Viimeiset 20 vuotta - aika jolloin minulla on ollut kunnia seurata HPK:ta - ovat olleet kokonaisuutena melkoinen menestystarina. Tuolloin n. 20 vuotta sitten HPK:n tunnuslause oli "Matkalla Huipulle". HPK:ssa on tehty pitkäjänteistä työtä matkalla huipulle ja se työ kruunattiin kultaisesti viime keväänä. Tästä enempää huipulle ei voi enää päästä, vaan nyt pitää pyrkiä pysymään siellä, minne on päästy.
Matkalla huipulle on Kerho kasvanut isoksi ja uusia vaatteita on hommattu vanhojen käydessä pieniksi. Uudistukset on seurassa tehty maltilla, harkiten ja realiteetit huomioon ottaen. Maltti on seuraavissakin askelissa valttia, mutta paikalleen ei voi jäädä.
Mikä tekee suurseuran? Suurseura eroaa pienestä seurasta siten, että sen toiminta kestää huonompien kausien ja pidempienkin huonompien jaksojen vaikutukset. Kun selusta on turvattu, ei tarvitse pelätä, että yksi tai kaksi kovempaa iskua olisi lamaannuttavia tai jopa tappavia. HPK:lla on selusta turvattu, mutta niin sen pitää olla tulevaisuudessakin. Peruskiveä on yhä vahvistettava, taloudellisten ja urheilullisten haasteiden kasvaessa.
Usein on puhuttu, että HPK:n rajat tulevat vastaan tasan samassa paikassa, missä pienen talousalueen rajat ovat. Kun näin ajatellaan, mennään metsään niin että kolisee. Hämeenlinnan talousalue ei HPK:n swot-analyysissä pitäisi olla missään tapauksessa uhka, vaan ennemminkin mahdollisuus. Suomen mittakaavassa Kerhon kotikaupunki sijaitsee logistisesti mitä ihanteellisimmalla paikalla ja on ennemminkin kasvava ja kehittyvä keskus kuin taantuva.
Kaiken a ja o ovat yhteistyökumppaneille ja yleisölle tarjottavat olosuhteet. Parasta mahdollista markkinointia ovat hyvät puitteet. Seuraavan 10 vuoden kuluessa pitää HPK:n pelata kotiottelunsa jossakin muualla, kuin Rinkelinmäellä. Uuden hallin rakentamisessa on kuitenkin kyse muusta, kuin siitä, että Rinkelinmäki olisi täysin liian pieni. Mistään hartwallareenasta on turha puhua, vaan noin 6000 - 7000 katsojaa vetävästä monikäyttöisestä hallista, jonka rahoituksesta vastaisi osin hallin ja HPK:n pääsponsori, osin HPK itse ja osin Hämeenlinnan kaupunki. Ideana olisi, että yleisö saisi samalla rahalla paremmat olosuhteet, jolloin yleisökeskiarvon voi olettaa nousevan: istumapaikoiksi tarvittaessa modifoitavat seisomakatsomot päätyihin ringsidestä ylöspäin (kuten useissa keskieurooppalaisissa jalkapallostadioneissa on tehty) kuulostavat pikkuasialta isossa kokonaisuudessa, vaan sitä se ei ole. HPK:lle yhteisön tuki on ollut tähän mennessä elinehto ja niin se tulee olemaan myös tulevaisuudessa ja siksi pääsylipun hinta on pidettävä edullisena ja seisomakatsomomahdollisuus on taattava. Yhteisöllisyys, kutsutaan sitä vaikka sitten "Rinkelinmäen hengeksi" on ollut HPK:n nousun kivijalka ja sen kivijalan murtaminen ei vain voi tulla kyseeseen. Yhteistyökumppaneille uusi halli olisi myös mahdollisuus, jonka seurauksena tukieurojen määrä nousee. Osittain tietenkin myös Rinkelimäen aitioita parempien aitioiden ja niiden suuremman määrän ansiosta.
Yhtiöityminen ei ole mikään este yhteisöllisyyden jatkumiselle, vaikka semmoistakin kuulee usein sanottavan. Päinvastoin, se voi tuoda esimerkiksi tukiosakkeiden muodossa täysin uuden ulottuvuuden yhteisöllisyydelle. Tähän mennessä HPK ei ole yhtiöitynyt, koska sille ei ole ollut mitään perusteita. Osakeyhtiön perusajatus on se, että toimintaa rahoitetaan osakepääomalla ja niin on aika harva liigaseura tehnyt. Se, että HPK on pysynyt yhdistyksenä, on herättänyt kaikenlaista nurinaa, itkua ja vihjailuja. Nämä asiat on kuitenkin syytä kuitata kateutena ja katkeruutena. Tunteina, joita suurseurat muissa herättävät.
