Historian havinaa

[Mechalo]

20 vuotta siitä, kun Jagr ratkaisi Moskovassa sen aikaisen Euroopan mestaruuden jatkoajalla

Koko pelihän löytyy täältä, selostajana Jani Alkio ja kommentaattorina Juha Tuohimaa(linkki vie YouTubeen).

 

[L. Paraske]

20 vuotta siitä, kun Jagr ratkaisi Moskovassa sen aikaisen Euroopan mestaruuden jatkoajalla. Miten ihmeessä siitä voi olla niin kauan. Tuolloin olimme lähes paras jääkiekkkoseura maailmassa NHL:n ulkopuolella.

Ja jos hiuksia haljotaan, niin tuo ottelu ja koko turnaus pelattiin Pietarissa noina vuosina. Tällekin palstalle taitaa kirjoittaa useampi, jotka olivat ainakin jollain noista reissuista mukana.

Kolme kertaa Kärpät taisi siellä käydä; ekalla kerralla hävittiin jatkoajalla, seuraavalla rankkarikisassa ja viimeisellä kerralla ei taidettu päästä alkupeleistä jatkoon.

 

[VeeJiiJii]

Kausi 2004-2005 oli kannattajuuden näkökulmasta itselleni valtaisa, erityisesti kalenterivuotena 2004 kiekkokärpänen puraisi peruuttamattomalla vaikutuksella. Kärpät oli jo vuonna 2003 finaaleissa, mutta seuraavana vuonna sain katsoa telkkarista Vallinin mestaruusmaalia. SM-liiga oli juuri tullut änäripeleihin pysyvästi NHL 2004-pelissä, jossa Kärpät tuli tutuksi (toki edellisen kauden rosterilla). Ilkka Mikkola toi Kanada-maljan näytille K-Marketiin ja jakoi nimmareita.

Tämä kausi oli ensimmäinen, jota seurasin alusta loppuun Kärppien mukana tavalla tai toisella. Lajitietämykseni oli vähäinen, mutta NHL 2004-peli, keräilykortit, lehtiartikkelit, Hockey Night-lähetykset ja elämän kaksi ensimmäistä peliä paikan päällä kruunasivat milleniaalin intoa ja ruokki mielikuvitusta. Petr Tenkratin taituruus ja Niklas Bäckströmin huippuotteet jäivät päällimmäisinä mieleen, vaikka myös Viuhkolan, Ujcikin, Jokisen ja kumppaneiden kaikki tekeminen viihdytti. Niinimaakin oli NHL-pelaajan ominaisuudessa mukana. Ensimmäinen pelini Bluesia vastaan päättyi jatkoaikatappioon, mutta ei jättänyt lainkaan traumoja. Myös Jokerit-viha tuli tutuksi ja eräässä tv-pelissä sai "kirota" Tim Thomasin hyvyyttä ja Toni Dahlmanin niittiä rankkareilla. Keväällä sai kuitenkin hurrata ja häähätellä Hannu Jortikalle.

Valitettavasti tämä kausi oli myös viimeinen alkuperäisellä Hockey Night-formaatilla (seurasin muitakin joukkueita) ja pelit siirtyivät pitkäksi aikaa maksukanaville. Aloitin kauden jälkeen jääkiekkoilun itsekin, jossa oma motivaatio ei kuitenkaan kestänyt kolmea kautta pidempään. Se harmittaa jälkeenpäin suuresti, mutta katsojana mielenkiinto lajia kohtaan ei kadonnut missään vaiheessa ja palasi isompana täysi-ikäisenä.

 

[Skruf]

Junno, Viuhkola ja Palsola muistelevat tuota 05- mestaruutta:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=uIEOyGmwOcw&t=0s

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=xHs0YVCGUNk

 

[Mensonge]

Ja jos hiuksia haljotaan, niin tuo ottelu ja koko turnaus pelattiin Pietarissa noina vuosina. Tällekin palstalle taitaa kirjoittaa useampi, jotka olivat ainakin jollain noista reissuista mukana.

Kolme kertaa Kärpät taisi siellä käydä; ekalla kerralla hävittiin jatkoajalla, seuraavalla rankkarikisassa ja viimeisellä kerralla ei taidettu päästä alkupeleistä jatkoon.

Kävin katsomassa kaikki kolme turnausta. Avangard Omsk tosiaan vei jatkoilla Jagrin maalilla. Moskovan Dynamo rankkareilla. Kolmannella kerralla tais olla Sparta Praha, kun voitti meidät alkulohkossa. Davos voitettiin merkityksettömässä alkusarjan pelissä. Silloin Davos oli selvästi meitä huonompi. Oli upeita reissuja ja kokemuksia.

