Itse pidän Ilveksen ensi kauden joukkuetta erittäin tasapainoisesti koottuna. Valmennus on hyvä. Pennaselle koottu joukkue. Maalivahteja en osaa epäillä, koska Gunnarsson on pelannut kuitenkin yli 200 SHL:n ottelua hyvin prosentein, ja Malek paransi viime keväällä koko ajan, pelaten keväällä runkosarjaa paremmin tilastoin kuin Langhamer. Ja Hamrla taitaa olla vieläkin lahjakkaampi. Lisäksi luotto Korhoseen maalivahtien löytäjänä ja kehittäjänä on kova. Se että muiden joukkueiden kannattajat eivät arvosta meidän maalivahtiosastoa juuri nyt ei tarkoita, että se olisi huono. Arvioon riittää se, etteivät tiedä kovinkaan paljon Ilveksen ensi kauden maalivahdeista. Langhamerissakin oli omat puutteensa, kuten loukkaantumisherkkyys ja heikohko mailapeli.
Puolustus on kova ja täynnä eteenpäin edelleen pyrkiviä äijiä. Kaikkien kiekolliset taidot on hyvällä tasolla ja lisäksi joukkueella on nyt kaksi kovalla tasolla viime kausilla pelannutta ylivoimapakkia, sekä lupaava nuori Jurmo taustalla. Sekä puolustava ydin: Parikka, Friman, Masin, Latvala ja Aho.
Hyökkäyksessä on laajasti laatua. Kärkiketjuihin on sijoittaa Ikonen, Suomi, Meskanen, Palve, Kodytek, Mäntykivi ja Stransky. Ei millään muulla joukkueella ole tuollaista jo näytettyä pistepotentiaalia kolmos- ja nelosketjuihin: Könönen, Ratinen, Päkkilä, Virtanen, Gregoire, Nyman. Lisäksi ovat U20-pelaajat Kos ja Bau.
Nyt katse on kovasti valmennuksessa. Täytyy olla useampi kuin yksi pelitapa. Täytyy olla parempi kyky pelata tietyntyyppisiä vastustajia vastaan. Täytyy kyetä pelaamaan kovempaa ja tylymmin, mutta samalla pysyä pois boksista. Ylivoimapeli toimi viime vuonna hyvin. Erityisesti Suomen ja Mäntykiven kipparoima yv. oli loppukaudesta loistava.
Alivoimapeli oli viimekin vuonna Ilveksen heikoin osa-alue. Se kohentui runkosarjassa Pennasen tultua, mutta petti playoffeissa, varsinkin Pelicansia vastaan. Sitä täytyy saada aggressiivisemmaksi. Nyt passivoiduttiin aivan liian helposti.
Toinen yksittäinen parannuskohde on reagointi oman painostuskauden purkautumiseen ja sitä seuraaviin vastustajien vastaiskuihin. Pelkkä oman pään täyttö ei riitä, täytyy kyetä merkkaamaan myös vastustajat niin ensimmäisestä kuin toisesta aallosta. Tällä tarkoitan Pelsu-sarjan tilanteita, joissa tultiin hyvin omiin, mutta joissa älykkäät Kangasniemi ja Jasek löysivät poikittaisliikkeellään yllättävän paljon tilaa.
Samaan aikaan omia vastahyökkäyksiä on saatava tehokkaammiksi. Toinen aalto on saatava paremmin mukaan ja kiekollisen pelaajan on kyettävä myös näkemään se toinen aalto. Omalle laukaukselle tai maalin nurkalle syöttämiseen täytyy olla kolmas vaihtoehto.
EDIT: Yleisesti ottaen pelkän fyysisen puskemisen eli yardien voittamisen tilalle on saatava lisää luovuutta ja oveluutta. Tässä on avainasemassa osasto Palve, Kodytek, Mäntykivi, Stransky, Pelli, Jurmo, Lancaster, Virtanen ja Ratinen. Suomea on saatava pidettyä rentona, ettei puskemismoodi mene päälle, ja Meskasen, Ikosen ja Nymanin on pidettävä ruuti kuivana.
Ilveksen kokoonpano on laaja ja laadukas. Siitä seuraa isoja paineita valmennukselle, jonka täytyy kyetä kierrättämään pelaajia viisaasti. Niin, että koko pelaajisto pysyy tyytyväisinä.
Puolustus on kova ja täynnä eteenpäin edelleen pyrkiviä äijiä. Kaikkien kiekolliset taidot on hyvällä tasolla ja lisäksi joukkueella on nyt kaksi kovalla tasolla viime kausilla pelannutta ylivoimapakkia, sekä lupaava nuori Jurmo taustalla. Sekä puolustava ydin: Parikka, Friman, Masin, Latvala ja Aho.
Hyökkäyksessä on laajasti laatua. Kärkiketjuihin on sijoittaa Ikonen, Suomi, Meskanen, Palve, Kodytek, Mäntykivi ja Stransky. Ei millään muulla joukkueella ole tuollaista jo näytettyä pistepotentiaalia kolmos- ja nelosketjuihin: Könönen, Ratinen, Päkkilä, Virtanen, Gregoire, Nyman. Lisäksi ovat U20-pelaajat Kos ja Bau.
Nyt katse on kovasti valmennuksessa. Täytyy olla useampi kuin yksi pelitapa. Täytyy olla parempi kyky pelata tietyntyyppisiä vastustajia vastaan. Täytyy kyetä pelaamaan kovempaa ja tylymmin, mutta samalla pysyä pois boksista. Ylivoimapeli toimi viime vuonna hyvin. Erityisesti Suomen ja Mäntykiven kipparoima yv. oli loppukaudesta loistava.
Alivoimapeli oli viimekin vuonna Ilveksen heikoin osa-alue. Se kohentui runkosarjassa Pennasen tultua, mutta petti playoffeissa, varsinkin Pelicansia vastaan. Sitä täytyy saada aggressiivisemmaksi. Nyt passivoiduttiin aivan liian helposti.
Toinen yksittäinen parannuskohde on reagointi oman painostuskauden purkautumiseen ja sitä seuraaviin vastustajien vastaiskuihin. Pelkkä oman pään täyttö ei riitä, täytyy kyetä merkkaamaan myös vastustajat niin ensimmäisestä kuin toisesta aallosta. Tällä tarkoitan Pelsu-sarjan tilanteita, joissa tultiin hyvin omiin, mutta joissa älykkäät Kangasniemi ja Jasek löysivät poikittaisliikkeellään yllättävän paljon tilaa.
Samaan aikaan omia vastahyökkäyksiä on saatava tehokkaammiksi. Toinen aalto on saatava paremmin mukaan ja kiekollisen pelaajan on kyettävä myös näkemään se toinen aalto. Omalle laukaukselle tai maalin nurkalle syöttämiseen täytyy olla kolmas vaihtoehto.
EDIT: Yleisesti ottaen pelkän fyysisen puskemisen eli yardien voittamisen tilalle on saatava lisää luovuutta ja oveluutta. Tässä on avainasemassa osasto Palve, Kodytek, Mäntykivi, Stransky, Pelli, Jurmo, Lancaster, Virtanen ja Ratinen. Suomea on saatava pidettyä rentona, ettei puskemismoodi mene päälle, ja Meskasen, Ikosen ja Nymanin on pidettävä ruuti kuivana.
Ilveksen kokoonpano on laaja ja laadukas. Siitä seuraa isoja paineita valmennukselle, jonka täytyy kyetä kierrättämään pelaajia viisaasti. Niin, että koko pelaajisto pysyy tyytyväisinä.
Viimeksi muokattu: