Historian havinaa

[Frank McKee]

Harmi kun pikku-Jone ei ollut vielä tuolloin kovin kiinnostunut jääkiekosta tai Kärpistä. Neljä vuotta oli ikää mittarissa ja Raksilaan matkaa tuolloin lähemmäs 200 kilometriä. Hienoa olisi kokea jotain vastaavaa euforiaa joskus. Kyllä toki se yhdeksäs SM-kulta ja eka CHL-mestaruus antaisi kylmiä väristyksiä jälleen tällaisen rämpimisen jälkeen.

Olihan tuo komiaa aikaa. Oli nuo kaikki muutkin mainitut myös. Kammetaan ittemme ylöspäin.
Nyt kesää kohti ja pesistä.

 

[Beukeboom]

Se tunne, joka hallissa oli 11.4.2000 oli käsittämätön. Toisin kuin aiempina vuosina, ilmassa oli luottamusta ja optimismia, vaikka Pelicans olikin edellisen kerran Raksilassa käydessään onnistunut voiton ottamaan. Kaikesta tunsi, että tänään oululaiset haluavat voittaa, häviötä ei pelätä. Lahteen ei enää lähdetä.

Viimeisen minuutin laskeminen yleisön toimesta ja viimeinen, ikuisuudelta tuntunut pelikatko vielä n. 20 sek ennen loppua ja eufoorinen summeri. Tunteita ja ajatuksia, jotka allekirjoittaneen mukana kulkevat vielä 23 vuotta myöhemmin vahvempana kuin mikään muu urheilukokemus. Tämä oli suurinta. Isointa, mitä ikinä voin paikan päällä kokea urheilujoukkueen kannattajana.

Silloin Kärpät astui isojen poikien näyttämölle pienenä ja piskuisena, oman kylän poikien joukkueena. Häirikkönä, jonka halli oli liian huono jo silloin ja jonka piti olla seuravalla kaudella suupala isoille etelän seuroille. Vähämpä tiesivät. Paha palasi takaisin.

Oulun Kärpät - liigajoukkue.

 

[Ujcik#11]

Jännä sattuma.
22.3.1977 kärpät nousi liigaan
Ja ensimmäinen mestaruus päivälleen 4 vuotta myöhemmin. 22.3.1981

Toisen kerran liigaan 11.4.2000 ja taas päivälleen 4 vuotta myöhemmin. 11.4.2004 mestaruus.

 

[Bob Rambo]

11.4.2000 ja koko tuo kevät oli käänteentekevä monellakin tapaa. Itse olin karvan alle 13-vuotias tuolloin ja monta vuotta rampannut isäukon kanssa ihmettelemässä divarikiekkoa ja kokemassa valtavia pettymyksiä ennen tuota maagista päivää.

Parhaiten on kuitenkin jäänyt mieleen se, miten koulun pihapeleissäkin alettiin tuona keväänä olla rohkeasti Kärppiä. Aiemmin saattoi mennä nyrkkihommiksikin, kun itse halusi olla Bergeron tai maalivahtina Derksen. Muut kakarat puhuivat vaan jostain tepseistä ja jokereista. Kunnes koitti se hetki, kun kaikki käännyttiin Kärpiksi.

 

[Kärppäpappa]

Onkohan muilla kuinka vanhoja lehtileikkeitä Kärpistä?
Itselleni Kärppien seuraaminen alkoi Pakkalan tekojäällä joskus v 1965 -1966. Ensimmäiset lehtileikkeet ovat keväältä v 1976 kun Kiekkoreipas murskasi Kärppien liiganousun Oulussa jatkoajalla. Seuraavat lehtileikkeet ovatkin sitten keväältä v 1977 kun Kärpät voitti Oulussa FoPS:n 9 - 3 ja nousi riemukkaasti SM_liigaan. Kalevassa oli 23.3.1977 iso kuva jossa oli teksti Markku Kiimalainen ja Kärpät matkalla kohti SM - liigaa! Tuota kuvaa ja sen päivän lehtileikettä on aina yhtä mukava katsoa vuosien saatossa.

