Ihmettelyketju

[SamSpade]

Monet ihmiset karttavat kaikenlaisia jotka poikkeavat normista. Köyhän näköisiä ihmisiä, punkkareita, eri värisiä ihmisiä ym. ym.

Ihan normi juttu ja ymmärrettävää. Joskus historian hamassa kaikki tuntematon on ollut potentiaalisesti vaarallista ja sitä tuli välttää.

 

[pettter]

Ihmiset pelkäävät päihtyneitä ja rähjäisten näköisiä ihmisiä.

Tää mies ei näyttänyt miltään pelottavalta huumehörhöltä tai mitään sellaista. Siltikin varmaan yli puolet jätti tervehtimättä takaisin. Osa jopa käveli ohi kuin tätä miestä ei olisi olemassakaan. Metroissa ja ratikoissa huomaa välillä samaa kun esimerkiksi vastapäätä istuvalle ukkelille ei vastata mitään jos se vaikka kelloa kysyy. Seinään vaan tuijotetaan hölmö ilme kasvoilla. En mä vaan kehtaisi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tää mies ei näyttänyt miltään pelottavalta huumehörhöltä tai mitään sellaista. Siltikin varmaan yli puolet jätti tervehtimättä takaisin. Osa jopa käveli ohi kuin tätä miestä ei olisi olemassakaan. Metroissa ja ratikoissa huomaa välillä samaa kun esimerkiksi vastapäätä istuvalle ukkelille ei vastata mitään jos se vaikka kelloa kysyy. Seinään vaan tuijotetaan hölmö ilme kasvoilla. En mä vaan kehtaisi.

En tasan tarkkaan minäkään vastaa spurgujen tervehdyksiin ja "pieniin vitsailuihin", jos spuge heittää minulle tällaisia vaikka puistonpenkiltä. Tietysti jos asiallisesti kysytään kellonaikaa tms., niin se on eri juttu. Kyllä jonkin kellonajan kysymiseen vastaaminen on ihan peruskohteliaisuutta. Jos taas täysin tuntemattomien ja varsinkin yhtään epämääräisen näköisten ihmisten kontaktointiyrityksissä ei ole mitään pointtia, niin en yhtään ihmettele miksi jengi kävelee ohi.

Voihan sitä takaisin moikata, mutta mitä sitten. Miksi minun pitää tervehtiä takaisin jotakin minulle ennestään tuntematonta ihmistä, joka katsoo asiakseen keskeyttää siirtymiseni paikasta toiseen, samalla heittäen jotain vitsailuja? Ihmisten ilmoilla säätää muutenkin kaikenlaisia feissareita, uskoon hurahtaneita, helppoheikkejä ja pummeja yrittämässä kiinnittää sopivan näköisten ohikulkijoiden huomion. Yleensä noiden ihmisten kontaktin ottaminen johtaa siihen, että minun pitäisi alistua kuuntelemaan heidän asioitaan, ei päinvastoin.

Yleisen elämänkokemuksen valossa pultsahtavan oloisen tyypin tervehdys on intro rahan pummaamisyritykselle, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Koska en liiku kaupungilla juuri koskaan aikaani tappamassa enkä varsinkaan jakamassa fyffeä surkeimpien tarinoiden esittäjille, en myöskään nappaa kiinni rapalaan kun joku spuge yrittää päästä juttusille.

 

[Pavlovin Koira]

Yleisen elämänkokemuksen valossa pultsahtavan oloisen tyypin tervehdys on intro rahan pummaamisyritykselle, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Koska en liiku kaupungilla juuri koskaan aikaani tappamassa enkä varsinkaan jakamassa fyffeä surkeimpien tarinoiden esittäjille, en myöskään nappaa kiinni rapalaan kun joku spuge yrittää päästä juttusille.

Tää on muuten totta että yleensä jos joku ventovieras ihminen ottaa kaupungilla kontaktia tervehtimällä on seuraava kysymys "onko sulla heittää rahaa/röökiä?". Vähän siistimmin pukeutunut tervehtijä alkaa kaupata uskontoaan tai vaalien aikaan ehdokastaan. Hipsterin näköinen tervehtijä taas on yleensä feissaaja (jonka tunnistaa myös kädessään olevasta kansiosta).

Edit: Jos joku penkillä istuva spuge tervehtii minua heilautan hänelle kättäni tervehdykseksi ja jatkan matkaa.