Tässäkin asiassa on kuitenkin pikkuhiljaa otettava seuraava askel: kerholaisittain jälleen tarkkaan ja harkiten. Harkintahan on se hämäläisen hitauden toinen puoli. Optimaalinen tilanne olisi, että HPK:n yhtiöityessä saataisiin toiminnan taakse merkittävä osakepääoma: omistajatahoina olisivat vahva pääyteistyökumppani ja tukiosakkeiden muodossa yleisö ja yhteistyökumppanit. Osake-enemmistö on kuitenkin syytä säilyttää yhdistyksellä, jotta päätökset tehdään siellä, missä ne kuuluukin tehdä.
Mikä on hyvät kerholaiset ja miksei muutkin jatkoaikalaiset HPK:n tulevaisuus? Mihin suuntaan seuraavat hitaat, mutta harkitut askeleet pitää ottaa?
Vielä tähän loppuun oma SWOT-analyysini HPK:sta, jota toivon teidän muiden mielipiteidenne mukaan korjailevan ja täydentävän:
Vahvuudet:
- Yhteisöllisyys, "Rinkelinmäen henki". Yhteistyökumppanit ja yleisö, muiden joukkueiden kannattajien mielestä myös järjestysmiehet ja Hämeenlinnan kihlakunnan poliisi HPK:n takana.
- Perinteet. Ei me mikään Ipa olla, mutta HPK:lla ja hämeenlinnalaisella kiekkoilulla on menestyksen perinteet.
- Osaaminen. HPK on hyvin johdettu seura ja se pysyy semmoisena niin kauan, kun "kumuloitua" osaamista siirretään seuraaville seurajohtajille.
Heikkoudet:
- Vahvan yhteistyökumppanin puuttuminen.
Mahdollisuudet:
- Hämeenlinnan sijainti keskellä tiheimmin asuttua Suomea.
- Uuden hallin rakentaminen. Hyvin johdettuna, halli palvelisi myös Hämeenlinnan kaupunkia erilaisten siellä järjestettävien tapahtumien muodossa. Näin se voitaisiin markkinoida myös kaupunginvaltuustossa, jossa toki vaikuttaa myös vahva "vastustamme kaikkea" -puolue.
- YYY, eli yhteisöllisyys yhdistettynä yhtiöitymiseen.
Uhat:
- Jämähtäminen ajaisi HPK:n takaisin pikkuseuraksi, jonka ainoa tavoite on turvata seuraava kausi ja olemassaolo yllättämällä silloin tällöin positiivisesti kiusaamalla suuria.
Matkalla huipulle on Kerho kasvanut isoksi ja uusia vaatteita on hommattu vanhojen käydessä pieniksi. Uudistukset on seurassa tehty maltilla, harkiten ja realiteetit huomioon ottaen. Maltti on seuraavissakin askelissa valttia, mutta paikalleen ei voi jäädä.
Mikä tekee suurseuran? Suurseura eroaa pienestä seurasta siten, että sen toiminta kestää huonompien kausien ja pidempienkin huonompien jaksojen vaikutukset. Kun selusta on turvattu, ei tarvitse pelätä, että yksi tai kaksi kovempaa iskua olisi lamaannuttavia tai jopa tappavia. HPK:lla on selusta turvattu, mutta niin sen pitää olla tulevaisuudessakin. Peruskiveä on yhä vahvistettava, taloudellisten ja urheilullisten haasteiden kasvaessa.
Usein on puhuttu, että HPK:n rajat tulevat vastaan tasan samassa paikassa, missä pienen talousalueen rajat ovat. Kun näin ajatellaan, mennään metsään niin että kolisee. Hämeenlinnan talousalue ei HPK:n swot-analyysissä pitäisi olla missään tapauksessa uhka, vaan ennemminkin mahdollisuus. Suomen mittakaavassa Kerhon kotikaupunki sijaitsee logistisesti mitä ihanteellisimmalla paikalla ja on ennemminkin kasvava ja kehittyvä keskus kuin taantuva.