 

[Paska kaupunni]

Mitään leikekirjoja ei valitettavasti tullut kerättyä, harmi kyllä. Kalevasta kyllä tuli luettua tarkasti urheilusivut 6-vuotiaasta lähtien eli vuodenvaihteesta 1982-83.

Itsellä on tallessa kaksi Ilta-Sanomien lööppiä joista toinen oli vuosikaudet WC:n ovessa vuodelta 2004: "Oulu repesi riemuun, Kärpät juhlii SM-kultaa pitkään!". Toinen on vuodelta 2001 kun kaadoimme ensimmäisenä liigavuotena korpivaelluksen jälkeen Jokerit puolivälierissä: "Sankari Korhonen ja koko Kärppälauma! Kärpät nyt TPS:n kaatoon!".

 

[Beukeboom]

Toinen on vuodelta 2001 kun kaadoimme ensimmäisenä liigavuotena korpivaelluksen jälkeen Jokerit puolivälierissä: "Sankari Korhonen ja koko Kärppälauma! Kärpät nyt TPS:n kaatoon!".

Tästä sarjasta on jäänyt mieleen erityisesti ratkaiseva 5. puolivälierä Hartwallilla. Kuuntelin peliä kotona Stenkan selostamana, ja koskaan eivät ole sekunnit menneet niin hitaasti kuin tuon ottelun kolmannessa erässä.

Kärpät oli siirtynyt 1-0 johtoon ja erän puolivälin tienoilla Taubert sai pelirangaistuksen polvitaklauksesta. Muistaakseni tuon vitosen aikana tuli toinenkin kärppäjäähy - joka tapauksessa tuo vitonen oli aivan yhtäpäätyä. Kuten yllä mainitaan, Markus Korhonen oli sankareista suurin ja otti torjuntoja, joita ei voisi kuvitella olevan mahdollista ottaa. Korhonen onkin jälkikäteen kertonut, että tuossa ottelussa pääsi flow-tilaan, jossa ei ennen, eikä jälkeen ole ollut.

Valmennusjohto oli värjännyt hiuksensa blondiksi - näky sekin.

 

[oukka]

Tästä sarjasta on jäänyt mieleen erityisesti ratkaiseva 5. puolivälierä Hartwallilla. Kuuntelin peliä kotona Stenkan selostamana, ja koskaan eivät ole sekunnit menneet niin hitaasti kuin tuon ottelun kolmannessa erässä.

Kärpät oli siirtynyt 1-0 johtoon ja erän puolivälin tienoilla Taubert sai pelirangaistuksen polvitaklauksesta. Muistaakseni tuon vitosen aikana tuli toinenkin kärppäjäähy - joka tapauksessa tuo vitonen oli aivan yhtäpäätyä. Kuten yllä mainitaan, Markus Korhonen oli sankareista suurin ja otti torjuntoja, joita ei voisi kuvitella olevan mahdollista ottaa. Korhonen onkin jälkikäteen kertonut, että tuossa ottelussa pääsi flow-tilaan, jossa ei ennen, eikä jälkeen ole ollut.

Valmennusjohto oli värjännyt hiuksensa blondiksi - näky sekin.

Päätykatsomossa, siinä päädyssä mihin Palsola sen maalin teki, huusin ääneni kadoksiin. Pelin jälkeen Pasilan Sevillaan syömään ja suurin pihvi mitä listalta löytyy. Kaks tuoppia kylmää kyytipojaksi. Muistan kuin eilisen päivän.

 

[Beukeboom]

Päätykatsomossa, siinä päädyssä mihin Palsola sen maalin teki, huusin ääneni kadoksiin. Pelin jälkeen Pasilan Sevillaan syömään ja suurin pihvi mitä listalta löytyy. Kaks tuoppia kylmää kyytipojaksi. Muistan kuin eilisen päivän.

