Tämän hetkinen kokoonpano näyttänee siis jotakuinkin tältä, jos HN:n ja muiden arvioita Elorannan ajatuksenjuoksusta kokoaa yhteen:
XXX - YYY - Andersson (tryout 20.8.)
Koivisto - Hirvonen - Pesonen
Juntunen - Helminen - Vidgren
Luomala - Lindgren – Anttila
Koistinen - Pettinen
Allen - ZZZ
Jääskeläinen - Rönnberg
Kuukka - Niemi
Pitkämäki
Rask
+ Mielonen, Huhtala, Korhonen, Katajala (tryout), Välimaa (tryout), Pellinen (tryout)
Kysymysmerkkeinä:
Kariya
Niinimäki
Laurila
Alén
Stefan (NHL työsulku)
Paljon on siis avoinna, mutta vaikka viime kauden ykkösnyrkki hajosikin, ei tilanne loppujen lopuksi näytä pahalta. Hankinnat ovat olleet hyviä ja tällä kertaa ne ovat muitakin, kuin muiden hylkäämiä pelaajia. Joukkue on jo nyt valmentajansa näköinen, eikä urheilulliselta ja taistelevalta vaikuttavaan joukkoon ole eksynyt yhtään surffailijaa. Lisäksi viime kauteen verrattuna tasapaino on parempi eli kapean kärjen takaa löytyy kolme liigakelpoista ketjua ja nuorisoreservissä on nousevia kykyjä. Elorannalla on siis huomattavasti paremmat lähtökohdat kuin Sykoralla, joka viime kesällä havaitsi joukkueenjohdon hankkineen aggressiivista, aktiivista ja kuluttavaa pelityyliään toteuttamaan mm. sellaisia tunnettuja voimapelaajia kuin Tommi Turunen (ja samalla Rajamäki häipyi rapakon taakse). Nykyinen valmennuskaksikko vaikuttaa myös ajattelevan pelistä samalla tavalla.
Hyökkäyksessä odotan etenkin Luomalan nousevan odotetulle tasolle (vihdoinkin). Pesonen puolestaan saanee entistä suuremman roolin ja toivon, että viime syksyn vire jaksaisi tänä vuonna kevääseen asti. Uusista nimistä läpimurtoon potentiaalia on varsinkin Lindgrenillä. Tampere Cup näyttää, kestääkö Anderssonin pojan perse merivettä ja tarvittaessa mies korvataan toisella ulkomaalaisella. Alivoimapeliin löytyy myös erikoisosaamista, joten maalinteon avainosaajia ei tarvitse kuormittaa tässä tehtävässä. Ylivoimapeli ja maalinteko tulee kuitenkin lepäämään vahvasti tulevien hankintojen varassa. Niinimäen eväät on jo nähty ja toivon, että hän löytäisi asenteen punaisen langan jossain muussa kuin Ilveksen peliasussa (esimerkiksi herra Jortikan hellässä huomassa?).
Puolustus on ilman lisähankintojakin vahvempi kuin viime vuonna ja mikä hienointa - lähes täysin miehitetty omissa junioireissa kasvatetuilla pelaajilla. Pettinen on juuri sellainen hahmo, jota Ilveksen alakerta on kaivannut ja täytyy toivoa, ettei iso liiga vie miestä alkaessaan. Rönnberg kehittyi viime kaudella isoin harppauksin ja odotan vielä äijämäisempiä otteita Elorannan ohjauksessa. Murphy vei mukanaan paitsi huikean määrän tehoja, myös sellaisen pelinrakentajan, jota nopeajalkainen joukkue tarvitsee. Koistisella olisi nyt elämänsä paikka palata kehityksessä oikealla radalle ja ottaa alakerran moottorin virka harteilleen. Allen herättää vieläkin epäilyksiä, mutta valmentajat tietänevät, mitä ovat ostaneet. Peruspakki Laurila kelpaisi ainakin itselleni täydentämään puolustusta, mutta yksi puolustajan paikka täytettäneen vasta kauden kynnyksellä (jos lainkaan), kun hyökkäyspään lopullinen kokoonpano on selvillä. Alénin olisin myös halunnut nähdä rosterissa, koska avainpelaajia Pesosta, Pettistä tai Rönnbergiä ei kannata uhrata nyrkkipeijaisiin. Voihan tietysti olla, että isommat nahinat jäävät uuden herrasmiesvalmentajan käskytyksessä käymättä.
Maalivahtikaksikko arveluttaa eniten. Pitkämäki on nykyään niin loukkaantumisaltis, että vielä raakile Rask voi pahimmillaan joutua kantamaan päävastuun torjuntatöistä. Toisaalta kelvollisia maalivahteja on vapailla koko kauden, joten maalinsuuta voitaneen tilkitä myöhemminkin, jos se osoittautuu akilleen kantapääksi.
Toivomuslistalla olisi siis Kariya tai muu takuuvarma pistenikkari, edes 75%:sti Stefanin tasoinen ykkössentteri ja yksi kokenut peruspakki sekä bonuksena Rajamäki (Rajamäki - Hirvonen - Pesonen kuulostaisi hyvältä pihviketjulta).