista opiskelijoista ole kuluja, jotka eivät käy luennoilla, eivätkö juuri muutenkaan osallistu opetukseen. Ovat vain kirjoilla yliopistossa.

Ylituottamalla insinöörejä pidetään insinöörityön hinta Suomessa matalalla. Tämä tietysti riepoo liittoa, mutta silti siinä on ajatusta. Monet yritykset ovat ilmaisseet että tutkimusta ja tuotekehittelyä ei ole siirretty pois Suomesta koska täällä on osaavaa ja halpaa työvoimaa. Tietysti nyt vaarallisesti tingitään siitä osaavuudesta...

Tämän olen itsekin havainnoinut.

Insinöörityö luonteestaan johtuen kuitenkin on paljon globaalimmin kilpailutettavissa kuin monet humanistiset alat - ja vaikka Intiasta, Kiinasta tai Indonesiasta eivät insinöörit lopu - joten työvoiman vähentyminen ja sen hinnan nousu saattaisi helposti viedä loputkin työpaikat maille vierahille.

Alhaisemmalla jalostusasteella kilpailu Kiina ym. vastaan on vielä vaikeampaa.
Samaan aikaan kun insinöörejä koulutetaan liikaa jäävät suuret ikäluokat eläkkeelle ja käytännön/tuotonnon työntekijöistä tulee pula.

 

[Sininen Lanka]

Viestin lähetti Zeic
Täällä lisää aiheesta

Ei sellaisista opiskelijoista ole kuluja, jotka eivät käy luennoilla, eivätkö juuri muutenkaan osallistu opetukseen. Ovat vain kirjoilla yliopistossa.

Tottakai on kuluja. Samanlailla ne kotona istuskelevat opiskelijat saavat opintotukea ja syövät valtion tukemissa opiskelijaruokaloissa. Vaihoehtokustannuksia en ota edes huomioon tässä.

Olen jo jossain muussa viestiketjussa todennut, että Suomelle tulee todella kalliiksi nykyinen opiskelupolitiikka. Ajatellaan vaikka Simo Ahtokuutiota. Käy lukion, menee armeijaan. Tässä vaiheessa ikää on mittarissa 20v. Käy parina vuonna kauppakorkean pääsykokeissa ja reputtaa. Pääsee kolmantena vuonna kauppakorkeaan. Ikää mittarissa 23v. Opiskelee 6 vuotta ja valmistuu. Ikää mittarissa 29v. Menee töihin.

Se, että ihminen menee tuottavaan työhän vasta kolmekymppisenenä on pirun kallista yhteiskunnalle. Puhumattakaan siitä, että kolmekymmpisenä siirtyykin tehdastyöhön, kun alan hommia ei löydy. Minusta Suomella ei ole varaa siihen tulevaisuudessa.

Siinä ei Suomineito pääse kauaa työntekijästä nauttimaan, kun hän jo siirtyy varhaiseläkkeelle ja eläkkeelle.

 

[Dante]

Viestin lähetti bluefox
Laatu on suomen valtti, yksi hyvä insinööri vastaa kahta huonoa.

Tämä ei ole totta. Tarvitaan kaksi hyvää insinööriä korjaamaan yhden huonon tekemät virheet.

Ainakin rakennusalalla on myös työnantajapuolella alkanut tyytymättömyys nousta valmistuvien insinöörien heikkoon tasoon ja alalla kaipaillaan jo vanhan liiton mestarikoulutusta takaisin. Suurien sisäänottomäärien ja ryhmäkokojen (=opetuksen tason) vuoksi myös "hyvän aineksen" osaaminen koulusta tultaessa on heikentynyt. Ei opettajien osaaminen ole mihinkään hävinnyt. Motivaatio ja kyky välittää tietoa yli 40 opiskelijan ryhmille kylläkin. AMK-opettajat rakennusalalla saavat jatkuvasti yhteydenottoja työnantajilta, joissa kysellään "tekijämiehiä". Jokaisella vuosikurssilla on muutama helmi, jotka revitään työelämään jo ennen valmistumista. "Tekijämiesten" - eli niiden joilla on motivaatiota ja ehkä jo oikeaa osaamistakin - ei todellakaan tarvitse tuskailla työnhaun kanssa, mutta loput 90-95% taistelevat verissäpäin työ- ja harjoittelupaikoista.

