Erikoinen peli.
Ekassa erässä oltiin kaikessa edellä, paitsi maalivahtipelissä. SaiPalla oli kaksi maalipaikkaa, joista teki kolme maalia.
Tokaan erään tuli todella kuriton ja koohottava Ilves. Liekö ollut sitten liikaa yritystä, kun olisi vaan pitänyt jatkaa sitä samaa peliä kuin ekassa erässä. SaiPalla oli jo useampi paikka lisätä johtoaan, ennenkuin Malek hörppäsi illan kolmannen helpon. Erän loppua kohti parannettiin, ja päästiin peliin mukaan.
Kolmannessa oltiin taas hyviä, mutta nyt oli Langhamerin vuoro hörpätä helppo. Ja kun YV ei toimi, niin vaikea se on tuollaista peliä voittaa jossa vastustajalle annetaan 6 maalia eteen.
Siihen nähden, miten heikkoa Ilveksen hitaamman rytmin pelaaminen on ollut koko kauden, yllättävän hyvin päästiin paikoille. Siinä avittaa riistot, hyvä vastaiskupelaaminen ja kohtuu hyvä hyökkäysalueen hyökkäyspeli.
Jos en tietäisi, että Ilves on vaihtanut valmentajaa, olisin luullut tätä Myrrän Ilvekseksi. Vahvuudet ja heikkoudet ovat tismalleen samat. Liekö tuo ihmekään, kun Pennasen ajan viisikkoharjoitukset ovat laskettavissa yhden käden sormilla.
Nyt pitäisi vaan saada tappioputki poikki ja raapia muita hajapisteitä, että selvitään maaottelutauolle ilman hirveää apinaa niskassa. Siinä on sitten melkein kaksi viikkoa aikaa hioa avauspelaamista kuntoon, joten luulisi muutosta tapahtuvan.