/img-s3.ilcdn.fi/45510f66bb78bbbb2bf9aed613d1146425c00f631e9a48334200098a9bbcbfb1.jpg)
www.iltalehti.fi
...mitä? Vai onko ydinongelma kuitenkin jotain muuta, kuten täydellinen ymmärtämättömyys taloudesta ja siitä mikä/mitä raha on:
Etkö näe siinä mitään yhteiskunnallista ongelmaa, että rahaton ihminen pystyy tilaamaan käytännössä rajattoman määrän ruokaa velaksi ilman minkäänlaisia vakuuksia? Kyllähän tuollaisen palvelun olemassaolo (klarna+wolt) juurikin on erittäin paha miina niille kaikkein heikoimmin toimeentuleville.Jarkko wolttasi Klarnalla – Viikko sitten soitti haastemies
Hämeenlinnalainen Jarkko varoittaa etenkin nuoria liian helposta velkawolttaamisesta.
Tää on surullinen ilmiö, mutta uutinen on jotenkin käsittämätön.
...mitä? Vai onko ydinongelma kuitenkin jotain muuta, kuten täydellinen ymmärtämättömyys taloudesta ja siitä mikä/mitä raha on:
Käsittääkseni Klarna kyllä tarkistaa luottotiedot, kun sillä ostetaan velaksi. Samoin luottokorteilla voi ostaa velaksi ja joutua ongelmiin.
Jos lähes joka päivä pitää tilata jotakin niin kyseessä on henkilö, joka ei suunnittele mitään etukäteen. Ei kivijalkakaupoissakaan parane koko ajan hypätä jotakin ostamassa.
Miten itse käsitin tuon Hartikan mielipidekirjoituksen, niin se ydinongelma on se, että ihmisillä ei ole rahaa ruokaan. Mutta sitten tämän kaltaisilla palveluilla (Klarna+Wolt) sitä ongelmaa tehdään pahemmaksi, kun valmiiksi ongelmissa oleville ihmisille tuodaan tämänkaltaisia palveluita, missä ruokaa tilata velaksi.
Sepä vaan, kun kotona sitä oppia ei ole kaikille saatavilla.
Omasta mielestäni tässä kyseinen Jarkko on käsitellyt tilanteen hyvin ja ottanut opiksi ja alkanut valistamaan samalla muita samanlaisista sudenkuopista.
Eli henkilöllä ei ole varaa ostaa kaupasta ruokaa, niin hän tilaa ruokaa velaksi woltilla ja velkaantuu? Ei tuosta Jarkon tarinasta ainakaan sellainen kuva itselle tullut. Jarkkohan taitaa olla ihan työelämässä kun lomarahoistakin kertoo.
Siitähän tuossa alkuperäisessä Hesarin mielipidekirjoituksessa oli kyse, mutta tästä Iltalehden lainaus-tilkkutäkki-artikkeli-kyhäelmästä sitä oli aika vaikea ymmärtää. Tuo "ydinongelma" -ajatus ei sinänsä mitenkään liittynyt tähän Jarkon keissiin, vaan oli ainoastaan mukana tuossa sosiaalityöntekijä Hartikan Hesarissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, missä samasta aiheesta puhuttiin. Mutta siis liittymättä mitenkään Jarkkoon. Pelkästään tuon iltalehden jutun lukemalla tätä ydinongelma-pointtia ei olisi oikein voinut edes ymmärtää.
Näinhän se on.
Eikö olis hienoa olla vaikka Länsimaiden rappio -niminen tilataideteos? Toki oon samaa mieltä, että rahaa vastaan vain.
Ei hitto suoraan Kiasmaan. Johonkin lasikoppiin. Kaljapalkalla. Jos vielä vessanpöntön saisi sinne. Ja pari vanhaa Jallua.
Prismassa edellä olevalta asiakkaalta kysyttiin paperit. Asiakas oli myös parrakas ja ainakaan omasta mielestäni ei näyttänyt lähellekään alle 30-vuotiaalta. Hassuinta oli se, että ko. asiakas oli ulkomaalainen ja kun kassa papereita kysyi niin kaveri katsoi epäuskoisesti kassaa ja kysyi "Are you kidding me?". Kassa tokaisi takaisin että "No I`m not". Meinasi itseltä pokeri hieman siinä takan pettää, koska tilanne ja tuo kassan tokaisu oli kuin suoraan jostain sketsistä. No ukolla ei tietenkään ollut papereita mukana ja alkoi kaivelemaan puhelimesta ilmeisesti passikopiota. Siinä hetken arpoivat ikää siitä puhelimesta ja kassa totesi, että Ok. Ko. kaveri vielä meinasi unohtaa maksaa ja kertoi, että hänellä ei olekaan käteistä ja maksaa kortilla. No ukko sai ostoksensa maksettua ja hänellä oli tosiaan ruokaostoksia ja kaksi tölkkiä olutta. Mikäli kaveri oli esim. turisti tms. niin varmasti hieman ihmetteli asiaa.
Kyllä niitä papereita joskus kysytään muutenkin. Taannoin puolisoltani kysyttiin paperit Alkossa ja en usko, että kuitenkaan alle 30-vuotiaana pidettiin. Tai mistä minä tiedän. Siinä kassan päässä kun odottelin niin hetken mietin, että pitääkö myyjä minua jonakin kehdonryöstäjänä vai.
Alkossa muistaakseni on tai oli kassajärjestelmässä jonkinlainen muistutus myyjälle, että papereita pitää kysyä. Näin muistelen jostain joskus lukeneeni. Eli jos satut olemaan juuri se asiakas jonka kohdalla papereita pitää koneen mukaan kysyä niin sitten niitä kysytään.
Mä arvelen että siihen tulisuus tuntumaan vaikuttaa ainesosat ainakin, ehkä joku muukin esim. valmistustapa.
Nyt olet asian ytimessä 30-luvun lamaa odotellessa.
Helpointa olisi jos otettaisiin käyttöön yksi lisänumero.. Opetellaan siis käyttämään termejä: 920-luku (1920) tai toisaalta 020-luku (2020) niin väärinymmärrykset olisivat hyvin harvinaisia.
Eikö tuo nolla perässä ole myös turha, eli voitaisiin selvyyden vuoksi ja musteen säästämiseksi käyttää vain termejä 92-luku ja 02-luku?