Miten tuostakin on jo lähes neljännesvuosisata?

Sarjan 2. peli kotona jäi paikalla katsotuista parhaiten mieleen, Kärpät tulitti 7 maalia Pasi Nurmisen taakse ja uransa ensimmäisen liigamaalin teki eräs Mika Pyörälä.

 

[oukka]

Miten tuostakin on jo lähes neljännesvuosisata?

Kaikesta on.

2004 pitkäperjantain peli, eli kolmas finaali Turussa on kans jäänyt mieleen. Pelissä toki tuli 5-0 turpaan, mutta mieleenpainuvinta oli turkuhallin henkilökunnan palvelualttius vierasjoukkueen paitaa pitäneille. Sitä ei ollut. Järkyttävintä asiakaspalvelua mitä olen kohdannut ikinä ja missään. Silloin vannoin etten siihen halliin enää mene, ja se päätös on pitänyt.

Paluumatka AIH:n bussissa oli pitkä, kylmä ja laskuhumalainen. Siihen ikivanhaan bussinruoskaan satoi varmaan lunta sisälle. Synkkää oli. Ei siinä jaksanut elätellä toiveita siitä, minkä Ari Vallin teki pari päivää myöhemmin.

 

[Raksilan vetera]

Onkohan muilla kuinka vanhoja lehtileikkeitä Kärpistä?
Itselleni Kärppien seuraaminen alkoi Pakkalan tekojäällä joskus v 1965 -1966. Ensimmäiset lehtileikkeet ovat keväältä v 1976 kun Kiekkoreipas murskasi Kärppien liiganousun Oulussa jatkoajalla. Seuraavat lehtileikkeet ovatkin sitten keväältä v 1977 kun Kärpät voitti Oulussa FoPS:n 9 - 3 ja nousi riemukkaasti SM_liigaan. Kalevassa oli 23.3.1977 iso kuva jossa oli teksti Markku Kiimalainen ja Kärpät matkalla kohti SM - liigaa! Tuota kuvaa ja sen päivän lehtileikettä on aina yhtä mukava katsoa vuosien saatossa.

Tuolla historian havinaa sivulla 9 on minun 1987 Kalevan yleisön osastoon kirjoittama mielipide kirjoitus.
Kärpät ja yleisökulttuuri Raksilassa.
Ei ollut nettiä mihin olisi voinut kirjoitella. Ei tarvitse ihmetellä Ruotsin yleisökulttuuria, kirjoitin ja toivoin 1987 samanlaisia kannattajakatsomoita kuin Ruotsissa. Toivoin , että otetaan mallia Ruotsista.
Kannattaminen oli silloin kollektiivista. Työkaveri kertoi seuranneen minua eräässä pelissä. Aloin huutaa Kärpät tap tap tap Kärpät. Pian pari vieressä istujaa tuli mukaan, sitten katsomon osa ja lopulta koko halli taputti ja huusi Kärppiä. Naureskeli minulle. Olit kuin joku kapellimestari. Eli oman aikansa Capo.

Toinen kuva jonka olen kehystänyt lasin alle tauluksi on vuodelta 1981. Sain käsiini Aamulehden ja urheilusivulle olin päässyt. Heiluttelin meidän tekemää lakanaa johon oli kirjoitettu Inarin paliskunta sanoo Kärpät on rautaa. Kuvan alla oli teksti, Kärppien kannattajia oli sankoin joukoin paikalla. Oli siellä artikkelissa myös kohta, jossa kerrottiin paikalla olleen Kärppä kannattajia Inaria myöten. Haluttiin kai sanoa , että Kärppiä kannatetaan aina lappia myöten.