 

[Marleau]

Kausi 2004-2005 oli kannattajuuden näkökulmasta itselleni valtaisa, erityisesti kalenterivuotena 2004 kiekkokärpänen puraisi peruuttamattomalla vaikutuksella. Kärpät oli jo vuonna 2003 finaaleissa, mutta seuraavana vuonna sain katsoa telkkarista Vallinin mestaruusmaalia. SM-liiga oli juuri tullut änäripeleihin pysyvästi NHL 2004-pelissä, jossa Kärpät tuli tutuksi (toki edellisen kauden rosterilla). Ilkka Mikkola toi Kanada-maljan näytille K-Marketiin ja jakoi nimmareita.

Tämä kausi oli ensimmäinen, jota seurasin alusta loppuun Kärppien mukana tavalla tai toisella. Lajitietämykseni oli vähäinen, mutta NHL 2004-peli, keräilykortit, lehtiartikkelit, Hockey Night-lähetykset ja elämän kaksi ensimmäistä peliä paikan päällä kruunasivat milleniaalin intoa ja ruokki mielikuvitusta. Petr Tenkratin taituruus ja Niklas Bäckströmin huippuotteet jäivät päällimmäisinä mieleen, vaikka myös Viuhkolan, Ujcikin, Jokisen ja kumppaneiden kaikki tekeminen viihdytti. Niinimaakin oli NHL-pelaajan ominaisuudessa mukana. Ensimmäinen pelini Bluesia vastaan päättyi jatkoaikatappioon, mutta ei jättänyt lainkaan traumoja. Myös Jokerit-viha tuli tutuksi ja eräässä tv-pelissä sai "kirota" Tim Thomasin hyvyyttä ja Toni Dahlmanin niittiä rankkareilla. Keväällä sai kuitenkin hurrata ja häähätellä Hannu Jortikalle.

Valitettavasti tämä kausi oli myös viimeinen alkuperäisellä Hockey Night-formaatilla (seurasin muitakin joukkueita) ja pelit siirtyivät pitkäksi aikaa maksukanaville. Aloitin kauden jälkeen jääkiekkoilun itsekin, jossa oma motivaatio ei kuitenkaan kestänyt kolmea kautta pidempään. Se harmittaa jälkeenpäin suuresti, mutta katsojana mielenkiinto lajia kohtaan ei kadonnut missään vaiheessa ja palasi isompana täysi-ikäisenä.

Joo tämä kausi jäänyt myös itselläni hyvin mieleen, kun oma jengi putosi harmillisesti play offsien ekalla kierroksella Lukolle voitoin 4-1, vaikka meillä oli vielä kotietukin. Meillä oli vielä maalissa silloin NHL-veskari Tomas Vokoun, joka ei ollutkaan ihan odotusten mukainen ja pettymys oli tietenkin kova, kun tämä pudotuspelisarja meni vielä noin selvin voitoin Lukolle. Sitten vielä vitutti, kun meidän entinen mestarimaalivahti Tim Thomas olikin siirtynyt sinne narreihin ja pelasi tietenkin vielä erittäin hyvän kauden Jokereiden maalin suulla johdattaen narrit aina finaaleihin asti Kärppiä vastaan.

Jäi harmittamaan silloin, että sitä IFK vs. Kärpät-kohtaamista ei tuolloin saatu, kun oma jengi suli niin täydellisesti Lukkoa vastaan, joka eteni silloin just Kärppiä vastaan välieriin. Olisi ollut hienoa päästä haastamaan välierissä just hallitseva mestarijoukkue.

Oma mielenkiintoni Play Offseissa kohdistui tuolloin tietenkin Kärppiin sen oman joukkueen putoamisen myötä ja olihan se erittäin hieno fiilis, kun siinä finaalisarjassa Kärpät eteni mestaruuteen asti jättäen narrit hopealle. Vitutti vaan tuolloin kun Kärpät ei päässeet juhlistamaan sitä mestaruutta suoraan voitoin 3-0, kun narrit hakivat tossa kolmannessa matsissa sen yhden vierasvoiton vieden sarjan vielä sinne neljänteen peliin Jaffa-arenalle. Mutta onneksi siellä Kärpät sisuuntuneena taistelivat 0-2 vierasvoiton ja veivät lähtiessään mukanaan sen Kanada-maljan Raksilaan pois narrien hyppysistä.

Muistan kun Kärppien maalissa pelasi silloin vielä meidän kasvatti Niklas Bäckström, joka oli kyllä tuolloin Liigan paras veskari ja olihan se hienoa seurata, kun meidän poikamme onnistui voittamaan sen mestaruuden narreja vastaan. Muutenkin Kärppien joukkue oli kyllä tuolloin todella kova ja varsinkin omia kasvatteja oli kokoonpanossa todella paljon, joka on aina ihailtava asia.