AMK:n inssikoulutuksesta saa nykyäänkin hyvät eväät työelämään, mutta se vaati paljon enemmän motivaatiota ja omaa aktiivisuutta kuin aiemmin. Perusinsinööriopiskelija kun on nykyään suoraan lukiosta tullut vetelä pipopää, joka tulee lorvimaan yhteiskunnan rahoilla koululle neljäksi-viideksi vuodeksi ja jonka elämän ensimmäinen työmaakäynti sijoittuu kolmannen vuosikurssin kevätekskursiolle. Tällaisia - ilman mitään todellisia valmiuksia olevia "osaajia" - valmistuu työmarkkinoille, koska koulutusohjelmien tulorahoitus perustuu opiskelijamääriin ja on sidottu myös valmistuvien määrään. Rakennusinsinööriksi voi valmistua hyvin vähäisellä ymmärryksellä työssä tarvittavasta kyvystä hallita kokonaisuuksia. En voi syyttää työnantajia siitä, ettei tällaisille "osaajille" ole kysyntää. Kuten sanottu, tekijöille - eli sellaisille, joilla on vahva halu ja kykyä alalle - on edelleen kova kysyntä. Tilannetta pahentaa vielä se, että kaikki keskeyttäneet eivät ole niitä, joiden ei pitäisikään valmistua. Insinöörikoulutuksesta (puhun tässä nyt rakennusalasta) jää valmistumatta paljon myös niitä, joilla on halua ja kykyä alalle, mutta jotka revitään työmaille kesken koulun. Näiden miesten ja naisten lyhytnäköinen rahanahneus (mikä on rakennusalalla hyve) voittaa terveen järjen, jonka mukaan kannattaisi kituuttaa vielä vuosi ja hankkia se pätevyys. Näillä ei ole hätää niin kauan kun ajat ovat hyvät. Melkein valmiille ei kuitenkaan ole ammattiliittoa. Avautumisen päätteeksi todettakoon, että amk-uudistus on susi ja siitä vastuulliset tulisi ruoskia julkisesti.

 

[Black Adder]

Viestin lähetti kakkonen
Opiskelupaikkojen laskeminen ja riman-nosto kuullostaisi ainakin äkkiseltään todella hyvältä idealta.

Kakkonen suoltaa asiaa. Itsehän olin taas tällainen ensimmäinen AMK-inssi. Opettajien taholtahan homma tuomittiin alkuunsa. Jokainen voi miettiä mitä seuraa tasapäistämisestä, kun toisessa ääripäässä (mitenkään väheksymättä seuraavien töiden tärkeyttä) ovat hoitajat ja merkonomit ja toisessa todella teoreettisen pohjan tarvitsevat insinöörit. Tuntimääriä Tekussa laskettiin ja itseopiskelua lisättiin! Mitä helvetin itseopiskelua? Sitähän se aina on ollut, läksyjen tekeminen. Nyt se vain oli oikein kurssin tuntimäärään kirjoitettu.

Oma kosketuspinta on seuraavanlainen. Aikoinaan lähdin työelämään ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ja samalla käpistelin opiskelujen parissa. Opiskelut jäi toki hiukan vaiheeseen, kuten jokainen rahanhimoinen köyhän opiskelijaelämän läpikäynyt ymmärtää.

Nyt tässä viime vuonna suorittelen viimeisiä kursseja pois parin vuoden tauon jälkeen ja seuraavia havaintoja tein.

Otin vapaavalintaisia opintoja Kaupan- ja Hallinnonyksiköstä. Oli jopa mielenkiintoisen oloisia kursseja siellä. Ero Tekuun oli silmiin pistävä. Ei oikein voi käsittää kuinka helpolla ko. laitoksessa voi opintoviikot saada. Minullehan se vain sopi, mutta onko oikein tasapäistää jollain v*tun AMK-nimikkeellä porukkaa, jos vaatimustasot eivät kohtaa laisinkaan? Niin, repäisin vitoset kaikista kursseista tekemättä oikeastaan mitään. Aika hyvin tällaiselle kolmosen ka:n taapertajalle.

Sitten oli Tekussa opiskeltavia labrakursseja rästissä. Siellä törmäsin ilmiöön, jota ei omina varsinaisina opiskeluaikoina vielä ollut. Eli labrakaverit olivat totaalisen pihalla sähkö-, signaali- ja tietoliikennetekniikan perusteista. Siinä sai sitten olla isänä ja äitinä. Tosin ehkä siihen vaikutti huono motivaatio. Yleinen kommentti opiskelijoilta kun oli, että "Turhaa kai tätä koulua käy, kun seuraava osoite on kortistossa.".