Voi aikoja

 

[Surukuku]

Onhan noita muistoja Kärpistä jo 60-luvulta, mutta ehkä mieleenpainuvimmat muistot ovat ensimmäisen liiganousun ajoilta. Toki, jo vuotta aiemmin, kaudella 1975-76, nousu oli lähellä, kun pelattiin ensin muistaakseni SaiPaa vastaan peli siitä, kumpi pääsee nousukarsintasarjaan. Peli päättyi lopulta 6-4 Kärppien voittoon ja viimeisen maalin tehnyt Perkkiön Markku heitti mailansa katsomoon ja sai palkaksi kympin. Olo oli aika tulisilla hiilillä ottelun loppuun asti, mutta voitto tuli n. 7600 ihmisen hurratessa.
Karsintasarjan päätteeksi pelattiin ottelu tasapisteissä ollutta Kiekko-Reipasta vastaan noususta, jonka voitti lahtelaiset jatkoajalla Erkki Laineen maalilla - kyllä osasi olla hiljaista täpötäydessä hallissa.

 

[Raksilan vetera]

Onhan noita muistoja Kärpistä jo 60-luvulta, mutta ehkä mieleenpainuvimmat muistot ovat ensimmäisen liiganousun ajoilta. Toki, jo vuotta aiemmin, kaudella 1975-76, nousu oli lähellä, kun pelattiin ensin muistaakseni SaiPaa vastaan peli siitä, kumpi pääsee nousukarsintasarjaan. Peli päättyi lopulta 6-4 Kärppien voittoon ja viimeisen maalin tehnyt Perkkiön Markku heitti mailansa katsomoon ja sai palkaksi kympin. Olo oli aika tulisilla hiilillä ottelun loppuun asti, mutta voitto tuli n. 7600 ihmisen hurratessa.
Karsintasarjan päätteeksi pelattiin ottelu tasapisteissä ollutta Kiekko-Reipasta vastaan noususta, jonka voitti lahtelaiset jatkoajalla Erkki Laineen maalilla - kyllä osasi olla hiljaista täpötäydessä hallissa.

Muistan hyvin tuon Kiekko-Reipas pelin. Muistan myös hiljaisuuden mikä valtasi hallin, kun yleisö valui pois Raksilasta. Kamala ja tyhjä tunne.
Kesällä alkoi Oulussa levitä huhu. Reksa on menossa Kiekko-Reippaaseen. Ei saatana. Piina päättyi, kun Reksan isä Pappa teki sopimuksen valmentamisesta Kärpissä ja Reksa jäi Ouluun.

 

[Surukuku]

Sen verran vielä tuosta Kiekko-Reipas -pelistä, että ratkaisumaali tuli Laineen lämärillä vasemmalta jostain B-pisteen takaa ja meni Kärppien maalivahti Matti Saikkosen mailan alta luistinten välistä maaliin. Muistan vielä, kuinka kuulin vierustoverin katsomossa sanovan hiljaa: "Vitun Säkä-Saikkonen!" - tuo oli Matin lempinimi.

 

[Paska kaupunni]

Kesällä alkoi Oulussa levitä huhu. Reksa on menossa Kiekko-Reippaaseen. Ei saatana. Piina päättyi, kun Reksan isä Pappa teki sopimuksen valmentamisesta Kärpissä ja Reksa jäi Ouluun.

Tuo piti käydä tarkistamassa koska Mäkinen oli nousujoukkueen valmentaja. Pappa oli Eliteprospectin mukaan A-juniorien koutsina.

 

[Paska kaupunni]

Miten tuostakin on jo lähes neljännesvuosisata?

Sarjan 2. peli kotona jäi paikalla katsotuista parhaiten mieleen, Kärpät tulitti 7 maalia Pasi Nurmisen taakse ja uransa ensimmäisen liigamaalin teki eräs Mika Pyörälä.

