Mainos

Historiallisia katsojalukuja suomalaisista jääkiekkosarjoista, SM-sarjasta ja SM-liigasta

  • 25 235
  • 146

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 1995 Liigakarsinta olikin kieltämättä laajin aikoihin ja vuoden 1994 tapaan vastakkain oli kaksikin sarjatasoa molempien ollessa nyt liigoja.

Vuoden 1995 Liigakarsinnassa SaiPa meni tunnetusti päätyyn asti kun monilla muilla joukkueilla matka päättyi kesken kaiken ja SaiPa ei myöskään ikävä kyllä kyennyt nousemaan.

Toisaalta sarjan pikainen päätös oli ennen pitkää valmiiksi mittavaan Liigakarsintaan myös ehkä pieni helpotus erinäisille sarjapomoille.

Kun näin kävi niin vuoden 1995 vastaava kuvio päättyi nopeammin kuin miten vuonna 1993 oli päättynyt ja etenkin vuoden 1994 vastaava ikuisuuskausi oli tuntunut päättymisen viiveiltään etenkin toisen sarjatason joukkueille samalla tapaa.

Erinäistä yleisömäärähuomiota ei ole paljon, mutta jotain kuitenkin:

Liigakarsintaa koskien vuodeksi 1995 esimerkiksi ottelu missä SaiPa voitti Kiekko-67:n/K-67:n Turusta oli sitä katsomassa kolmannen kamppailun osalta tiettävästi vähän alle, tasan tai vähän yli 2200 katsojaa.

Neljännessä vastaavassa kamppailussa vuodeksi 1995 Liigakarsinnassa vastavuoroisesti Kiekko-67/K-67 Turusta ei ihan kyennyt voittamaan SaiPa:n joukkuetta pitkäksi venyneessä ottelussa. Jatkoaika kun oli kyseessä ja 700 katsojan edessä sitten hävittiin kun hävittiin tässä vaiheessa.

Muissa huomioissa sitä peilaten Savonlinnassa näytti olevan toiseen ja neljänteen erilliseen kamppailuun samat katsojaluvut tai melkein samat katsojaluvut:

Kummallakin kertaa otteluihin SaPKo-Ilves tuli tiettävästi vähän alle, tasan tai vähän yli 2500 katsojaa.

Viimein olikin sitten ihan pääty tullut eteen Liigakarsinnassa.

Ilves jäisi tai putoaisi ja sitä ei tietenkään tullut tapahtumaan.

Ei edes toisen ottelun Lappeenrannan ja Lauritsalan alueen yleisöennakkohurmiossa:

SaiPa-Ilves-otteluun tuli paikalle tiettävästi vähän alle, tasan tai vähän yli 5500 katsojaa!

SaiPa joutui jäämään vuodeksi 1996 Jääkiekon Fazer-Liigaan odottelemaan nousuaan minkä kyllä niin vallan ihan ehdottomasti luvattiin tulevan vuoden 1995 lopputunnelmissa vuodeksi 1997.

Seuraavaan viestiin laitan vielä noita jatkovaiheita sitten alemmasta päästä Jääkiekon Fazer-Liigan joukkueita ja mahdollisesti vielä omiin myöhempiin viesteihin tai tuohon samaan viestiin käyn läpi vuoden 1995 Jääkiekon 2. Divisioonaa kun sinnekin on löytynyt yleisömäärätietoja, mutta ikävä kyllä vielä epävarmoissa tunnelmissa osittain puhuen!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon Fazer-Liigan vuoden 1995 erinäisissä alajatkosarjoista puhuen tosiaan Imatran Ketterällä ja Karhu-Kissoilla riitti monenlaista käännettä.

Yleisesti ottaen sarjapaikka oli turvattu, mutta huonoltakin tilanne välillä näytti.

Tai näin piti olla, mutta yksi käänne tapahtui:

Karhu-Kissat lopetti kauden kesken vajoten konkurssiin ja mahdollisesti sellaisenaan melkein 30 vuotta sitten tai täsmälleen puhuen 29 vuotta sitten se oli viimeinen kerta kun tämä seura nähtiin näin korkealla pelaamassa.

Toki konkurssin tullen tilanne oli vieläkin melko murheellinen katsottava:

Kun ei ollut rahaa ja vaikka olisi ollutkin niin se vähä kului milloin mihinkin rästimaksuun tai jopa surkeimmillaan aivan perusasioidenkin toimitukseen.

Karhu-Kissoille koetettiin ensin tarjota vielä paikkaa erillisessä Jääkiekon Fazer-Liigan putoamista koskevassa sarjassa missä tarjolla olisi ollut siis ne lähtökohtaiset päänousijat Jääkiekon 2. Divisioonan laajennuspaikkalaisina ja kun tästä kieltäydyttiin niin yritettiin vielä laittaa heitä sitten Jääkiekon Fazer-Liigan lopulliseen omaan Putoamiskarsintaan.

Putoamiskarsinnassa siis olisi pudottu ja erikoisesti vielä tuossakin mukana olisi ollut siis ne viimeiset mahdolliset muut alemman sarjan ylimääräiset lisälaajennuspaikkalaiset yrittämässä sen kahta viimeistä tarjolla ollutta paikkaa kun muissa sarjavaiheissa paikkoja ei ollut tarjolla neljää kappaletta enempää ja välillä näytti vähemmältäkin.

