Pettymys. Ehkä jopa farssi. Siinä rajoilla. Aiemmin illalla vitutti, kun oli selvää ettei Ilves nouse Pelsuja vastaan ekan erän jälkeen. Tässä mietteet menneestä kaudesta.
Runkosarja oli tulosten osalta vaihteleva, mutta peliesitysten osalta kohtuu tasainen. Ilves hallitsi kiekkoa, puolusti hyvin, loi tasaisella tahdilla maalipaikkoja ottelusta toiseen, ylivoima ja alivoima toimi. Isossa kuvassa Ilvekselle oli vaikea tehdä maaleja koko kauden ajan, oma pää oli tukossa hyvän viisikkopuolustamisen ja loistavan Langhamerin avulla. Myös pitkät hyökkäyspään pyöritykset olivat loistavaa puolustamista.
Maalinteon kanssa oli välillä tukkoista ja pelejä hävittiin jopa jäämällä nollille, mutta niissäkin peleissä oli maalipaikkoja. Yhteinen tekijä Ilveksen maalittomiin tai vähämaalisiin otteluihin oli, ettei ns. räkämaaleja osattu tehdä – tarkoitan siis maaleja reboundeista, maalinedushässäköistä tai muuten sota-alueelta väellä ja voimalla. Näillä olisi voitu monesti muuttaa pelin suuntaa, mutta niitä ei vain yksinkertaisesti tehty. Omissa odotuksissa oli, että mm. Tuulola ja Tikka nousisivat näissä esiin, mutta ei. Tylyys ja tehokkuus puuttui. Se puuttui välillä myös johtoasemassa, kun olisi ollut saumoja naulata pelit ylivoimalla. Myrrän kausilla Ilveksen hyökkääjät iskivät kiekkoa reppuun kovalla prosentilla ja rentous maalipaikoissa paistoi Hakametsän ja Nokia-areenan yläriveille asti. Tällä kaudella se puuttui ja toisaalta välierissä Pelicansilta sitä rentoutta löytyi. Maaleilla on todella iso merkitys pelin kulkuun ja joukkueen fiilikseen. Myrrän Ilves näytti sen meille positiivisessa mielessä, nyt Hölön Pelsut antoi esimerkin toiseen suuntaan.
Tehojen katoaminen pudotuspeleissä on mysteeri, johon haluaisin itse saada jonkinlaisen vastauksen. Mikä Konnan johtamaa ykköskenttää vaivasi? Pelasiko Suomi loukkaantuneena (vaikka ihan ok pleijarit vetikin, ei siinä)? Miten maalinteon tehokkuus katosi koko joukkueelta? Toki maalipaikoissa oli myös huonoa tuuria – jos siis tolpat lasketaan huonoksi tuuriksi – ja avausmaalin merkitys oli nähtävästi suuri joukkueelle koko kauden mittapuulla. Twitterissä käyttäjä
vvvende on laskenut kaikkien pelien maalipaikat ja koko sarjan osalta maalipaikat meni Ilvekselle 94-54. Olisipa maaleja tehty samalla suhteella.
Koko kauden ajan mietitytti, miten Ilves pärjää pudotuspeleissä kovia joukkueita vastaan ja onko Tappara ainoa, joka pystyy kaatamaan Ilveksen bo7-sarjassa? Pennasen Ilves voitti runkosarjassa 10 ottelua top6-joukkueita vastaan ja hävisi 9. Vastaavat tilastot top8-joukkueita vastaan on 12-11. Tasaista siis oli ja ehkä sijoittuminen runkosarjassa toiseksi hieman hämäsi ja antoi liiallista hyvän olon tunnetta. Erot liigassa ovat pieniä.. mutta meillähän piti olla päävalmentaja, joka vie taktisella puolella vastustajien koutseja. No, ensimmäinen kunnollinen haastaja passitti joukkueen pronssipeliin.
Joukkue oli paremmin kasattu kuin aiemmin ja hyökkäyspään kärkiheppoja ei tarvinnut peluuttaa alivoimalla. Lisäksi keväällä hankittiin Koskiranta, jota pidin hyvänä hankintana. Siltikin ne hyökkäyspään tehot jäivät piippuun.
Runkosarjan osalta kouluarvosana 9+, playoffeista 6 ja koko kauden osalta 7. Pettymys.