Kyllähän tuo oli hurja sarja ja lataus Oulussa oli huikea 12 vuoden takaisista tapahtumista johtuen. Myös itse olin aivan fiiliksissä koska Jokerit olivat silloin ja ovat edelleen se kaikkein vastenmielisin jääkiekkoseura tässä maassa, toki iän ja viimeisen vuosikymmenen myötä tunneaallot ovat tasaantuneet pieniksi pärskähdyksiksi. Silloin kuitenkin mentiin ja lujaa. Ensinäytöksessä tuli jatkoaikatappio koska raitapaitainen ihmisk***ä antoi jatkoajalla täysin aiheettoman jäähyn jonka aikana Jokerit teki voittomaalin. Kakkososa olikin sitten totaaliorgasmia toisesta erästä lähtien kun nopeaan tahtiin tulee 2-1, 3-1, 4-1... 7-2 ja olo oli taivaallinen. Pelin jälkeen jonotettiin sitten lippuja Ratakadun Ärrällä neljänteen peliin.

Kolmas osa, Hagman ja Joenväärä vievät Kärpät 0-2-johtoon. Mieleen muistuu vieläkin Laukkasen loistava syöttö maalin takaa Joenväärälle joka iski kiekon vastustamattomasti väärälle nurkalle matkalla olleen veskarin taakse. Jokerit kavensi mutta sarja katkolle Ouluun. Täysi Raksila odotti kiihkolla vanhojen vääryyksien oikomista mutta vielä ollut sen aika, runkosarjan voittaja oli tylyn kliininen ja vei ottelun 0-2. Mutta sitten Game 5. Asuin silloin Kemissä joten ainoa tapa seurata oli Radio Suomen jääkiekkokierros. Tuliset hiilet ovat lievä ilmaisu kuvaamaan niitä tunnereaktioita joita radion äärellä koin, etenkin sen kolmannen erän 5-3-yv:n aikana mutta kun kuulin radion välityksellä vapauttavan summerin ulvahduksen niin veikkaan että seismologit ovat mitanneet Kemin keskustan alueella lieviä, selittämättömiä maan värähtelyjä. Ensimmäinen kosto vuoden 1989 tapahtumista oli saatu ja monta oli vielä tuleva mutta niistä ottelusarjoista joskus toiste...

 

[Kärppäpappa]

Kärpät jäi takavuosina usein pitkiin maratonpeleihin pudotuspeleissä. v 1998 pudotuspelissä Hermestä vastaan Kärpät sinetöi voittonsa ajassa 106.21. En nyt ala tarkistamaan tarkemmin kuka oli Kärppien ratkaisija. Yhdessä maratonpelissä se oli Kimmo Koskenkorva, näin muistelisin. Kuitenkin hallin kello näytti aikaa 23.15 kun ratkaisu tuli.
SM-liigan pisimmät (tulikohan tähänkin listaan lisäys?):
124.41 HIFK-Ilves v 2001
118.05 JyP-Kärpät 3-4 ja päivämäärä oli 5.4.2010. Pavel Rosa ratkaisi Kärpille. Kärppien historian pisin ottelu
108.59 Tappara-Ässät 1-2 v 2013
103.39 Kärpät-Tappara 3-4 päivämäärä 6.4.2003. Essi Pirnes ratkaisi Tapparan mestaruuden ja sai Juudaksen arvonimen.
Tässä joitain. Suomen pisin ottelu oli v 2002 pelattu KooVee-Titaanit jonka Kimmo Lisko ratkaisi ajassa 132.58. KooVeelle 4-3 voiton. Onkohan tähän tullut päivitystä?

 

[Surukuku]

Tuo piti käydä tarkistamassa koska Mäkinen oli nousujoukkueen valmentaja. Pappa oli Eliteprospectin mukaan A-juniorien koutsina.

Pappa valmensi A-junnuja useamman vuoden ja hänen tavaramerkkinsä oli hassu punainen lakki päässä jäällä. Joukkueen tavaramerkki oli taas hurja luistelu ja laitureiden suorastaan uhkarohkea karvaus jopa yhtäaikaisesti vastustajan maalin takaa asti. Tuohon aikaan se oli aika ennenkuulumatonta eivätkä vastustajat oikein löytäneet lääkettä moiseen, vaikka A:n mestaruuden voittamiseen menikin vielä pari vuotta - se tuli kaudella 1978-1979. Tuon jälkeen Pappa siirtyi edustusjoukkueen valmentajaksi yhdeksi kaudeksi, jolloin Kärpät voitti pronssia.

