Mikähän näitä nykyajan kettuja oikein vaivaa? Niiden pitäisi olla arkoja elukoita, mutta kyllä mulla on ihan päinvastaiset kokemukset. Kohtasin syksyllä ketun joka jolkotteli mukana pitkän matkaa(olin kävellen matkalla töihin) ja keskiviikkoaamuna tuli toinen kohtaaminen. Kyseessä oli siis kapinen kettu ja se meinasi jäädä alle hypätessään puskista eteeni, kun ajoin pyörällä. Kerkesi just ja just väistään ja sekin lähti seuraamaan, mutta kiihdyttäessäni vauhtia, se pysähtyi ja jäi paikalleen ihmettelemään.
Kieltämättä pelästyin ihan helvetisti, kun olin omissa ajatuksissani ja noin ruma elukka ilmestyy yhtäkkiä näköpiiriin. Aika surkea näky, kun turkkia ei ollut lainkaan ja tuuheasta hännästäkin oli jäljellä vain valkoinen tupsu. Se jäi vain askarruttamaan, että miten kapin tartuttamaan kettuun pitäisi suhtautua? Eihän kettu ihmisen päälle tule, mutta kapinen kettu on vähän eri juttu ja saattaa käyttäytyä arveluttavasti.