Silläkin uhalla, että tämä menee jankuttamiseksi, on pakko todeta arvon nimimerkki LaCewille, että käsitykseni voimasuhteista perustui ensisijaisesti jäällä näkemääni esitykseen. Koska näkemykseni siitä, että Pelicans oli täysin vastaantulija voidaan kiistää puolueellisena, viittasin myös maalivahtien torjuntoihin, joita voinee pitää jonkinlaisena indikaattorina siitä missä päässä kaukaloa peliä pelattiin.
En tietenkään kiistä, että torjunnat aina kertovat pelillisestä hallinnasta, mutta luvut 39-11 ovat aikalailla murskaavat (ja vastaavat myös pelitapahtumia tässä tapauksessa).
Jos nyt sitten on pakko harrastaa sukupuoliyhteyttä pilkun kanssa niin vedetään takaisin se 19/20 suhde ja tyydytään toteamaan, että Jokerit on niin paljon Pelicansia tasokkaampi joukkue, että keskinäisessä kohtaamisessa Pelicansin voitto kertoo Jokereiden totaalisesta epäonnistumisesta. Tämä on mielestäni kiistämätön fakta. Kuten myös se, että Jokerit kuuluu liigan kärkikastiin (toki minäkin juhlisin viikon yhteen menoon jos se syystä tai toisesta ryssisi itsensä ulos pleijareista) ja Pelicans alempaan keskikastiin/alakastiin (mielipidekysymys kumpaan).
On realistista olettaa, että Jokerit voittaa mestaruuden, sen sijaan Pelicansin mestaruuden odottaminen on toivoajattelua tai oikeammin päiväunelma (ennenkuin joku katkera taas tilittää, että sama pätee Kerhoon, niin todettakoon, ettei myöskään Kerho ole mestarisuosikkien joukossa).
Toki liigan keskikasti on pelannut (tähän mennessä) kohtuullisen tasaisesti, mutta sekä kärki että loppupää ovat karanneet aika pahanlaisesti. Tämä mielestäni kertoo, että liigassa on heittopusseja. Se on ikävää, mutta se on myös fakta. Itsekin toivoisin, että jollakin järjestelmällä liigaa saataisiin tasaisemmaksi, mutta suosikkijärjestelmäni ei ole se, että kannattamani jengi jakaa pinnoja selvästi heikommalle vastustajalle sosiaaliapuna.
Sitten vielä viittaukseni tuomariin ainoana onnistujana. Olen edelleen sitä mieltä, että Saarinen oli ihan hyvä. Toki muutamaa Kerhon kannattajaa ottaa pattiin Saarisen Pardavylle antama jäähy ja sitä ennen antamatta jääneet Pelicans-jäähyt. Tässä oli kuitenkin kyseessä satunnainen linjan lipsuminen, joka ei peitä sitä tosiasiaa, että kaksi ja puoli erää Saarinen tuomitsi hyvin. Jokaiselle tuomarille tulee jokunen virhe joka pelissä. Tuomari on huono jos niitä tulee liikaa, eilen ei tullut.
Mitää tulee Latvalan ja Rämön panoksiin, niin toki kaksi maalia on pakille hyvä suoritus. Sen sijaan kaksi ja puoli erää kestänyt kyvyttömyys edes purkaa kiekkoa omalta alueelta ei sitä ole. Nyt onkin kysymys siitä, saako kolmannen erän kahdella maalilla anteeksi aiemman heikon esityksen. Miksei, koska Kerho ei Latvalan surffailusta pystynyt rankaisemaan. Rämön suoritus oli toki liigatähtien arvoinen. Hän sai ja ansaitsi kaksi tähteä. Tuomarista ainoana onnistujana puhuessani en ajatellut yksittäisiä pelaajia, vaan joukkueita ja tuomareita (siis kolme toimijaa). Joukkueet epäonnistuivat, tuomarit olivat tyydyttäviä.
Ja lopuksi käsi sydämelle arvon pelikaanikannattajat. Voittiko Pelicans Tapparan koska oli niin hyvä vai koska Tappara oli niin huono ja tuhlasi maalipaikkansa? Jos voitetaan kaksi peliä peräkkäin vaikka on oltu ns. purjeessa koko ajan on tyytyväisyyden aihe, mutta samalla on syytä pitää mielessä, että hyvä onni ei jatku ikuisiin.