 

[Creed Bratton]

Tää on muuten totta että yleensä jos joku ventovieras ihminen ottaa kaupungilla kontaktia tervehtimällä on seuraava kysymys "onko sulla heittää rahaa/röökiä?". Vähän siistimmin pukeutunut tervehtijä alkaa kaupata uskontoaan tai vaalien aikaan ehdokastaan. Hipsterin näköinen tervehtijä taas on yleensä feissaaja (jonka tunnistaa myös kädessään olevasta kansiosta).

Noinhan tuo kaupungilla menee.

Itseä ihmetyttää samassa talonyhtiössä asuvat jotkut naapurit jotka eivät osaa/halua tervehtiä. Tuo on minusta yksinkertaisesti surkeaa käytöstä, kun ei se "moi"-sanan sanominen nyt kovin montaa sekuntia vie.

 

[pettter]

Ehkä mut on vaan kasvatettu kohteliaaksi tai jotain.

Joo välillä siinä kyllä vähän hävetti kun sen piti kaikille jotain höpistä, mutta tunsin myös myötähäpeää nähdessäni niitä ylimielisiä ohikulkijoita.

En mä koskaan rahanpummaajille anna mitään. Tolle tarjosin repusta Lidlin kaljaa, mutta ei halunnut.

 

[Pavlovin Koira]

Meidän taloyhtiössä kyllä kaikki tervehtivät mua. Sen sijaan työpaikalla ihmetyttää muutama tyyppi, jotka vuodesta toiseen kävelevät päivittäin vastaan sanomatta sanaakaan, tuijottavat vain lattiaan.

 

[pernaveikko]

Itseä ihmetyttää samassa talonyhtiössä asuvat jotkut naapurit jotka eivät osaa/halua tervehtiä. Tuo on minusta yksinkertaisesti surkeaa käytöstä, kun ei se "moi"-sanan sanominen nyt kovin montaa sekuntia vie.

Ei vain kuulu suomalaiseen kulttuuriin ainakaan pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa. Vastaan toki tervehdykseen, mutta sillä ei ole merkitystä terveehtikö joku minua tai ei. Parempi, jos ei, niin saa olla rauhassa.

Siinä nyt ei vain ole mitään junttia, koska tämä on näin. Sitten taas jossain ulkomailla esimerkiksi koiranulkoiluttaja saattaa toivotella hyvät huomenet ja mainita muutaman sanan säästä. Mikäs siinä, vastaan mielelläni, mutta en näe tarvetta saada tuommoista Suomeen.

 

[Creed Bratton]

Meidän taloyhtiössä kyllä kaikki tervehtivät mua. Sen sijaan työpaikalla ihmetyttää muutama tyyppi, jotka vuodesta toiseen kävelevät päivittäin vastaan sanomatta sanaakaan, tuijottavat vain lattiaan.

Meidän talonyhtiöstä löytyy muutama jotka eivät halua tervehtiä ketään. Yhtä outoa äijää oon alkanu härnätä sillä, että tervehdin aina sitä äänekkäästi, kun se tulee vastaan ja ei se kehtaa olla vastaamatta siihen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos joku penkillä istuva spuge tervehtii minua heilautan hänelle kättäni tervehdykseksi ja jatkan matkaa.

Joo, tämä riittää hyvin, ja jotain tällaista minäkin teen kun tapaus osuu kohdalle. Jos ns. alan mies taas lausuu tervehdyksen ja kysyy samalla vaikkapa "mitäs mieltä dirika on reikan tukiaisista", niin jatkan matkaa korvaani lotkauttamatta tai korkeintaan murahdan jotain pysähtymättä. Kyseessä on tuolloin ilmeinen pyrkimys päästä tekosyyn kautta juttusille ja sitä myötä pummaamaan.

 

[Defensefirst]

Joo, tämä riittää hyvin, ja jotain tällaista minäkin teen kun tapaus osuu kohdalle. Jos ns. alan mies taas lausuu tervehdyksen ja kysyy samalla vaikkapa "mitäs mieltä dirika on reikan tukiaisista", niin jatkan matkaa korvaani lotkauttamatta tai korkeintaan murahdan jotain pysähtymättä. Kyseessä on tuolloin ilmeinen pyrkimys päästä tekosyyn kautta juttusille ja sitä myötä pummaamaan.

Eipä tulisi välttämättä kaupungilla vastattua oudolle resupekalle, pubissa puolestaan saa useasti hyvää viihdykettä kun ammattilainen alkaa kyselemään tyhmiä ja vastaa siihen englanniksi, etenkin keski-ikäiset suomalaiset ovat hauskoja vedätettäviä koska suuri osa heistä ei puhu fluenttia englantia. Joskus on tullut hauskoja tarinoita keksittyä.

