Silmävaraisesti tehty optinen havainto?
Ihmettelyni ei koskenut sitä, etten nähnyt pikkupoikien peniksiä, vaan sitä että miksi pojat häpeilevät peniksiään niin paljon, etteivät miesten edessä kehtaa ilkosillaan näyttäytyä, kun siellä suurin osa kuitenkin munasillaan kävelee ja säännötkin kieltävät saunomisen uima-asussa. On kyse sitten jostain epävarmuudesta oman itsensä kanssa, en tiedä, se tässä ihmetyttikin.
Mä oon ennenkin huomannut ton saman jutun.
Ihmiset pelkäävät päihtyneitä ja rähjäisten näköisiä ihmisiä.
Monet ihmiset karttavat kaikenlaisia jotka poikkeavat normista. Köyhän näköisiä ihmisiä, punkkareita, eri värisiä ihmisiä ym. ym.
Ihmiset pelkäävät päihtyneitä ja rähjäisten näköisiä ihmisiä.
En tasan tarkkaan minäkään vastaa spurgujen tervehdyksiin ja "pieniin vitsailuihin", jos spuge heittää minulle tällaisia vaikka puistonpenkiltä. Tietysti jos asiallisesti kysytään kellonaikaa tms., niin se on eri juttu. Kyllä jonkin kellonajan kysymiseen vastaaminen on ihan peruskohteliaisuutta. Jos taas täysin tuntemattomien ja varsinkin yhtään epämääräisen näköisten ihmisten kontaktointiyrityksissä ei ole mitään pointtia, niin en yhtään ihmettele miksi jengi kävelee ohi.Tää mies ei näyttänyt miltään pelottavalta huumehörhöltä tai mitään sellaista. Siltikin varmaan yli puolet jätti tervehtimättä takaisin. Osa jopa käveli ohi kuin tätä miestä ei olisi olemassakaan. Metroissa ja ratikoissa huomaa välillä samaa kun esimerkiksi vastapäätä istuvalle ukkelille ei vastata mitään jos se vaikka kelloa kysyy. Seinään vaan tuijotetaan hölmö ilme kasvoilla. En mä vaan kehtaisi.
Yleisen elämänkokemuksen valossa pultsahtavan oloisen tyypin tervehdys on intro rahan pummaamisyritykselle, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Koska en liiku kaupungilla juuri koskaan aikaani tappamassa enkä varsinkaan jakamassa fyffeä surkeimpien tarinoiden esittäjille, en myöskään nappaa kiinni rapalaan kun joku spuge yrittää päästä juttusille.
Tää on muuten totta että yleensä jos joku ventovieras ihminen ottaa kaupungilla kontaktia tervehtimällä on seuraava kysymys "onko sulla heittää rahaa/röökiä?". Vähän siistimmin pukeutunut tervehtijä alkaa kaupata uskontoaan tai vaalien aikaan ehdokastaan. Hipsterin näköinen tervehtijä taas on yleensä feissaaja (jonka tunnistaa myös kädessään olevasta kansiosta).
Itseä ihmetyttää samassa talonyhtiössä asuvat jotkut naapurit jotka eivät osaa/halua tervehtiä. Tuo on minusta yksinkertaisesti surkeaa käytöstä, kun ei se "moi"-sanan sanominen nyt kovin montaa sekuntia vie.
Meidän taloyhtiössä kyllä kaikki tervehtivät mua. Sen sijaan työpaikalla ihmetyttää muutama tyyppi, jotka vuodesta toiseen kävelevät päivittäin vastaan sanomatta sanaakaan, tuijottavat vain lattiaan.
Joo, tämä riittää hyvin, ja jotain tällaista minäkin teen kun tapaus osuu kohdalle. Jos ns. alan mies taas lausuu tervehdyksen ja kysyy samalla vaikkapa "mitäs mieltä dirika on reikan tukiaisista", niin jatkan matkaa korvaani lotkauttamatta tai korkeintaan murahdan jotain pysähtymättä. Kyseessä on tuolloin ilmeinen pyrkimys päästä tekosyyn kautta juttusille ja sitä myötä pummaamaan.Jos joku penkillä istuva spuge tervehtii minua heilautan hänelle kättäni tervehdykseksi ja jatkan matkaa.
Joo, tämä riittää hyvin, ja jotain tällaista minäkin teen kun tapaus osuu kohdalle. Jos ns. alan mies taas lausuu tervehdyksen ja kysyy samalla vaikkapa "mitäs mieltä dirika on reikan tukiaisista", niin jatkan matkaa korvaani lotkauttamatta tai korkeintaan murahdan jotain pysähtymättä. Kyseessä on tuolloin ilmeinen pyrkimys päästä tekosyyn kautta juttusille ja sitä myötä pummaamaan.
Jos ei lasketa lapsia ja teinejä, niin enemmän Helsingissä nuoret ihmiset tervehtivät ja ovat muutenkin kohteliaita. Monesti on tullut availtua ovia lastenrattaita työntäville äideille, jotka aina kiittävät, mutta kun kyseessä on vanhempi naishenkilö, on tämä aika 50/50.Maakunnissa naapurin tervehtiminen on sitten yleisempää, johtuen osittain varmaan vanhemmasta väestöstä.
Jos ei lasketa lapsia ja teinejä, niin enemmän Helsingissä nuoret ihmiset tervehtivät ja ovat muutenkin kohteliaita. Monesti on tullut availtua ovia lastenrattaita työntäville äideille, jotka aina kiittävät, mutta kun kyseessä on vanhempi naishenkilö, on tämä aika 50/50.
Tervehdin kyllä naapureitani, koska asun omakotialueella, jossa ihmiset tuntevat toisensa ehkä paremmin kuin esimerkiksi kerrostaloyhtiöissä keskimäärin.Tervehdin kyllä ihmisiä, jotka tunnen, jos tulevat vaikka kaupungilla vastaan. Naapureitani en tervehdi, koska en heitä tunne. Eipä taida meidän talossa muutenkaan tervehtiminen olevan vallalla. Joissain muissa taloissa taas ihmiset tervehtivät rapussa, vaikka olen siellä vain vierailemassa. Tällöin toki tervehdin takaisin ihan kohteliaisuudesta.
Mutta en todellakaan siis pidä tarpeellisena tervehtiä tuiki tuntemattomia ihmisiä, vaikka he asuisivatkin samassa rapussa kanssani.
Suosittelen kaikille täällä tervehtimisestä keskusteleville tätä Ihmebantun moikkaamistilitystä, jos ei ole ennestään tuttu:
No ihan kohteliaisuussyistä. Mun mielestä on kiusallista esittää ettei tunneta ja kävellä vaan ohi silmät naulittuna katukiveykseen. Se nopea moi on kohtalaisen kivuton huikata ja jollekin voi siitä tulla vaikka hyvä mieli.Ei ollut tuttu ja mitä mainioin pätkä, täyttä asiaa. Et tiedä edes henkilön etunimeä ja silti vain moikkaillaan? Nyt ihan oikeasti, miksi.