Kirjoitin tämän viestin aikaisemmin avaamaani ketjuun, mutta keskustelua en saanut valitettavasti aikaiseksi. Tavallaan tuon Pohjolaliigaa koskevan ketjun innoittamana, haluan nostaa tämän viestin pinnalle. Koska on elintärkeää pitää katse nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa, toivon, että tästä saadaan nyt ainakin jonkun verran keskustelua aikaiseksi.
***
Ammattilaisjääkiekko elää kansainvälisesti selvää murroskautta. Mullistukset ovat tällä hetkellä suurempia, kuin koskaan aiemmin. Venäjällä tehdään isoja satsauksia, jopa niin isoja, että puhutaan NHL:n haastamisesta. Pohjoismaissa puuhataan valtakunnanrajat ylittävää liigaa. Euroopan suunnasta on kantautunut viestejä siitä, että jopa jonkun näköiseen Euroopan liigaan olisi kiinnostusta. Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen on tehnyt selväksi, että kansainvälistymisen on oltava seuraava askel seuran kasvussa. Tätä ei sovi kiistää.
Osa suomalaisista ja ruotsalaisista seuroista puuhaa Pohjolan liigaa. Jos tuommoinen liiga toteutuisi semmoisessa muodossa, kuin on eniten puhuttu, olisi se SM-liigan loppu. Tarkoitan sitä, että nykymuotoinen suomalainen ammattilaisliiga ei kestäisi sitä, että esimerkiksi viisi sen profiiliseuraa siitä noin vain lähtisi. Jotakin sarjaa toki pelattaisiin tuon jälkeenkin, mutta selkeästi pienemmillä yleisömäärillä, tuloilla ja panostuksilla. On haihattelua, että tuommoinen tynkä-SM-liiga olisi mitenkään kiinnostava verrattuna nykyiseen SM-liigaan. Tämmöistä haihattelua on saanut lukea tuolta Pohjoismaiden liigaa käsittelevästä ketjusta. Näin on myös liigan toimitusjohtaja J-P Vuorinen sanonut: liiga kestäisi hyvin yhden seuran siirtymisen Venäjän liigaan, mutta ei viiden seuran katoamista johonkin yhteispohjoismaiseen sarjaan. Jos jotakin hyvää koko Pohjolaliiga-vouhotuksesta voi yleensä löytää, on se se, että keskustelu suomalaisen ammattilaiskiekkoilun tulevaisuudesta ja toimintaympäristön muutoksesta on alkanut.
En tosin usko Pohjolan liigan toteutumiseen ainakaan tuossa mielessä. Ensinnäkin, puhtaan realistisesti tehdyn taloudellisen riskianalyysin perusteella hankkeen riskit ovat valtavat (näistä olen puhunut tuossa Pohjola liiga keskustelussa). Toisekseen, en usko, että sarjaa suunnittelevat seurat ovat niin tyhmiä, että haluaisivat ajaa alas suomalaisen (ja ruotsalaisen) jääkiekkoilun. Niinhän siinä kävisi, jos yhdeksän perinteisen ja hyvää juniorityötä tekevän liigapaikkakunnan panostukset junioritoimintaan pienenisivät merkittävästi. Se kun olisi halvaannuttava isku myös Pohjolan liigaa pelaaville seuroille. Ehkäpä nuo pohjolaliigavouhotuksessa mukana olleet seurat halusivatkin avata keskustelun tuollaisella ukaasilla ilman todellista halua mihinkään uuteen liigaan. Tosin tuommoinen salaseurailu ei siihen viittaa, eikä sillä ole mitään tekemistä avoimen keskustelun kanssa.
Arposen ja monen muun peräänkuuluttama kansainvälistyminen on kuitenkin jo käynnissä. On mahdollista, että hyvinkin pian SM-liigaa ja Elitserieniä pelataan ristiin ja joskus sarjat voivat olla kokonaan yhdistetty. Mestareiden liigaa pelataan tällä kaudella ensimmäistä kertaa ja tulevaisuudessa se saattaa laajentua merkittävästikin. Tähän kehitykseen kuuluu luultavimmin myös rahakkaiden kansainvälisten turnausten (tyyliin Spengler Cup) lisääntyminen.
Missä välissä tässä on HPK:lla paikka? On selvää, että toimintaympäristön muuttuessa on pysyttävä kehityksessä mukana. Esimerkiksi jo muutama Elitserienin kanssa ristiinpelattu ottelu aiheuttaa lisää kustannuksia, joka taas tarkoittaa, että on hiukan kasvettava. Puhumattakaan siitä, että kehitys johtanee entistä tiiviimpään yhteistyöhön ainakin Elitserienin, jos ei jopa muutaman muun Eurooppalaisen sarjan kanssa. Ja tietysti siinä tapauksessa, että menestystä tulee, tulee myös mestareiden liiga. Se lisää myös panostuksia, joka tarkoittaa sitä, että jälleen on kasvettava.
HPK on menestysseura, sitä ei voi kukaan kiistää. Menestysseurana HPK haluaa varmasti myös pysyä, koska eihän siinä ole mitään mieltä, että luovutetaan kovassa kilpailussa ja taannutaan näin tarkoituksella keskinkertaisuuteen, eihän? Menestys vaatii kasvua. Haluan keskustelua siitä, miten HPK voi kasvaa ja siten pysyä menestyvänä seurana entistä haastavammassa ympäristössä.