Niin ja työelämässä. Insinöörien tarjonta on nyt suurta. Toki työkokemus on vahvuus esim. itsellä, mutta on palkkaneuvotteluissa käytetty jo sitäkin joillekuille, että "Tienvarressa on tulijoita. Jos palkka ei kelpaa voi mennä sieltä ulos, missä on seitsemän hirttä poikki.".

 

[Flamez]

AMK-koulutuksessa alan valinta vaikuttaa ainakin Satakunnan alueella merkittävästi työllistymisnäkymiin ja valmistumismääriin. Opiskelen itse tekniikan Porin yksikössä sähkötekniikkaa ja olen kavereiden myötä seurannut läheltä myös Rakennustekniikan alan opintoja. Sähköpuolella tämän hetkinen kolmasluokkalaisten määrä on n. 40 luokkaa kun taas Rakennuspuolen ihmisiä on n.20, tosin neljännellä vuosikurssilla, mutta ryhmät lienevät vertailukelpoisia koska en usko puolen luokan lopettavan sähköpuolelta neljänteen vuoteen mennessä.

Sähköpuolella työllistyminen on likimain 100%, perustuen opettajien arvioihin valmistuneista. Erityisesti perinteisillä aloilla työvoiman tarve alkaa olemaan niin suuri, että kelvottomillakin papereilla, kuten koulun vanhimpiin kuuluva opettajamme asian ilmaisin, saa valmistuttuaan töitä.

Jos jotain hyvää haluaa hakea niin "uudistus" mahdollistaa AMK:n sisäänpääsyn myös niille opiskelijoille joille matemaattisten aineitten oppiminen tuottaa vaikeuksia mutta työelämässä palaute on positiivista ja hyvää.

Koska käytännössä olen huomannut että ne "vitosen kaverit" ovat usein täysiä tolloja "kentällä", oma aloitteisuus puuttuu ja järjen käyttökin tuntuu olevan kielletty. Arvioni perustuu tosin lähinnä vain kesätyön aikaisiin työkavereihin ja "duunareiden" kertomuksiin.

Miten em. voisi työskennellä menestyksekkäästi insinöörin hommissa, jossa, käsitykseni mukaan, olisi tärkeää pystyä kehittämään omaa työtään ja mahdollista prosessia. Ja miten kehitys olisi mahdollista jos työkokemus rajoittuu muutaman kuukauden pakolliseen harjoitteluun josta suurin osa on mennyt tietokoneen äärellä pasiansia pelatessa.

Kertokaapa vanhemmat jatkoaikaveljet kumman ottaisitte mieluummin töihin, vitosen paperit omaavan teoreetikon vai 2 papereilla varustetun, runsaan työkokemuksen omaavan kaverin.

 

[bluefox]

Viestin lähetti Flamez
Kertokaapa vanhemmat jatkoaikaveljet kumman ottaisitte mieluummin töihin, vitosen paperit omaavan teoreetikon vai 2 papereilla varustetun, runsaan työkokemuksen omaavan kaverin.

No kakkosen paperit ja runsas työkokemus. Ei ole silti välttämättä vitosen kaverin syy jos ei saa työkokemusta. Näiden kaverien lisäksi löytyy sellaisia "1:n paperit eikä ollenkaan työkokemusta-tyyppejä". Ihan turha yrittää tehdä stereotypiaa, että kaikki hyviä numeroita saavat olisivat huonoja työelämässä.

Oma tavoite on saada hyviä numeroita ja paljon harjoittelua. Olen työskennellyt paljon teollisuudessa/tehtaissa, mutta varsinainen insinöörin työhön liittyvä kokemus on jäänyt toistaiseksi puuttumaan. Koulussa nyt saa hyviä numeroita kun vaatimustaso on mitä on. Ei voi tietää mitä numeroita saisi jos taso olisi korkeampi. Vanhoina hyvinä aikoina kolmannen vuoden insinööriopiskelijat saivat itse valita oman kesäharjoittelupaikkansa.

Viestin lähetti Black Adder
Otin vapaavalintaisia opintoja Kaupan- ja Hallinnonyksiköstä. Oli jopa mielenkiintoisen oloisia kursseja siellä. Ero Tekuun oli silmiin pistävä. Ei oikein voi käsittää kuinka helpolla ko. laitoksessa voi opintoviikot saada. Minullehan se vain sopi, mutta onko oikein tasapäistää jollain v*tun AMK-nimikkeellä porukkaa, jos vaatimustasot eivät kohtaa laisinkaan? Niin, repäisin vitoset kaikista kursseista tekemättä oikeastaan mitään. Aika hyvin tällaiselle kolmosen ka:n taapertajalle.