Kaiken a ja o ovat yhteistyökumppaneille ja yleisölle tarjottavat olosuhteet. Parasta mahdollista markkinointia ovat hyvät puitteet. Seuraavan 10 vuoden kuluessa pitää HPK:n pelata kotiottelunsa jossakin muualla, kuin Rinkelinmäellä. Uuden hallin rakentamisessa on kuitenkin kyse muusta, kuin siitä, että Rinkelinmäki olisi täysin liian pieni. Mistään hartwallareenasta on turha puhua, vaan noin 6000 - 7000 katsojaa vetävästä monikäyttöisestä hallista, jonka rahoituksesta vastaisi osin hallin ja HPK:n pääsponsori, osin HPK itse ja osin Hämeenlinnan kaupunki. Ideana olisi, että yleisö saisi samalla rahalla paremmat olosuhteet, jolloin yleisökeskiarvon voi olettaa nousevan: istumapaikoiksi tarvittaessa modifoitavat seisomakatsomot päätyihin ringsidestä ylöspäin (kuten useissa keskieurooppalaisissa jalkapallostadioneissa on tehty) kuulostavat pikkuasialta isossa kokonaisuudessa, vaan sitä se ei ole. HPK:lle yhteisön tuki on ollut tähän mennessä elinehto ja niin se tulee olemaan myös tulevaisuudessa ja siksi pääsylipun hinta on pidettävä edullisena ja seisomakatsomomahdollisuus on taattava. Yhteisöllisyys, kutsutaan sitä vaikka sitten "Rinkelinmäen hengeksi" on ollut HPK:n nousun kivijalka ja sen kivijalan murtaminen ei vain voi tulla kyseeseen. Yhteistyökumppaneille uusi halli olisi myös mahdollisuus, jonka seurauksena tukieurojen määrä nousee. Osittain tietenkin myös Rinkelimäen aitioita parempien aitioiden ja niiden suuremman määrän ansiosta.
Yhtiöityminen ei ole mikään este yhteisöllisyyden jatkumiselle, vaikka semmoistakin kuulee usein sanottavan. Päinvastoin, se voi tuoda esimerkiksi tukiosakkeiden muodossa täysin uuden ulottuvuuden yhteisöllisyydelle. Tähän mennessä HPK ei ole yhtiöitynyt, koska sille ei ole ollut mitään perusteita. Osakeyhtiön perusajatus on se, että toimintaa rahoitetaan osakepääomalla ja niin on aika harva liigaseura tehnyt. Se, että HPK on pysynyt yhdistyksenä, on herättänyt kaikenlaista nurinaa, itkua ja vihjailuja. Nämä asiat on kuitenkin syytä kuitata kateutena ja katkeruutena. Tunteina, joita suurseurat muissa herättävät.
Tässäkin asiassa on kuitenkin pikkuhiljaa otettava seuraava askel: kerholaisittain jälleen tarkkaan ja harkiten. Harkintahan on se hämäläisen hitauden toinen puoli. Optimaalinen tilanne olisi, että HPK:n yhtiöityessä saataisiin toiminnan taakse merkittävä osakepääoma: omistajatahoina olisivat vahva pääyteistyökumppani ja tukiosakkeiden muodossa yleisö ja yhteistyökumppanit. Osake-enemmistö on kuitenkin syytä säilyttää yhdistyksellä, jotta päätökset tehdään siellä, missä ne kuuluukin tehdä.
Mikä on hyvät kerholaiset ja miksei muutkin jatkoaikalaiset HPK:n tulevaisuus? Mihin suuntaan seuraavat hitaat, mutta harkitut askeleet pitää ottaa?
Vielä tähän loppuun oma SWOT-analyysini HPK:sta, jota toivon teidän muiden mielipiteidenne mukaan korjailevan ja täydentävän:
Vahvuudet:
- Yhteisöllisyys, "Rinkelinmäen henki". Yhteistyökumppanit ja yleisö, muiden joukkueiden kannattajien mielestä myös järjestysmiehet ja Hämeenlinnan kihlakunnan poliisi HPK:n takana.
- Perinteet. Ei me mikään Ipa olla, mutta HPK:lla ja hämeenlinnalaisella kiekkoilulla on menestyksen perinteet.
- Osaaminen. HPK on hyvin johdettu seura ja se pysyy semmoisena niin kauan, kun "kumuloitua" osaamista siirretään seuraaville seurajohtajille.
Heikkoudet:
- Vahvan yhteistyökumppanin puuttuminen.
Mahdollisuudet:
- Hämeenlinnan sijainti keskellä tiheimmin asuttua Suomea.
- Uuden hallin rakentaminen. Hyvin johdettuna, halli palvelisi myös Hämeenlinnan kaupunkia erilaisten siellä järjestettävien tapahtumien muodossa. Näin se voitaisiin markkinoida myös kaupunginvaltuustossa, jossa toki vaikuttaa myös vahva "vastustamme kaikkea" -puolue.
- YYY, eli yhteisöllisyys yhdistettynä yhtiöitymiseen.
Uhat:
- Jämähtäminen ajaisi HPK:n takaisin pikkuseuraksi, jonka ainoa tavoite on turvata seuraava kausi ja olemassaolo yllättämällä silloin tällöin positiivisesti kiusaamalla suuria.
Viimeksi muokattu: