Viestin lähetti harva
Maatalous ei kyllä antanut luppoaikaa tuohon tapaan. Pitkäänhän asia esitettiin juuri Erkenholtin tapaan: Metsästäjäkeräilijät olivat kurjia villejä luonnon armoilla. Reppanoiden kaikki aika meni onkimiseen ja marjojen poimintaan sun muuhun ankeaan, ja tämä lamautti sivistyksen kehittymisen.
60-luvulla antropologit sitten seurasivat vielä jäljellä olevien metsästäjäkeräilijöiden (ensimmäisenä kai bushmannien) arkista meininkiä. Joillekin otti koville uskoa, että pirulaisten täytyi tehdä duunia vain muutama tunti päivässä. Tai itse asiassa naisten täytyi, miehet lepäsivät paljon enemmän. Sitten toisaalta miehillä saattoi olla lonkanvedon jälkeen rankkoja ja pitkiäkin mettäkeikkoja, joilla ne kyllä vaikuttivat viihtyvän kiusallisen hyvin.
Sivistystäkin kurjilta kulkumiehiltä ja -naisilta (tällaiseen elinkeinoon liittyi lähes säännönmukaisesti asuinpaikan vaihto sesonkien mukaan) löytyi. Jokaisella oli melkomoisen tietosanakirjasarjan verran taitotietoa paikallisista olosuhteista, luonnon antimista ja niiden kanssa pelaamisesta. Ja taidetta sekä uskontoa kanssa myöskin kosolti.
Materiaa tosin oli sitten paljon vähemmän, isoa infrastruktuuria kun ei ollut liikkuvan elämäntavan takia tarkoituksenmukaista rakentaa. Ja miksi olisi rakennettu, hyvin meni muutenkin.
Maatalous onkin sitten vihoviimeinen keksintö. Sen myötä myös sitouduttiin yhä yksipuolisempaan ja riskialttiimpaan sapuskaan. Katovuonna jouduttiin kummasti muistelemaan vanhoja taitoja, eikä oraalla ollut yhteiskunnallinen työnjakokaan silloin toiminut tarkoituksenmukaisesti.
Paras keksintö on kieli, ja kirjoitus täydentää sitä hyvin. Huonoja puolia löytyy tietysti maatalouden lisäksi kaikista muistakin keksinnöistä. Enkä minä nyt ole ydinvoimakannastani huolimatta ajamassa ihmiskuntaa juuria kaivelemaan ja pupuja jahtaamaan. Toki kuitenkin tykkään kovasti kaikista inkkarileikeistä sunmuista, ja porkkanapenkin kitkemisestä en saa mitään kiksejä.
Lienee kuitenkin varsin kiistanalaista olivatko pyyntikulttuurit (minuakin konservatiivisempaa historioitsijaa mukaillen) paratiiseja vai kuolemanloukkuja? Miten pitkälle esim. Bushmanneilta saatuja tuloksia voi yleistää muihin kulttuureihin?