Pentti von Matikainen olisi tosin aika huikea nimi.
Juutalainen sukunimi olis kovaa valuuttaa akateemisillä markkinoilla tai bisnesspuolella. Roth kuulostaa vähän jutskulta. Silleen hyvällä tavalla. Voisin itsekin vaihtaa, tosin en mielelläni (uskonnollisen) juutalaisen kanssa naimisiin menisi.Entinen täysin persettä nuoleva miespomoni vaihtoi sukunimensä mentyään naimisiin lakinaisen kanssa. Haarasesta tuli Roth. Näyttää paremmalta CV:ssa. Se oli ainoa syy muutokseen tai en minä tiedä tuliko tytön isältä määräys minkänimisiä voi meidän suvussa olla.
Jawohl. Uuni palamaan, jotta Rothit saadaan Haarasten lukemiin?Surkeeta touhua. Roth on ihan tusinanimi, varmaan yli satatuhatta on heitä. Haarasia lienee alle 2000.
Raiskaajista ja talousrikollisista tulee mieleen Jouko Juvonen -> Carl J. Danhammer.Onko vielä muita vastaavia nimeä älyttömäksi vaihtaneita murhaajia ja tappajia?
Surkeeta touhua. Roth on ihan tusinanimi, varmaan yli satatuhatta on heitä. Haarasia lienee alle 2000.
Raha. On parempaa bisnestä tuoda ensi-iltaan elokuva lokakuussa kuin joulukuussa. Kuka jaksaa leffoissa käydä joulukuussa, kun on pikkujouluja, lahjojen ostoa ynnä muuta turhuutta. Loka-marraskuu on muutenkin vuoden masentavinta aikaa, joten sillon varmaan jengi raahautuu elokuviin suuremmalla prosentilla.Miksei Aku Louhimiehen "Tuntemattoman sotilaan" ensi-ilta ole Suomen itsenäisyyspäivänä, tai edes itsenäisyyspäivän aattona, vaan 27. lokakuuta?
Yritin katsoa, millä tavoin 27. lokakuuta liittyy Suomen itsenäistymiseen, eikä mainitun päivämäärän osalta ole käytännössä muita merkintöjä kuin 27.10.1919, jolloin Liechtenstein tunnusti Suomen itsenäisyyden. Lokakuun vallankumouskin tapahtui gregoriaanisen kalenterin mukaan Venäjällä vasta marraskuussa.
Raha. On parempaa bisnestä tuoda ensi-iltaan elokuva lokakuussa kuin joulukuussa. Kuka jaksaa leffoissa käydä joulukuussa, kun on pikkujouluja, lahjojen ostoa ynnä muuta turhuutta. Loka-marraskuu on muutenkin vuoden masentavinta aikaa, joten sillon varmaan jengi raahautuu elokuviin suuremmalla prosentilla.
Niinpä, näinhän se on. On ymmärrettävää, että tuotantoyhtiö valitsee ensi-iltapäiväksi tuottolaskelmiltaan optimaalisimman ajankohdan.Raha. On parempaa bisnestä tuoda ensi-iltaan elokuva lokakuussa kuin joulukuussa. Kuka jaksaa leffoissa käydä joulukuussa, kun on pikkujouluja, lahjojen ostoa ynnä muuta turhuutta. Loka-marraskuu on muutenkin vuoden masentavinta aikaa, joten sillon varmaan jengi raahautuu elokuviin suuremmalla prosentilla.
Joskus oli kai jossain feissarimokissa joku Sanna, joka aikoi muuttaa nimensä Cannaksi, koska se on paljon hienompi nimi kuin tollanen tylsä suomalainen nimi.Tiedän yhden tapauksen, jossa Pekasta tuli Peter, koska suomenruotsalainen nimi on juhlavampi.
Joskus oli kai jossain feissarimokissa joku Sanna, joka aikoi muuttaa nimensä Cannaksi, koska se on paljon hienompi nimi kuin tollanen tylsä suomalainen nimi.
Tai kai näitä jossain on, mutta en ole itse törmännyt. Monista paikoista voileipäkakkuja toki saa, mutta kokonaisina ja päivää ennen tilattuna lähinnä juhlatarjoiluun, ei paikan päällä kahvin kanssa nautittavaksi.
Voisiko johtua ihan siitä, että kukaan ei halua niitä? Jossain ristiäisissä pakotettuna hymyssä suin joudut syömään.
Jos joku niistä tykkäisi, niin silloin markkinatalous hoitaisi homman ja niitä myytäisiin.
Minä ostaisin, vaan vaikea ostaa kun ei ole tarjontaa.
Minä ostaisin, vaan vaikea ostaa kun ei ole tarjontaa.
Koskahan tämä kysyntä on yleisesti viimeksi mittautettu, joskus 90-luvulla?
Jos kysymys on ylipäätään kysynnästä eikä jostain säilytys-/tarjoiluteknisestä asiasta.
Voileipäkakku on mitä parhain herkku kun se on tehty oikein. Suomessa voileipäkakku tuntuu monelle tarkoittavan herkkukurkulla ja nakinpalasilla täytettyä kuivaa leipää. Kysyntää hyvin tehdylle ruualle löytyy varmasti kunhan tarjonta on kohdillaan. Muutamasta leipomosta saa silloin tällöin hyviä voileipäkakun palasia mutta jos et ole koskaan saanut hyvää, jätät sen herkun helposti ostamatta.Voisiko johtua ihan siitä, että kukaan ei halua niitä? Jossain ristiäisissä pakotettuna hymyssä suin joudut syömään.
Ja kohtuu pienellä vaivalla tekee hyvän voileipäkakun itse. Silloin saa täytteet ja päälliset kohdilleen ja useassa tapauksessa vannoutuneen voileipäkakkuinhoajan muuttamaan mielipidettään.Voileipäkakku on mitä parhain herkku kun se on tehty oikein. Suomessa voileipäkakku tuntuu monelle tarkoittavan herkkukurkulla ja nakinpalasilla täytettyä kuivaa leipää. Kysyntää hyvin tehdylle ruualle löytyy varmasti kunhan tarjonta on kohdillaan. Muutamasta leipomosta saa silloin tällöin hyviä voileipäkakun palasia mutta jos et ole koskaan saanut hyvää, jätät sen herkun helposti ostamatta.
Suomalainen elintarvikeala kahviloiden ja perusravintoloiden osalta pyörii hyvin paljon periaatteella "tehdään näin koska näin on aina tehty". Miksi muuten lounaspaikoissa on vieläkin torstaisin hernekeitto- ja pannaripäivä?