Tässä hiukan perspektiiviä viimeaikaiseen valitukseen siitä miten huonosti Kärpät pelaavat. Etuna minulla on etten pääse jokaiseen peliin (välimatkaa n. 2500km) joten en kauden aikana ehdi kyllästyä. 58 peliä 26 viikon aikana on paljon. Ehkä liiankin paljon sillä vaikuttaa että valitukset Kärppien pelin tasosta ovat viime aikoina lisääntyneet. Mikään ei ilmeisesti fanaattisille faneille riitä. Muistutukseksi siitä miten hyvin meillä asiat ovat, pieni kertaus on mielestäni paikallaan:
Ensi keväänä tulee 25 vuotta! siitä kun Oulussa ensimmäisen kerran juhlittiin Suomenmestaruutta. Sen jälkeen olikin hiukan hiljaisempaa ja välillä käytiin jopa kakkosdivarissa asti.
Siihen nähden, ainakin minulle, viimeiset 6 vuotta ovat olleet Kärppäkannattajan märkä uni.
Olin paikalla kun Kärpät nousivat takaisin SM-liigaan reilun 11 vuoden korpivaelluksen jälkeen. Muistan kuinka Raksila räjähti ja ihmiset juhlivat kuin kyseessä olisi ollut Suomen mestaruus. Niin ainakin silloin luulin. Tulevat vuodet osoittivat että juhlat voivat vain parantua.
Runkosarjasijoitukset ovat parantuneet vuosi vuodelta (8., 6., 3., 2., 1.), lopullisissa sijoituksissa Kärpät ovat olleet aina 6 parhaan joukossa, mitaliotteluissa 4 kertaa joista saldona yksi hopea ja KAKSI PERÄKKÄISTÄ KULTAA.
Viime kaudella tuli lisäksi seurajoukkueiden Euroopanmestaruusturnauksen hopea todella tiukan pelin jälkeen.
Kuukauden kuluttua Kärpät lähtevät jälleen Pietariin, ainoana joukkueena joka pystyi uusimaan liigamestaruutensa viime vuoden joukkueista.
Kauteen lähdettiin ennakkosuosikkina ja kauden ollessa puolessavälissä Kärpät ovat liigassa toisena, pisteen päässä HPK:sta. Kärpät ovat voittaneet varsinaisella peliajalla enemmän pelejä kuin muut joukkueet, tehneet eniten maaleja ja päästaneet vähiten maaleja. Kärpillä on liigan paras ylivoima ja toiseksi paras alivoima.
Tuntuu että joka kausi uusi junnu (tai pari) lyö itsensä läpi. Vai miltä kuulostaa Pitkänen, Kukkonen, Viuhkola, Jokinen, Pesonen, Aaltonen. Suurella mielenkiinnolla odotan Leinosen, Metson ja Karppisen liigadebyyttejä.
Ja täällä kehdataan valittaa miten huonoa peliä Kärpät pelaavat (mistä ihmeestä saisi hymiön joka silmät ymmyriäisinä pyörittelee epäuskoisena päätään) ja huudellaan fyysisen pelaajan perään joka taklaisi ja tappelisi (ilmeisesti maalien tekeminen ja pelien voittaminen ei enää riitä). Onko Oulussa totuttu liian hyvälle näin lyhyessä ajassa? Myönnän että viimeaikaiset esitykset ovat olleet pienoinen pettymys mutta kyllä niistäkin löytyy positiivinen puoli. Meinaan, Jokereiden 4-0 voitto ei olisi 5 vuotta sitten tuntunut kummassakaan leirissä sensaatiolta. Paljon on muuttunut lyhyessä ajassa.
Ensi keväänä tulee 25 vuotta! siitä kun Oulussa ensimmäisen kerran juhlittiin Suomenmestaruutta. Sen jälkeen olikin hiukan hiljaisempaa ja välillä käytiin jopa kakkosdivarissa asti.
Siihen nähden, ainakin minulle, viimeiset 6 vuotta ovat olleet Kärppäkannattajan märkä uni.
Olin paikalla kun Kärpät nousivat takaisin SM-liigaan reilun 11 vuoden korpivaelluksen jälkeen. Muistan kuinka Raksila räjähti ja ihmiset juhlivat kuin kyseessä olisi ollut Suomen mestaruus. Niin ainakin silloin luulin. Tulevat vuodet osoittivat että juhlat voivat vain parantua.
Runkosarjasijoitukset ovat parantuneet vuosi vuodelta (8., 6., 3., 2., 1.), lopullisissa sijoituksissa Kärpät ovat olleet aina 6 parhaan joukossa, mitaliotteluissa 4 kertaa joista saldona yksi hopea ja KAKSI PERÄKKÄISTÄ KULTAA.
Viime kaudella tuli lisäksi seurajoukkueiden Euroopanmestaruusturnauksen hopea todella tiukan pelin jälkeen.
Kuukauden kuluttua Kärpät lähtevät jälleen Pietariin, ainoana joukkueena joka pystyi uusimaan liigamestaruutensa viime vuoden joukkueista.
Kauteen lähdettiin ennakkosuosikkina ja kauden ollessa puolessavälissä Kärpät ovat liigassa toisena, pisteen päässä HPK:sta. Kärpät ovat voittaneet varsinaisella peliajalla enemmän pelejä kuin muut joukkueet, tehneet eniten maaleja ja päästaneet vähiten maaleja. Kärpillä on liigan paras ylivoima ja toiseksi paras alivoima.
Tuntuu että joka kausi uusi junnu (tai pari) lyö itsensä läpi. Vai miltä kuulostaa Pitkänen, Kukkonen, Viuhkola, Jokinen, Pesonen, Aaltonen. Suurella mielenkiinnolla odotan Leinosen, Metson ja Karppisen liigadebyyttejä.
Ja täällä kehdataan valittaa miten huonoa peliä Kärpät pelaavat (mistä ihmeestä saisi hymiön joka silmät ymmyriäisinä pyörittelee epäuskoisena päätään) ja huudellaan fyysisen pelaajan perään joka taklaisi ja tappelisi (ilmeisesti maalien tekeminen ja pelien voittaminen ei enää riitä). Onko Oulussa totuttu liian hyvälle näin lyhyessä ajassa? Myönnän että viimeaikaiset esitykset ovat olleet pienoinen pettymys mutta kyllä niistäkin löytyy positiivinen puoli. Meinaan, Jokereiden 4-0 voitto ei olisi 5 vuotta sitten tuntunut kummassakaan leirissä sensaatiolta. Paljon on muuttunut lyhyessä ajassa.