***
Ammattilaisjääkiekko elää kansainvälisesti selvää murroskautta. Mullistukset ovat tällä hetkellä suurempia, kuin koskaan aiemmin. Venäjällä tehdään isoja satsauksia, jopa niin isoja, että puhutaan NHL:n haastamisesta. Pohjoismaissa puuhataan valtakunnanrajat ylittävää liigaa. Euroopan suunnasta on kantautunut viestejä siitä, että jopa jonkun näköiseen Euroopan liigaan olisi kiinnostusta. Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen on tehnyt selväksi, että kansainvälistymisen on oltava seuraava askel seuran kasvussa. Tätä ei sovi kiistää.
Osa suomalaisista ja ruotsalaisista seuroista puuhaa Pohjolan liigaa. Jos tuommoinen liiga toteutuisi semmoisessa muodossa, kuin on eniten puhuttu, olisi se SM-liigan loppu. Tarkoitan sitä, että nykymuotoinen suomalainen ammattilaisliiga ei kestäisi sitä, että esimerkiksi viisi sen profiiliseuraa siitä noin vain lähtisi. Jotakin sarjaa toki pelattaisiin tuon jälkeenkin, mutta selkeästi pienemmillä yleisömäärillä, tuloilla ja panostuksilla. On haihattelua, että tuommoinen tynkä-SM-liiga olisi mitenkään kiinnostava verrattuna nykyiseen SM-liigaan. Tämmöistä haihattelua on saanut lukea tuolta Pohjoismaiden liigaa käsittelevästä ketjusta. Näin on myös liigan toimitusjohtaja J-P Vuorinen sanonut: liiga kestäisi hyvin yhden seuran siirtymisen Venäjän liigaan, mutta ei viiden seuran katoamista johonkin yhteispohjoismaiseen sarjaan. Jos jotakin hyvää koko Pohjolaliiga-vouhotuksesta voi yleensä löytää, on se se, että keskustelu suomalaisen ammattilaiskiekkoilun tulevaisuudesta ja toimintaympäristön muutoksesta on alkanut.
En tosin usko Pohjolan liigan toteutumiseen ainakaan tuossa mielessä. Ensinnäkin, puhtaan realistisesti tehdyn taloudellisen riskianalyysin perusteella hankkeen riskit ovat valtavat (näistä olen puhunut tuossa Pohjola liiga keskustelussa). Toisekseen, en usko, että sarjaa suunnittelevat seurat ovat niin tyhmiä, että haluaisivat ajaa alas suomalaisen (ja ruotsalaisen) jääkiekkoilun. Niinhän siinä kävisi, jos yhdeksän perinteisen ja hyvää juniorityötä tekevän liigapaikkakunnan panostukset junioritoimintaan pienenisivät merkittävästi. Se kun olisi halvaannuttava isku myös Pohjolan liigaa pelaaville seuroille. Ehkäpä nuo pohjolaliigavouhotuksessa mukana olleet seurat halusivatkin avata keskustelun tuollaisella ukaasilla ilman todellista halua mihinkään uuteen liigaan. Tosin tuommoinen salaseurailu ei siihen viittaa, eikä sillä ole mitään tekemistä avoimen keskustelun kanssa.
Arposen ja monen muun peräänkuuluttama kansainvälistyminen on kuitenkin jo käynnissä. On mahdollista, että hyvinkin pian SM-liigaa ja Elitserieniä pelataan ristiin ja joskus sarjat voivat olla kokonaan yhdistetty. Mestareiden liigaa pelataan tällä kaudella ensimmäistä kertaa ja tulevaisuudessa se saattaa laajentua merkittävästikin. Tähän kehitykseen kuuluu luultavimmin myös rahakkaiden kansainvälisten turnausten (tyyliin Spengler Cup) lisääntyminen.
Missä välissä tässä on HPK:lla paikka? On selvää, että toimintaympäristön muuttuessa on pysyttävä kehityksessä mukana. Esimerkiksi jo muutama Elitserienin kanssa ristiinpelattu ottelu aiheuttaa lisää kustannuksia, joka taas tarkoittaa, että on hiukan kasvettava. Puhumattakaan siitä, että kehitys johtanee entistä tiiviimpään yhteistyöhön ainakin Elitserienin, jos ei jopa muutaman muun Eurooppalaisen sarjan kanssa. Ja tietysti siinä tapauksessa, että menestystä tulee, tulee myös mestareiden liiga. Se lisää myös panostuksia, joka tarkoittaa sitä, että jälleen on kasvettava.
HPK on menestysseura, sitä ei voi kukaan kiistää. Menestysseurana HPK haluaa varmasti myös pysyä, koska eihän siinä ole mitään mieltä, että luovutetaan kovassa kilpailussa ja taannutaan näin tarkoituksella keskinkertaisuuteen, eihän? Menestys vaatii kasvua. Haluan keskustelua siitä, miten HPK voi kasvaa ja siten pysyä menestyvänä seurana entistä haastavammassa ympäristössä.