 

[Kärppäpappa]

Kärppien historian suurin päivä täyttää kohta 25 vuotta. 11.4.2000 saimme todistaa täällä Oulussa 11 vuoden korpivaelluksen päättymistä .Tähän Kärpät -Pelicans nousupeliin olisi varmaan tullut 10 000 katsojaa jos kaikki halukkaat olisivat mahtuneet halliin
Kirjoitin tuossa toisessa Mestis ketjussa kuinka v1989 elin epätodellisessa maailmassa Jokerien pudottaessa Kärpät divariin. Nyt samanlainen tunne oli viikkoja päällä mutta aivan toisesta syystä. Kelpaa edelleen muistella noita aikoja 25 v. sitten!

 

[Ujcik#11]

Kärppien historian suurin päivä täyttää kohta 25 vuotta. 11.4.2000 saimme todistaa täällä Oulussa 11 vuoden korpivaelluksen päättymistä .Tähän Kärpät -Pelicans nousupeliin olisi varmaan tullut 10 000 katsojaa jos kaikki halukkaat olisivat mahtuneet halliin
Kirjoitin tuossa toisessa Mestis ketjussa kuinka v1989 elin epätodellisessa maailmassa Jokerien pudottaessa Kärpät divariin. Nyt samanlainen tunne oli viikkoja päällä mutta aivan toisesta syystä. Kelpaa edelleen muistella noita aikoja 25 v. sitten!

Tuon ottelun muistaa ikuisesti.
Aivan karmea lataus siihen oli ja koko sen tiistaisen päivän oli tunne, että tänään se päättyy. Tuo peli oli siis tiistaina.

Sunnuntaina 9.4 oli se sarjan 3 ottelu Lahdessa. Muistan siitä ottelusta sellaisen sekavan pelokkaan odotuksen. Olihan sarjan toinen ottelu Oulussa päättynyt 1-5. Menimme katsomaan junalla tuota ottelua. Veikkaan että Junassa oli toista sataa Kärppäfania tuolloin.

Pelistä muodostui tietysti hirmuinen trilleri joka päättyi 60 minuutin jälkeen 0-0.

Jatkoajan ensimmäiseen kymppiin se ratkaisu sitten tuli. Taubert lämäsi hirmuisen vedon viivasta ja sinne valu. Voi veljet oli lyhyt kotimatka ja onnellinen olo. Tuohon maaliin se nousu sitten varmistui tai ainakin itselle tuli se olo, ettei tätä enää voida hävitä eikä hävitty.

Kärppäfanit huusivat tuolloin että ”ihanasti kävi maalissa” ja sen sanonnan kuulin ensimmäisen kerran siinä yhteydessä.

 

[Bozek#57]

Tuon ottelun muistaa ikuisesti.
Aivan karmea lataus siihen oli ja koko sen tiistaisen päivän oli tunne, että tänään se päättyy. Tuo peli oli siis tiistaina.

Sunnuntaina 9.4 oli se sarjan 3 ottelu Lahdessa. Muistan siitä ottelusta sellaisen sekavan pelokkaan odotuksen. Olihan sarjan toinen ottelu Oulussa päättynyt 1-5. Menimme katsomaan junalla tuota ottelua. Veikkaan että Junassa oli toista sataa Kärppäfania tuolloin.

Pelistä muodostui tietysti hirmuinen trilleri joka päättyi 60 minuutin jälkeen 0-0.

Jatkoajan ensimmäiseen kymppiin se ratkaisu sitten tuli. Taubert lämäsi hirmuisen vedon viivasta ja sinne valu. Voi veljet oli lyhyt kotimatka ja onnellinen olo. Tuohon maaliin se nousu sitten varmistui tai ainakin itselle tuli se olo, ettei tätä enää voida hävitä eikä hävitty.

Kärppäfanit huusivat tuolloin että ”ihanasti kävi maalissa” ja sen sanonnan kuulin ensimmäisen kerran siinä yhteydessä.

Kylmät väreet tuli tästä viestistä, kun nuo tunteikkaat hetket palaa mieleen.

Sen verran korjaan, että sarjan 3. ottelu oli lauantaina 8.4. Teinipoikana junassa ensimmäistä kertaa järjestetyllä vierasmatkalla. Aiempina vuosina olin käynyt isän kanssa mm Kuopiossa katsomassa karsintapelejä omalla autolla. Juna täynnä kärppäfaneja ja minunkin tuolloin vielä paksu kuontalo värjättiin siniseksi. Maalista en muista kuin, että huhujen mukaan takarauta Lahdessa kolisee vieläkin tuota Rautavuoren lämäristä. Ja sen euforisen tunteen!

