cobol kirjoitti:
Minulla on varsin perusteellinen näkemys siihen, miten rahamäärä kasvaisi huomattavasti.
Jos järjestävät seurat saisivat playoff-tulot pääosin itselleen, se palkitsisi menestyksestä. Mitä enemmän pelaat playoffeja, sitä enemmän saat rahaa. Ero nykyiseen on huomattava, sillä mestari saa nyt vain noin 450 000 euroa ja finaalin hävinnyt joukkue noin 350 000 euroa. Viime kauden finaalipari Kärpät ja Jokerit tuottivat samaan aikaan liigalle vajaan 3 000 000 euron bruttotulot.
Yksi ongelma on siinä, että finaaliparin kustannukset kasvavat selvästi muita seuroja enemmän. Pelaajat saattavat saada bonuksia menestyksestä, asunnot ja muut vastaavat kustannukset juoksevat esimerkiksi tällä kaudella playoffeista ulos jäävillä seuroilla 15.3. 2006 asti, mutta finaaliparilla jopa 24.4. 2006 asti (viimeinen mahdollinen finaali) eli yli viisi viikkoa kauemmin. Koska sijalta 11 saa 1.5 prosentin osuuden, 11. sijan erotus hopeajoukkueeseen on vain noin 300 000 euroa. Kustannukset pyörivät hopeajoukkueella yli viisi viikkoa kauemmin kuin sijan 11 joukkueelle, samoin päälle tulee mahdolliset bonukset. Finaali ei siis tuota taloudellisesti juuri mitään ja tiedän useita joukkueita, joille se on tuottanut silkkaa tappiota tällä järjestelmällä siihen verrattuna, jos joukkue olisi jäänyt sijalle 11.
Itse uskon siihen, että voitoista ja mestaruuksista pitää palkita nykyistä enemmän. Kyse on ideologiasta. En usko bisnekseen, jossa hyvästä työstä ei palkita tai siitä ei saa aina edes omiaan pois.
Miten sitten playoffien pääsylipputulojen saaminen järjestäville seuroille nykyistä suorempaa kasvattaisin kokonaismyyntiä?
Jo vuosia playoffien ensimmäiset ottelut ovat olleet ongelma. Turussa voi olla paikalla 2 500 - 3 000 katsojaa, samoin Hartwall-Areenalla. Muuallakin jäädään usein alle runkosarjan keskiarvon. Jos seurat saisivat nämä tulot itselleen, markkinointi näihin otteluihin olisi todellista. Nythän sitä ei ole lainkaan. Seurat ottaisivat uuden tilanteen huomioon yhteistyösopimuksissaan ja yhteistyökumppanit saisivat lisärahalla esimerkiksi paikkoja ja näkyvyyttä playoff-otteluissa.
Kiinnostus jäähallien saneeramiseen/uusien rakentamiseen lisääntyisi välittömästi ainakin Oulussa, Tampereella ja nähdäkseni ennen kaikkea pienimmissä halleissa kuten Hämeenlinnassa. Nämä projektit toteutettaisiin pitkälti samalla kaavalla kuin pienet ruotsalaisseurat toteuttivat ne yhdessä alueensa elinkeinoelämän kanssa. Seurat eivät siis velkaantuneet halleja laajentaessaan/rakentaessaan, vaan halleista tuli alueen yritysten btb -paikka. Samalla luotaisiin nykyistä kiinteämmät suhteet alueen elinkeinoelämän ja SM-liigan seurojen välille.
Haihattelua?
Jos Ruotsin pieni Timrå onnistui rakentamaan vastaavalla konseptilla lähes 100 työpaikkaa (osa-aikaiset huomioiden), niin kyllä Suomessa on mahdollisuudet nostaa SM-liigan kokonaisbisnes vähintään tuplaksi nykyisestä määrästään.
Ja se tulisi uutena rahana seurojen taskuun.
Ja menisi varmasti pelaajien palkkoihin, mutta SM-liigasta saataisiin nykyistä laadukkaampi, jolloin tuote olisi parempi ja viihde kiinnostavampaa. Aivan kuten Ruotsissa.
Ei tarvita kuin uskallusta ja halua luopua aikansa eläneestä vanhasta.
Lisäksi Mestiksen ja SM-liigan välille tulisi playoffit paras seitsemästä mentelmällä. Molemmista sarjoista kaksi joukkuetta mukaan eli neljä joukkuetta saattaisi tahkota rahaa yhteensä 14 kotiottelun verran. Se olisi loistava piristysruiske ja auttaisi Mestiksestä nousevia ja SM-liigan viimeisiä seuroja paikkaamaan talouttaan jopa täysillä halleilla - putoamiset ja nousut kun ne vasta kiinnostavia ovat.