 

[Osmo Rapeli]

Suosittelen kaikille täällä tervehtimisestä keskusteleville tätä Ihmebantun moikkaamistilitystä, jos ei ole ennestään tuttu:

Ihmebantu - Moikkaaminen - YouTube

Pliis! Me eletään kaupungissa!

 

[Kaiuni Alen]

Näissä naapureille tervehtimisissä on ihan selkeitä alueellisia eroja. Kun muutin Helsinkiin, tuli minulle pienenä yllätyksenä se, että kaikki naapurit eivät välttämättä tervehdi tai vastaa tervehdykseen. Minulla on sellainen automaatio, että tervehdin jokaista vastaantulevaa ihmistä rapussa ja minusta olisi jotenkin vaivaannuttavaa vaan kävellä tuppisuuna ohi. Aluksi eräs naapuri ei tervehtinyt ikinä takaisin minulle, meinasin luovuttaa, mutta n. vuoden päästä alkoi hänkin tervehtiä minua. Ei sillä, että sillä nyt olisi hirveästi väliä tervehditäänkö rapussa naapureita vai ei, mutta minusta se on ihan luontevaa kaupungissakin.

Maakunnissa naapurin tervehtiminen on sitten yleisempää, johtuen osittain varmaan vanhemmasta väestöstä. Helsingissä minulla oli eräs naapuri, jonka kanssa jäin juttelemaan esimerkiksi vartiksi, jos satuimme törmäämään lähistöllä. Ihan mukavaa se on rupatella tuntemattomille ihmisille, vaikka joillain tuntuu menevän pupu pöksyyn jos joku tuntematon sattuu kaupungilla kysymään vaikka kelloa. Ja vielä englanniksi!

 

[Tadu]

Maakunnissa naapurin tervehtiminen on sitten yleisempää, johtuen osittain varmaan vanhemmasta väestöstä.

Jos ei lasketa lapsia ja teinejä, niin enemmän Helsingissä nuoret ihmiset tervehtivät ja ovat muutenkin kohteliaita. Monesti on tullut availtua ovia lastenrattaita työntäville äideille, jotka aina kiittävät, mutta kun kyseessä on vanhempi naishenkilö, on tämä aika 50/50.

 

[Pavlovin Koira]

Jos ei lasketa lapsia ja teinejä, niin enemmän Helsingissä nuoret ihmiset tervehtivät ja ovat muutenkin kohteliaita. Monesti on tullut availtua ovia lastenrattaita työntäville äideille, jotka aina kiittävät, mutta kun kyseessä on vanhempi naishenkilö, on tämä aika 50/50.

Oma kokemukseni on sekä maalta että kaupungista, ettei nuorilla aikuisilla ole samanlaista röyhkeyttä vaikkapa kaupan tai baaritiskin jonossa ohitteluun mitä iäkkäämmillä naishenkilöillä.

 

[Shardik]

Tervehdin kyllä ihmisiä, jotka tunnen, jos tulevat vaikka kaupungilla vastaan. Naapureitani en tervehdi, koska en heitä tunne. Eipä taida meidän talossa muutenkaan tervehtiminen olla vallalla. Joissain muissa taloissa taas ihmiset tervehtivät rapussa, vaikka olen siellä vain vierailemassa. Tällöin toki tervehdin takaisin ihan kohteliaisuudesta.

Mutta en todellakaan siis pidä tarpeellisena tervehtiä tuiki tuntemattomia ihmisiä, vaikka he asuisivatkin samassa rapussa kanssani.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tervehdin kyllä ihmisiä, jotka tunnen, jos tulevat vaikka kaupungilla vastaan. Naapureitani en tervehdi, koska en heitä tunne. Eipä taida meidän talossa muutenkaan tervehtiminen olevan vallalla. Joissain muissa taloissa taas ihmiset tervehtivät rapussa, vaikka olen siellä vain vierailemassa. Tällöin toki tervehdin takaisin ihan kohteliaisuudesta.

Mutta en todellakaan siis pidä tarpeellisena tervehtiä tuiki tuntemattomia ihmisiä, vaikka he asuisivatkin samassa rapussa kanssani.

Tervehdin kyllä naapureitani, koska asun omakotialueella, jossa ihmiset tuntevat toisensa ehkä paremmin kuin esimerkiksi kerrostaloyhtiöissä keskimäärin.