Seuraavat päivät oli todellista odottelua. Joko nyt! Nuo Lahden otteluthan oli todella tiukkoja, molemmat ratkesivat vasta jatkoajalla. Ensimmäinen Niskavaaran maalista. Muistan tuonkin kun kotona radiosta peliä kuuntelin. Steniuksen ilmoitettua Niskavaaran tehneen maalin, muistan ikuisesti miten juoksin ympäri kotitaloa ja tein polviliu'un olohuoneen parketille.

Ja viimein, kaikkien pitkien ja pettymyksiin päättyneiden vuosien jälkeen 11.4.2000. Paha palasi takaisin.

 

[Kärppäpappa]

Hieno muistelu 47 vuoden takaa.
Hyvä että sait liput tuohon uusintaotteluun noususta Kärpät - FoPS. Iselläni jo välillä unohtunut että peli olikin uusintaottelu. Siitä miten itse sain liput ei ole enää muistikuvia mutta paikalla olin .
Oma Kärppien TOP 3 pelit ovat:
1. Kärpät - Pelicans 11.4. 2 000 Liiganousu
2. Kärpät - TPS. 11.4.2 004 Liigamestaruus
3. Kärpät - FoPS. 22.3.1977 Liiganousu
Kaikki pelit ratkesivat Oulussa Kärppien voittoon ja juhlat jatkuivat päiväkausia

Lainaan vähän viestiäni jossa ovat omasta mielestäni Kärppien Top 3 pelit .Hyvä sattuma että liiganousu ja liigamestaruus 2004 olivat molemmat samana päivänä eli 11.4.
Kaikki 3 peliä ratkesivat Oulussa. Vuonna1977 sen ratkaisi arpa.
Kyllä Kärpät on myös omassa elämässäni siellä Top 3 joukossa!

 

[Kärppäpappa]

Katselen 12.4.2000 Kalevaa. Siinä Jouko Vuorjoki kirjoittaa tunteikkaasti Kärppien noususta otsikolla Riemukas paluu liigaan .Tekstin yläpuolella iso värikuva juhlivasta Kärppäjoukkueesta .
Vuorjoki kirjoittaa että Kärpät toteutti liiganousussaan numerosarjan 11-1-11. Katkera putoaminen liigasta tapahtui 11 vuotta, yksi kuukausi ja 11 päivää sitten 1.3.1989.
Ja edelleen: Riemu Raksilan täpötäydessä jäähallissa oli sanoinkuvaamattoman korkealla. Jäyhät suomalaiset päästivät tunteensa valloilleen ja kiittivät gladiaattoreitaan upean kauden upeasta saavutuksesta .
Ihmiset huusivat, taputtivat ja hurrasivat. Suomalainen mies halasi toista niin että tuntui. Näkyi myös paljon onnen kyyneleitä .
Näin siis Kalevan Jouko Vuorjoki.
Lehdessä on myös iso kuva missä Juha Junno polvillaan suutelee Raksilan hallin jäätä otsikolla Junnon unelmista totta. Junno oli aidosti onnellinen siitä että Kärpät nousi kotihallissa ja pelaamalla . Kaksi sivua oli Kalevassa kuvia ja kirjoitusta Kärppien noususta .Viimeisin liigaan pelaamalla noussut joukkue tähän vuoteen asti.

 

[Ujcik#11]

Sen verran korjaan, että sarjan 3. ottelu oli lauantaina 8.4. Teinipoikana junassa ensimmäistä kertaa järjestetyllä vierasmatkalla. Aiempina vuosina olin käynyt isän kanssa mm Kuopiossa katsomassa karsintapelejä omalla autolla. Juna täynnä kärppäfaneja ja minunkin tuolloin vielä paksu kuontalo värjättiin siniseksi.

Tuo on totta, kun tarkistin lehtileikkeleestä.
En tiedä miksi muistelin ottelun olleen sunnuntaina. Ehkäpä tuo otteluraportti tullut niin monesti luettua että sekoittanut siihen sunnuntaipäivän :)

 

[oukka]

Kärppäfanit huusivat tuolloin että ”ihanasti kävi maalissa” ja sen sanonnan kuulin ensimmäisen kerran siinä yhteydessä.

Ja paluumatkalla junassa laulettiin "Taubertti, rautavuori, Taubertti, rautakuori" kunnes sammuttiin matkatavarahyllyille. Juna oli Oulussa joskus varhain sunnuntaiaamuna.