Se on toki hyvä asia, jos Cyborg ja The Flash saa tässä enemmän tilaa. Whedonin versiossa olivat ihan silkkoja sidekickejä ja ei mitään suurta roolia tarinassa, paitsi apumuskeleina. Ansaitsisivat enemmän. Ei toki varmaan Whedonillakaan ollut ihan kaikkein kiitollisin tehtävä, mutta epäonnistui aika rajusti hommassaan kyllä. Väärä henkilö ehkä, tosin niin varmaan olisi ollut kuka hyvänsä.
Toki rahaa oli käytetty huomasti ja tuotantopaineet oli suuret jo ilmoitetulle rainalle ja siksi elokuvasta oli jotain puskettava ilmoille. Ottaen huomioon kuitenkin, että se oli ja on ennen kaikkea Snyderin luomus, niin sitä kautta tuntuu, että elokuva olisi pitänyt vaan jättää tuotantovaiheeseen ja odottamaan, että Snyder on kykenevä tekemään sen loppuun. Sillä tapaa tarina saisi sen muodon kuin pitääkin, eikä olisi sekoilua eri versioiden välillä. Mikä haperruttaa ainakin omissa silmissäni tarinakokonaisuutta ja se on ainakin minulle näissä iso asia ylipäätään. Jos luotu maailma ei toimi, ei toimi oikein mikään muukaan. DCEU:ssa ei ole oikein tuntunut olevan mitään loogista kokonaisuutta, mikä on tehnyt siitä itselleni aika epäkiinnostavan, vaikka yksittäisiä hyviä jollei erinomaisiakin elokuvia on ja hyviä näyttelijäkiinnityksiä moneen rooliin. Se ei vaan riitä, ei ainakaan minulle, että jaksaisin syvällisemmin innostua (ja kyllä, kyllä minusta voi tälläisissäkin olla syvällisyyttä jos on mietitty suurempaa kokonaisuutta ja tarinanlangat vie johonkin suuntaan.)
Mutta niin, sen verran valtavasta taloudellisesta investoinnista, että tokikaan ei leffan hyllyttäminen olisi ollut vaihtoehto. Taiteellisessa mielessä se olisi kuitenkin ollut toimivaa ja samalla olisi voinut kehitellä universumia soololeffojen voimin.
En tosiaan itse lämmennyt oikein sille BvsS: Dawn of Justicelle jo mainituista syistä ja siksi olen skeptinen tämänkin suhteen, mutta onhan sitä ennenkin oltu väärässä. Snyder saa luvan yllättää.
On häneltä kuitenkin tullut Watchmen, joka oli mielestäni aivan loistava ja harvinaisen hienosti siirretty noin vaativa sarjakuva elokuvaksi ja vieläpä kunnioittaen lähdeteosta. Tuostakin on tietysti monia mielipiteitä olemassa ja osa ei lämpene tulkinnalle lainkaan, mutta itselleni ko. leffa toimi. Lisäksi Man of Steel oli varsin hyvä aloitus, vaikka toki aika yrmy elokuva sekin, mutta rytmitys toimi siinä, toi jotain uutta kuvakulmaa Terikseen ja sikäli odotukset juurikin Batmanin ja Supermanin kohtaamiselle oli melko korkealla, mutta lopputulos oli jokseenkin vaivaannuttava. Mielestäni tuokin elokuva kiirehdittiin liian nopeasti tarinamielessä ulos. Muutama muu elokuva välissä ja esimerkiksi Batman olisi ollut hyvä noin keskeisenä pelurina tuoda mukaan jonkun toisen tarinan kautta, jos nyt ei soololeffaa olisi tullut. Eikä välttämättä olisi ollut pahitteeksi Teristäkin nähdä siinä välissä jossain toisessa jutussa. Liian isoja ja sinällään herkullisia tarinakokonaisuuksia liian nopealla aikataululla. Ehkä DC:lla on ollut liiankin kiivas halu hypätä samaan junaan Marvelin kanssa tältä osin. Soololeffojen merkitystä siinä, miten hahmoihin kasvaa katsoja kiinni ei voida oikein aliarvioida näissä yhteyksissä. Sinällään toki ihan ok, että jotkut hahmot tuodaan mukaan sivuhahmoina, ennen kuin pääsevät omillaan esille. Osaa pitää kuitenkin pohjustaa ensin ja tehdä tutuiksi tyypeiksi, että pääsee niiden sielunmaailmaan käsiksi.
Tältä osin olen itse nauttinut huomattavasti enemmän DC:n tv-sarjoista. Vaikka niissä nyt ymmärrettävästi budjetit on pienemmät ja toki paljon turhaa draamaa ja täytejaksoja seassa, niin hahmoihin kasvaa enemmän kiinni ja eeppisemmät yhteentörmäykset tulee aikanaan ja niistä saa enemmän riemua.