 

[Paska kaupunni]

Kärpät jäi takavuosina usein pitkiin maratonpeleihin pudotuspeleissä. v 1998 pudotuspelissä Hermestä vastaan Kärpät sinetöi voittonsa ajassa 106.21. En nyt ala tarkistamaan tarkemmin kuka oli Kärppien ratkaisija. Kuitenkin hallin kello näytti aikaa 23.15 kun ratkaisu tuli.
SM-liigan pisimmät (tulikohan tähänkin listaan lisäys?):
124.41 HIFK-Ilves v 2001
118.05 JyP-Kärpät 3-4 ja päivämäärä oli 5.4.2010. Pavel Rosa ratkaisi Kärpille. Kärppien historian pisin ottelu
108.59 Tappara-Ässät 1-2 v 2013
103.39 Kärpät-Tappara 3-4 päivämäärä 6.4.2003. Essi Pirnes ratkaisi Tapparan mestaruuden ja sai Juudaksen arvonimen.
Tässä joitain. Suomen pisin ottelu oli v 2002 pelattu KooVee-Titaanit jonka Kimmo Lisko ratkaisi ajassa 132.58. KooVeelle 4-3 voiton. Onkohan tähän tullut päivitystä?

Voittomaalin tuossa Hermes-ottelussa teki Matt Robbins. Reksa lähti omalta alueelta nousemaan ja antoi hyökkäysalueella kiekon laidassa olleelle Robbinsille joka kiskaisi kiekon ohi Peltosaran. Itse muistaisin että Raksilan kello näytti aikaa 23.11 mutta voin olla toki väärässäkin, kuka nyt muutamasta minuutista jaksaa välittää. Toinen asia mikä ko. pelistä jäi mieleen oli se, kun Hermeksen valmentaja peluutti ykköskenttää Timo Pärssinen-Aki Uusikartano-Antti Virtanen melkein joka toisessa vaihdossa ja hyvinhän he jaksoivat kunnes toisessa jatkoerässä alkoi jo vähän piiputtamaan.

Ja pisimmissä otteluissa on tullut muutoksia. Liigan pisin peli oli vuonna 2015, sekin Ilveksen ja HIFK:n välillä jonka Mika Partanen ratkaisi 134 minuutin jälkeen. Pisin peli muissa sarjoissa lienee Mestiksessä Kiekko Vantaan ja TuTon välinen vääntö joka päättyi pelikellon näyttäessä 157.45 ja kello oli 0.45. Siitä tulisi myös hyvä triviakysymys: "Mikä ottelu on alkanut ja päättynyt eri kuukauden aikana". Ottelu alkoi 31.3.

 

[Frank McKee]

Paljon on täällä jo kerrottu mutta omaan mieleen on piirtynyt Matti Veivon loukkaantuminen oliko -92.
Olin paikalla kattomassa matsia. Oli paha tilanne ja valitettava loukkaantuminen.
Vasta näin jälkeenpäin oon ymmärtänyt mitä tapahtui.
Ei sitä paikan päällä ymmärtänyt.
Äh, posiahan täällä pitäis puhua.

 

[Kärppäpappa]

Joo kiitos päivityksistä. Niin muistelinkin. Eli 2 pisintä jääkiekko-ottelua Suomessa:
K-vantaa -TuTo 4-3. Ratkaisumaalin teki Joonas Hyttinen ajassa 157.54 ja pelattiin jo 8:tta erää. Ja tosiaan kuukausi vaihtui ratkaisun tullessa 0.45 aprillipäivän puolella. Ja vuosi oli 2017
Toiseksi pisin on sitten toinen Mestiksen välierä eli Hokki - Jukurit v 2015. Joonas Kalliola ratkaisi ajassa 151.31.
Onpa hurjan pitkiä otteluja.
Kärppien pisin on siis tuo 2010 pelattu JyP - Kärpät 118.05 ja Pavel Rosa ratkaisi Kärpille.

