Orange Hockey
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK
Pistetäänpä vähän omia ajatuksia tähän, että miten mielestäni tuota JYPiä vastaan kannattaisi lähteä pelaamaan. Tiivistettynä mielestäni kannattaisi ensinnäkin lähteä pelaamaan melko tasaisesti neljällä ketjulla, koska sillä tyylillä pelaamisen tempo pystyttäisiin pitämään kovana, kun kuormitus jakautuu tasaisesti, ja se vaikeuttaa JYPin puolustamista. Lisäksi mielestäni meidän alaketjut on hieman vahvemmat kuin JYPillä (varsinkin, jos se Cornet nyt tulee siihen sieltä vielä) ja yläketjut hieman heikommat, joten kuormitus on järkevää jakaa melko tasaisesti. Myöskin hyvällä liikkeellä ja kiekon pitämisellä pystytään saamaan vastustajalle jäähyjä ja välttämään itse niitä, mistä varsinkin tuo toinen osa on merkityksellinen, koska JYPillä on hyvä ylivoima.
Orange Hockeyn voittavat asiat playoffeissa JYPiä vastaan tarkemmin:
Peluutus:
Pelilliset asiat:
Orange Hockeyn voittavat asiat playoffeissa JYPiä vastaan tarkemmin:
Peluutus:
- Tasainen neljän ketjun jyskytys eli tasainen peluutus (peliajat sellaiset 10-20 min kaikilla hyökkääjillä ja ainakin alle 25 min kaikilla pakeilla). Pelaajille pitäisi tehdä selväksi, että heitä ei kuormiteta liikaa, jotta eivät väsy, mutta kun he sinne jäälle menevät, niin silloin kaikki peliin ja tehdään täysillä ne tarvittavat asiat. Näin, koska mielestäni meillä on paremmat alaketjut kuin JYPillä ja lisäksi reserviä. Kannattaisi pelata leveästi ja kovalla temmolla, jotta saadaan voittoja ja toisaalta saadaan leveästi pelaamalla säästettyä energiaa kärkiketjuille myös sarjan loppuosaa kohden, joka on kuitenkin se tärkein osa sarjaa. Yhtäkään playoff-sarjaa ei ole voitettu voittamatta sen viimeistä pelattua peliä.
- Jos on joskus 3 maalin (tai yli) johto- tai tappioasema, varsinkin viimeisessä erässä, niin runsaasti kolmos- ja nelosketjua sisään jolloin säästetään ykkös- ja kakkosketjua seuraavaan peliin, koska nykyinen peli on jo hyvin todennäköisesti ratkennut. Nelosketjun voi vaikka vaihtaa siihen seuraavaan peliin helposti reservistä, jos se kuormittuu liikaa. Jos ero kapenee tai jos on muuten tasaista kohti pelin loppua, niin sitten runsaasti ykkös- ja kakkosketjua taas askiin. Jos ollaan selkä seinää vasten, niin sitten tietty myös lukemista riippumatta.
- 3. peliin, eli viikonlopun tuplaottelun toiseen peliin (la), kannattaisi käyttää reserviä (Valtonen, Ruokonen, Kainulainen, Innala jne). Itse kuormittaisin esim. 2. ketjua runsaasti 2. pelissä (pe) ja vaihtaisin sitten sen kokonaan näihin tuoreisiin reservityyppeihin 3. peliin (la) (koska peräkkäisten päivien ottelu). Ja sitten neljänteen peliin voisi vaihtaa takaisin saman koostumuksen kuin 1. ja 2. peliin. Tällä saisi pienen lepoedun 4. peliin (kotipeli) kakkosketjulle ja 3. pelin taso olisi reservityypeillä varmaan yhtä hyvä, koska ovat tuoreita. Lisäksi 3. peli on vieraspeli eli ei yhtä tärkeä kuin kotipeli. Myös maalivahti kannattaisi vaihtaa 3. peliin kuormituksen pienentämiseksi. Reservipelaajille voi sanoa kolmannessa pelissä, että vetäkää niin täysillä tää yks peli kuin vain pystytte.
- Aina kun vain mahdollista, eli kun ollaan reilussa johdossa, niin mahdollisimman paljon kuormitusta alaketjuille, etenkin neloselle, jotta säästäisi yläketjuja enemmän seuraavaan peliin.