Tosin aikoinaan asuin Espoossa keskikokoisessa kerrostaloyhtiössä. Siellä talot olivat 3- tai 4-kerroksisia pienkerrostaloja, piha-alueet olivat väljät ja ihmisten oleskeluun oli kiinnitetty huomiota. Kyseisessä mestassa oli intiimimpi tunnelma kuin esimerkiksi lähiseudun tornitaloyhtiöissä. Oman yhtiön jengi jutteli keskenään pihalla ja lasten leikkipaikalla, eri ikäiset ihmiset tulivat pihalla väistämättä juttuun. Hektisestä elämänvaiheesta johtuen en niin hirveästi ennättänyt tuolloin sosiaalistella ihmisten kanssa, mutta useimpien kanssa oltiin vähintään morotuttuja. Muutaman ruokakunnan kanssa juteltiin enemmänkin, jos vain aikaa oli.

Jossakin Helsingin tai Tampereen ydinkeskustan kerrostalyhtiöissä ei varmaan tule samanlaista sosiaalista toimintaa asukkaiden kesken luonnostaan, kun ei ole pihoja ja tapaamispaikkoja kuin edellisen esimerkin espoolaisyhtiössä. Eipä noissa paikoissa hirveästi sitten morjestellakaan. Varsinkaan jos asukkaat vaihtuvat yhtä mittaa.

 

[Shardik]

Jep. Toki tervehtisin, jos olisin vaikkapa taloyhtiön hallituksessa ja sitä kautta tuntisin porukkaa. Tai jos olisin pienen lapsen isä ja tapaisin pihalla väkeä. Mutta jos en tunne vastaantulevaa ihmistä muuta kuin näöltä, niin en näe tarvetta tervehtiä. Sama politiikka on mulla käytössä kaupassa/kadulla/porraskäytävässä.

 

[pernaveikko]

Suosittelen kaikille täällä tervehtimisestä keskusteleville tätä Ihmebantun moikkaamistilitystä, jos ei ole ennestään tuttu:

Ei ollut tuttu ja mitä mainioin pätkä, täyttä asiaa. Et tiedä edes henkilön etunimeä ja silti vain moikkaillaan? Nyt ihan oikeasti, miksi.

 

[Varis]

Ei ollut tuttu ja mitä mainioin pätkä, täyttä asiaa. Et tiedä edes henkilön etunimeä ja silti vain moikkaillaan? Nyt ihan oikeasti, miksi.

No ihan kohteliaisuussyistä. Mun mielestä on kiusallista esittää ettei tunneta ja kävellä vaan ohi silmät naulittuna katukiveykseen. Se nopea moi on kohtalaisen kivuton huikata ja jollekin voi siitä tulla vaikka hyvä mieli.

Se Volasen pätkä on silti ihan hauska.

 

[pernaveikko]

No ihan kohteliaisuussyistä. Mun mielestä on kiusallista esittää ettei tunneta ja kävellä vaan ohi silmät naulittuna katukiveykseen.

Mutta, kun ihan oikeasti ei tunneta. Asuin tuossa jokin aika sitten seitsemän vuotta samassa kerrostalossa. Välillä kävi niin, että syvän hiljaisuuden vallitessa hississä mentiinkiin näköjään samaan kerrokseen. Ja näköjään sillä toisellakin oli avaimet eli mahdollisesti asui siinä.

Kun ei ihan aidosti tiedä kuka naapurissa asuu, niin sitten ei tiedä eikä siinä ole mitään epäkohteliasta.

 

[Varis]

Kun ei ihan aidosti tiedä kuka naapurissa asuu, niin sitten ei tiedä eikä siinä ole mitään epäkohteliasta.

Ei tietenkään. Jos kuitenkin törmäät siihen samaan ihmiseen rappukäytävässä vaikka viikottain, niin todennäköisyydet ovat sen puolella, että asutte samassa talossa. Ei se moikkaaminen kyllä väärin ole vaikkette asuisikaan. Kuuluu ihan normaaliin kerrostalokulttuuriin tervehtiä porukkaa ihan umpimähkään.

 

[Savon Detroit]

Tervehdin kyllä ihmisiä, jotka tunnen, jos tulevat vaikka kaupungilla vastaan. Naapureitani en tervehdi, koska en heitä tunne. Eipä taida meidän talossa muutenkaan tervehtiminen olla vallalla. Joissain muissa taloissa taas ihmiset tervehtivät rapussa, vaikka olen siellä vain vierailemassa. Tällöin toki tervehdin takaisin ihan kohteliaisuudesta.

Mutta en todellakaan siis pidä tarpeellisena tervehtiä tuiki tuntemattomia ihmisiä, vaikka he asuisivatkin samassa rapussa kanssani.