Jos kaupan hallinnon yksikössä pääsee vielä helpommalla kuin tekniikan puolella, niin ei siinä ole enää mitään järkeä. Tradenomi voidaan saman tien muuttaa 2. asteen tutkinnoksi, ehkä insinöörikin.

Viestin lähetti timosusi
Näkisin järkeväksi jakaa tason laskun kahteen osaan:
1) Keskimääräisen sisäänottomateriaalin tason laskusta johtuva - ei merkitystä. Työllistyvän materiaalin taso ei tästä laske, pikemminkin päinvastoin.

2) Ylimitoitetuista opetusryhmistä johtuva opetuksen tason lasku - merkitystä. Työllistymätön materiaali vie resursseja turhaan.

Hyviä pointteja, olen samaa mieltä. Kolmas merkittävä asia on motivaation puute, ei uskota omaan työllistymiseen ja panostus opiskeluun ei ole riittävää.

 

[Flamez]

Viestin lähetti bluefox
No kakkosen paperit ja runsas työkokemus. Ei ole silti välttämättä vitosen kaverin syy jos ei saa työkokemusta. Näiden kaverien lisäksi löytyy sellaisia "1:n paperit eikä ollenkaan työkokemusta-tyyppejä". Ihan turha yrittää tehdä stereotypiaa, että kaikki hyviä numeroita saavat olisivat huonoja työelämässä.

Ei tässä mitään sterotypiaa olla luomassa, pointtina oli lähinnä se, että eivät ne paperit kaikkea ratkaise. Joillekin voi tentistä saatu kolmonen olla hyvä saavutus toiselle taas isokin pettymys.

Se pitää kyllä paikkansa, että yleinen ilmapiiri tekussa on sen kaltainen, että kunhan nyt läpi pääsisi. Selvä kai on että se rupeaa korpeamaan opettajia ja laskee heidän motivaatiotaan ja sitä kautta myös opetuksen taso heikkenee.

 

[mikko600]

Nostetaas nyt tämä ketju ylös kun Insinööriopiskelijapäivät ( IOP ) lähestyy. Eli tänä vuonna ollaan siis Oulussa aiheuttamassa pahennusta. Nettisivuthan löytyvät www.iop2006.net.

Turha sitä enempää lätistä, onkos jatkoaikalaisista muita tulossa ko. tapahtumaan? Ja mistäspäin tulossa? Poristahan meitä on tulossa ennätysosanottajamäärä. Lähtö perusinhimilliseen aikaan klo. kolme yöllä. Phuuh...

 

[Lerva]

Täälä Oulussahan sitä asutaan...ja sinne sekaan vois hipsiä kahteleen meininkiä :)

 

[KooPee]

Kyllä AMK-insinöörinä saa 99% varmuudella töitä. Pitää vain osta valita oikea koulutusohjelma. Itse opiskelen maanmittaustekniikkaa eikä kesätöistä ole todellakaan ole ollut puutetta. Tiedän myös että rakennusinsinööreistä on aivan hirveä kysyntä.

 

[Hazardipakki]

Itse opiskelen toista vuotta tietotekniikkaa (ohjelmistotuotanto) ja ainakin tällä alalla ja alueella on kysyntää. Opetuksen tasossa ei mielestäni ole minkään sortin valittamista.

Ryhmäkoosta vielä sen verran, että meitä tietotekniikan opiskelijoita aloitti vuosi sitten vajaa 30 kpl, joista on jäljellä enää 11. En nyt muista prosenttilukuja jonka perusteella AMK:t saavat valtiolta rahaa aloittaneita ja valmistuneita opiskelijoita kohti, mutta olisiko se ollut jotain 30-70 -luokkaa?

 

[dude]

Ryhmäkoosta vielä sen verran, että meitä tietotekniikan opiskelijoita aloitti vuosi sitten vajaa 30 kpl, joista on jäljellä enää 11. En nyt muista prosenttilukuja jonka perusteella AMK:t saavat valtiolta rahaa aloittaneita ja valmistuneita opiskelijoita kohti, mutta olisiko se ollut jotain 30-70 -luokkaa?

En tiedä onko se muuttunut, mutta ainakin jossain vaiheessa painopiste oli pahasti aloittaneiden puolella, minkä takia niitä määriä nostettiin ihan kattoon.