 

[Paska kaupunni]

Näyttää youtubessa olevan hyvä kooste tuosta vuoden 2001 sarjasta:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=OWUfHXX3vrI

 

[Raksilan vetera]

Tuo piti käydä tarkistamassa koska Mäkinen oli nousujoukkueen valmentaja. Pappa oli Eliteprospectin mukaan A-juniorien koutsina.

Onhan noista ajoista vajaat 50 vuotta ja muistot alkavat haalentua. Yksi asia pysyy kuitenkin samana jääkiekossa elettiin vuotta 1976 tai 2023 kevättä. Huhut. Onhan se mielenkiintoista, miten 1976 jolloin ainoa media oli aamuisin postiluukusta kolahtava paperi Kaleva.
Kärpät herätti mielenkiintoa, juttua riitti turuilla ja toreilla. Takana raskas tappio Kiekko-Reippaalle. Veikkaanpa, että Reksa oli monen joukkueen mielenkiinnon kohteena, koska Kärppien nousu ei toteutunut.
En nyt pane päätä pantiksi, mutta muistan lukeneeni Kalevasta Kiekko-Reippaan olevan kiinnostunut Reksa Ruotsalaisesta.
Alkoi ne tuskalliset hetket fanin näkökulmasta, jättääkö Reksa Oulun ja Kärpät.
Olisihan se ollut iso menetys Kärpille imagollisesti ja pelillisesti, jos Reksa olisi lähtenyt.

Pappa Ruotsalainen valmensi tosiaan junnuja , sitä en tiedä oliko sopimus esim. katkolla tai ostettavissa ulos, tarjottiinko isompaa palkkaa. Muistelen myös huhuissa pyörineen , että Pappa Ruotsalaiselle tarjottiin isompaa roolia kuin junnu valmentajan rooli.
Yhtä kaikki pappa Ruotsalainen jäi Ouluun ja Kärppiin. Tarjosiko Kärpät sitten enemmän kahisevaa.
Tämmöisiä huhuja siihen aikaan pyöri torikahvilassa. Tiedä sitten todenperäisyyttä.

 

[Kärppäpappa]

Pikku korjaus. Kalevan jutussa Kiekkoreippaan noususta SM-liigaan v 1976. Nimi oli nimenomaan Kiekkoreipas eikä Kiekko-Reipas. Näin myös itse muistelin.
Edessäni on tuo juttu. Siinä vieraiden maalivahti Kalevi Rantanen juhlii ja huutaa : Me olemme SM-liigassa! Ja Kalevan iso otsikko kertoo totuuden : Erkki Laine ratkaisi toisella jatkoajalla. 7350 katsojaa joutui pettymään raskaasti. Mutta jo vuosi eteenpäin oli toinen ääni kellossa!!
Kärppien nousu 1977 muistetaan vieläkin. Niin myös Kalevan isossa jutussa 12.4.2000. Otsikko ja juttu "He tekivät sen (nousun SM-liigaan) 23 vuotta sitten. Nämä miehet tekivät sen nyt". Saa muuten vieläkin mukavia väreitä aikaan. Molempia nousuja todistin paikan päällä ja monet pettymykset olivat ohi.

 

[Beukeboom]

Hienoja tarinoita palstan kokeneemmalta osastolta.

Alleviivaa minulle kahta asiaa:

- mikään ei kestä ikuisesti; ei hyvät eikä huonot ajat
- toivottavasti he, jotka ammatikseen kärppälogoa tänään kantavat ja jolta palkkansa saavat ymmärtävät millaisessa jatkumossa ovat osana ja kuinka etuoiketettuja ovat.