Tässä on vielä sekin hyvä puoli että kun ei tunne naapuria eikä edes tervehdi niin sitten jos sattuu halvaantumaan itse himassa tai ei muuten pääse liikkumaan edes puhelimeen, eikä ole sukulaisia elossa tai kavereita jotka oikeasti välittäisi niin saa pötköttää ihan rauhassa muutaman viikon siellä kotona, kukaan ei välitä hevon vitun vertaa ja vasta kun on mädäntynyt tarpeeksi kyrpiintynyt posteljooni valittaa postiluukusta tulvivasta hajusta ja sitten tulee ne mustatakkiset sedät aamukrapulassa kiroillen kaapimaan sinua punkasta muovipussiin, eikun biojätteeseen säästetään ruuminavausmaksut ja pesemään kämpän seiniä tolulla joskos isoisin kuolinpierut haihtuisi ja kämppä uudestaan seuraavalle madonruoalle asuttavaksi.

Pahin juttu kuitenkin tässä on se ettei hajuhaittojen takia kukaan jaksa ostaa kämppääsi, jotta lapsenlapsesi saisi myytyä sen isolla hinnalla elämäntyöstäsi ja ilmaiset ryyppyrahat joita et huomannut dokata itse, ja kun se luukkusi lopulta menee kaupaksi se menee jollain 5000 eurolla asunnottomien alkoholistien luolaksi ja sitten se oma lapsenlapsi istuu dokaamassa siellä sinun entisessä luolassasi ja kertoilee niille muille juopoille että "isoisi oli niin mulkku että mätäni tähän luukkuun ja nyt mulla ei ole kunnon perintöä sentakia kun se paskiainen ei tervehtinyt naapureitaan jotka olis soittanut ambulanssin kun isoisi ei tullukaan totutulle päiväkävelylle saatana sitä, otetaas sorbusta taas, kun se sika joi ne konjakit omaan pöhöttyneeseen päähänsä!"

Kukaan ei edes seuraa tätä komediaa kärpäsenä katosta, koska herra kärpänen sai päänsäryn ukin kuolinpieruista ja lensi mielummin naapuritalon roskikselle naapurin läskivillen päivän mäkkäriannoksen ranskistenjämiä maistelemaan.

Eli kannattaa aina tervehtiä tuntematontakin naapuria vaikka tekisikin mieli usein kohdatessa ruveta hervannan moottorisahamurhaajaksi kun ei saa olla rauhassa : X

 

[Ikävänkantaja]

Miksi nuoret - oletettavasti kuitenkin yli 18-vuotiaat - naispuoliset tv-"toimittajat" kuulostavat nykyään alakouluikäisiltä sössöttäjiltä kanavalla kuin kanavalla? Karmeaa kuultavaa.

 

[Aunt Wang]

Varsinkin vanhemmat naishenkilöt luulevat useasti omistavansa koko maailman. Heillä on myös se käsitys, että heitä ei saa kritisoida, yleensä sen takia koska he ovat aina oikeassa ja kaikki muut väärässä.

Vanhoille ihmisille pitää avata ovi, mutta kun sen avaa niin saa kuulla aliarvioivansa vanhusta ja vähättelevänsä hänen kuntoaan. Jos tehostaa sanomistaan muutamalla voimasanalla, vanha naishenkilö on kuin salamana taivaalta torumassa ja pesemässä suuta saippualla. Vanha naishenkilö saa kuitenkin itse kiroilla vaikka pienten lasten läsnäollessa, koska hän on vanha naishenkilö ja hänellä on oikeus siihen.

Vanha naishenkilö saa myös tiedottaa menevänsä paskalle, vaikka sanojen tullessa ulos hänen vanhasta suustaan olisi koko suku syömässä pyöreän pöydän äärellä. Vaan mainitseppa itse, että sori vaan vanha naishenkilö, en voi nyt jäädä katsomaan Emmerdalea kanssasi kun pitää käydä heittämässä vettä. Siinä vaiheessa Emmerdalen lähetys katkaistaan ylimääräisen uutislähetyksen takia: "luvassa on paskamyrsky, terveisin Pekka Pouta." Kun Emmerdale lopulta jatkuu, nyt jo varsin vihainen vanhempi naishenkilö mulkoilee sinua puolisokeilla, mutta varsin hyvin vihaa heijastavilla silmillään. "Minun talossani et tuollaista kieltä käytä." Ja auta armias, kun muistutat vanhempaa naishenkilöä siitä, että hän elää vanhainkodissa...