Pelilliset asiat:
- Katsoin tuon viimeisen HIFK-JYP -pelin ja ainakin sen ja muun tällä kaudella nähdyn perusteella JYPin karvauspelaamisessa on pääasiassa kaksi vaihtoehtoa: kovaa paineistaminen kahdella tai jopa kolmella tai korkea träppi, jossa korkeimmalla oleva JYPin pelaaja odottaa ihan maalin nurkalla vastustajan pakin lähtöä. Tuosta paineen alta pitäisi päästä pois ja hyökkääjien pitäisi hakea alhaalta, (eikä ainakaan karata vastustajan siniselle) kuten esim. tässä videoklipissäkin sanottiin:
Tapola käy fläppitaululla JYPiä läpi - YouTube
Tuon korkean träpin tapauksessa taas, kun omalla pakilla on kiekko maalin takana, pitäisi pelata viivelähtö. Joko toisen pakin kautta kulmasta tai sitten niin, että oma pelaaja tulee maalin taakse vauhdilla ja vetää ylimmän karvaajan mukaansa. Viisikko alhaalla aluksi myös tässä. Tietty, jos se ylin vastustajan hyökkääjä tulee maalin taakse asti, niin sitten vaan toiselta puolen maalia ohi.
- Oman alueen puolustuspelaaminen: JYP tulee usein keskialueella selkeästi kolmea kaistaa pitkin, kun tuo kiekkoa ylös ja hyökkäysalueella painottoman puolen laituri leikkaa yleensä suorahyökkäyksessä hyökkäysalueella suoraan maalille, joten pakkien pitää huomioida tämä ja pelata oma mies pois myös ripareilta painottomalta puolelta.
- Maalineduspelaaminen: pidetään omassa päässä maalinedustalla ne miehet ja niiden mailat.
- Alivoima: AV:lla neliö ei saa olla liian pieni, koska esim. Nättisellä on hyvä rightin laukaus ja ei saa päästää pakin kautta vetopaikalle liian lähelle YV:llä, kuten viime kerralla Jyväskylässä. JYP hakee takakolmio-YV:llä vetopaikkaa jommalle kummalle puolelle, joten AV-hyökkääjien pitää pystyä vaihtamaan blokkaajan ja keskustan pitäjän roolia oikeaan aikaan, kun JYP liikuttelee kiekkoa takakolmiossa. Muutenkin JYPin erikoistilannepelaaminen on hyvää ja parhaiten alivoimat vältetään pitämällä itse kiekkoa ja olemalla itse liikkeessä edellä.
- Omalla puolustusalueellaan ainakin HIFK-JYP pelissä korostui tuo 1vs1 -puolustaminen, eli ns. miesvartiointi. Kerhon hyökkääjien pitäisikin pyrkiä liikkeellä tekemään itsensä hetkittäin vapaaksi, koska ainakin HIFKin hyökkääjiä JYPin pelaajat seurasivat kuin hait laivoja, eli pelattiin pääosin juuri miestä, ei aluetta. Siellä pitäisi siis voittaa niitä 1vs1 tilanteita sekä kiekon kanssa jalalla että kiekottomana, jos JYP pelaa edelleen samalla lailla. Esim. ristiin luistelemalla ja sahaamalla välillä ylös ja välillä alas saadaan pakit sekaisin tuossa. Jotkut JYP:in pakit on muutenkin raskasrakenteisia eikä välttämättä pysy perässä. Nämä pakit pyrkivät ajamaan laitaan sen vastustajan pelaajan, joka pitää kiekkoa. Toisaalta välillä myös HIFK-pelissä JYP vetäytyi kilpikonnaan, kun pakit oli tarpeeksi väsyneitä. Silloin pitäisi esim. pelata kiekko pakille, pakki-pakki syöttö ja veto tai heitto maalille, johon hyökkääjät on menneet maskiin ja lyömään riparit sisään. Kuljettamalla tai syöttämällä sinne kilpikonnan sisään on vaikea päästä.
- Kotona pitäisi kiekottomana pelata mielestäni samaa aktiivista ja paineistavaa lätkää kuin ennenkin, mutta vieraissa voisi välillä pelata myös itsekin enemmän korkeaa träppiä. Varsinkin isossa johtoasemassa, ettei kuluta turhaa energiaa.
- Mielestäni sellainen vihellyksen jälkeinen painiminen kannattaa jättää suurelta osin pois, koska JYP on isokokoisempi joukkue ja siinä kuluttaa vain energiaa enemmän kuin ne isokokoiset JYPin pakit. Ehkä O’Brien poikkeuksena. Keskitytään kuitenkin siihen pelaamiseen.