Jaa jaa, paha sanoa, mikä olisi paras keikka, mutta loistavia on ollut monia. Nuista suuren maailman areenakeikoista paras on varmastikin ollut AC/DC:n Hartwall - areenan keikka syssyllä 2000. Sinne oli roudattu sellainen määrä krääsää, että huhhuh. Keikka oli sellainen takuuvarma setti, jota jokainen fani paikalle tuli kuuntelemaankin. Oli lieskaa ja tietysti tämä "helvetin kello" yms. Harmi, että omat paikat olivat vähän piilossa kajarikaappien takana, rumpalista ei nähnyt koko keikan aikana vilaustakaan - noh, Angushan se sitä suurinta showta vetääkin. Hyvä oli keikka, mutta tiedä sitten, olisiko pojillakin syytä uudistaa lavashowtansa jollain tavalla. Näin nimittäin ennen keikkaa jonkun livetaltioinnin 70 - luvun lopulta - solisti oli se aito ja alkuperäinen ja keikkapaikka hieman pienempi, mutta muuten show oli täysin samanlainen; Angus riehuu ja laulaja käppäilee ympäri lavaa samalla kun basisti ja kakkoskitaristi käyvät vain laulamassa taustoja silloin tällöin. Kyllähän keikkaan saisi paljon enemmän eloa, jos muutkin kuin Angus ja Brian pistäisivät itseään peliin - silloin toki Angus saattaisi jäädä vähemmälle huomiolle. Heh, niin, ACDC:n settiinhän kuuluu aina Anguksen "stripteaseshow", jossa tuolla pirulaisella on aina alkkareissa keikkamaan lippu. Täysin samanlainen oli tuokin kohta sekä videolla että helsingissä. Nooh, mitäs minä kritisoimaan, eivätköhän jätkät tiedä mitä tekevät.
Muista hyvistä keikoista voisi mainita pari the Flaming Sideburnsin - armoitetun keikkabändin - keikkaa. Laulaja Eetu Martinez on voittamaton lavatähti ja muukin bändi jammailee mahtavalla sykkeellä. Niin - onhan bändillä vielä yksi valtti, pöytärummutuksen sm-kolmonen Jay Burnside, joka takaa biisien koossapysymisen.
Olemattomasta lavashowstaan huolimatta myös J. Karjalainen on mielestäni hyvä livenä. Hän saa luotua yleisön keskuuteen hyvän fiiliksen - ja sehän se keikkailussa onkin tärkeintä. Ankkarokissa vanha laulumies vieläpä innostui villisti hyppäämään kerran keikan aikana! :)
Tulossa olevista keikoista minulla on suurtakin suuremmat odotukset huomisesta the Hellacoptersin - tuon Ruotsin lahjan maailman rokkareille - Tavastian keikasta. Näin bändin provinssirockissa, jossa meno oli hyvä sielläkin, mutta onhan tunnettu fakta, että festarikeikat eivät ole mitään klubikeikkoihin verrattuna. Jepjep, ja eiköhän "Pomokin" onnistu kesällä villitsemään suomalaisyleisön.