Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille jatkoaikalaisille, sekä palstaa lukeville.
Suomen itsenäisyyspäivän merkitys on vain kohonnut. Vaikka vapaan, vankan ja vakaan maamme itsenäisyys onkin jämerällä pohjalla, eikä se välittömästi ole uhattuna, arvostus menneiden sukupolvien työtä ja uhrauksia kohtaan on minulla, ns. nykysukupolvien edustajana suunnaton. Me taistelimme, me voitimme.
Yhtäältä myrskyävissä maailman vesissä, aavalla ulapalla seilaavan paattimme tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen, ihan jo menestyksensä, mutta myös selviämisensä kannalta. Yhtäältä meidän on syytä entisestään lujittaa suhteitamme liittolaisiimme. Me suomalaiset olemme omaleimainen, moninainen, hivenen kulmikaskin kansakunta, mutta historia on osoittanut, että tiukan paikan tullen, me osaamme pitää yhtä. Kaveria ei jätetä.
Joulukuun kuudes päivä Suomen tasavalta hiljentyy muistamaan itsenäisen Suomen kohtalonhetkiä. Ajoittain sitä tulee itsekin havahduttua, että alle yhden ihmisiän päässä maamme vapaus oli käytännössä kohtalon käsissä. Tämän päivän haasteemme ovat todellisia, mutta tämän päivän, niin monella tapaa onnellinen arkemme ja juhlamme ei olisi koittanut ilman Suomen kansan yhtenä naisena ja miehenä tekemiä uhrauksia.
Yhtä lailla haluan nostaa arvoa myös tämän päivän, monia haasteita kohdanneelle, mutta joka tapauksessa hyvinvoivalle ja myrskyävän maailman vesissä luovineelle maallemme. Olkamme ylpeitä ja kiitollisia 107 vuotta täyttävästä itsenäisestä Suomesta ja kohdatkaamme edessämme olevat haasteet yhteistyössä toistemme kanssa. Hyvää itsenäisyyspäivää rakas Suomi!
”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”
Adolf Ehnrooth