Tuohon todella lopulliseen viimeiseen vaiheeseen mennessä ivallisesti puhuen Karhu-Kissoilla oli töin tuskin bensarahoja yleisessä seurakassassa hoitaa edes jotakin tiettyä sarjaosuutta pois päiviltä joten muuta mahdollisuutta ei ollut kuin julistaa seura konkurssiin ja lopettaa kausi.

Eli siinä missä SaiPa oli ehdoton ykkönen yleisömäärissä tälle toiselle sarjatasolle nähtävästi niin Karhu-Kissat näillä näkymin ellei se kyennyt juurikaan enempää pelaamaan kauteen kuin sen mitä se ehti edes kaudella pelata niin olisi ollut ehdoton huonoimpana yleisöjoukkueena sarjaan.

Karhu-Kissojen luopuminen tarkoitti loppupeliin vähän helpompaa taivalta niin Imatran Ketterälle kuin myöhemmin alemman sarjan nousijaehdokkaille.

Samoin voitiin varmistaa myös se, että tulee olemaan niin monta nousupaikkaa ja ehdottomasti jo luvatut neljä paikkaa ehkä vain kolmen sijaan mikäli Karhu-Kissat olisivatkin löytäneet varoja pelata kauden ottelut tai suostua edes tuohon Putoamiskarsintaan.

Joskin lopullisessa Putoamiskarsinnassa kai sitten olisi ollut kaksi paikkaa edelleen tarjolla laajennuspaikkoina, mutta kai vain yksi ehdollisena enemmän kuin varmana.

Karhu-Kissojen pudottua myös varsinaisesti enää ei ollut oikein putoajiakaan ellei nyt sitten Imatran Ketterä olisi todella ruhtinaallisen mahtavasti onnistunut mokaamaan omia sarjojaan loppupuolella vuotta 1995, mutta näinhän ei tapahtunut joten tilanteet loppumetreille olivat täten enemmänkin sekoitus jonkinlaista sijoitusten sarjaa ja laajennussarjaa pikemmin alemman sarjan puolelta kuin enää muuta.

Imatran Ketterän katsojalukuja tässä vaiheessa en ihan koko kautta koskien ole löytänyt, mutta erilaisiin muihin alempiin jatkosarjoihin ennen lopullista muuta sarjaa ja ellei ole jo mennyt mahdollisesti sekaisin tuon Jääkiekon 2. Divisioonan oikeastaan jo nousua koskevaksi sarjaksi muuttuneen kokonaisuuden kanssa niin Ketterän oma katsojaluku siis ennalta aiemminkin kerrotuin määrittein olisi ollut 494 katsojaa.

Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1995 tilanteisiin luodaan vielä katsaus näillä puhein yleisömääristä sinne mitä on löytynyt!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1995 osalta puhuen en paljoakaan ole onnistunut sen eri vaiheisiin löytämään yleisömääriä.

Tietenkin poikkeuksena ja tiedossa ovat ilman muuta Joensuun Kiekko-Karhut/Kiekkokarhut uutena silloin erittäin, erittäin pitkästä aikaa siinä vaiheessa paluun tehden JoKP:n raunioille ja Kärpät Oulusta uuden taustayhtiön myötä välillä HT:tä kantaen.

Näiden ei juuri huolia tarvinnut kantaa kun jyräyksellä mentiin omissa aluelohkoissaan kohti jatkopelejä.

Kiekko-Karhuilla oli 1332 katsojaa vastaavaan lohkoonsa alkupuolella otteluja kohti ja Kärpillä oli sitten 1112 katsojaa vastaavaan lohkoonsa alkupuolella otteluja kohti.

Sitten päästiinkin loppupuolelle kautta:

Jääkiekon Fazer-Liiga ylempänä sarjana laajentui 16 joukkueen sarjaksi vuodeksi 1996 ja sinne tosiaan paikantavoittelijoita riitti.

Ihmeittä voitiin tietenkin vahvistaa samalla periaatteessa ylemmän sarjan putoamista koskevana sarjana (Melko olematon kun Karhu-Kissat luovutti ja Imatran Ketterä omissa muissa otteluissaan menettelevän onnistuneena nähtiin käytännössä mahdottomana pudota.) sen olevan myös tämän nyt puhuttavan sarjan oma Noususarja!

Tai ehkä pikemmin sen ensimmäinen kierros.

Sarjavaliokunnissa kun oli kiistelty ja välillä haluttu selvää lopullista jokaisen ehdokkaan pääsyä kerralla mukaan mikäli niin oli käydäkseen, mutta ikävä kyllä näin ei haluttu tehdä ja vain neljä parasta saisi päästä heti ja loput kaksi tilanteen mukaan sitten vielä erillisessä Nousukarsinnassa ikään kuin ylemmän sarjan lopullisen Putoamiskarsinnan yhteydessä.

Varmistettuna (Tai ainakin paljon, paljon varmempana kuin kohta tulevat muut joukkueet.) yleisömääriltään olivat Kärppien 1876 katsojaa kerrotuin määritelmin ja Kiekko-Karhujen/Kiekkokarhujen 1567 katsojaa kerrotuin määritelmin.

Vaikka välillä Joensuuhun yritettiin vähätellä lukua pienemmäksikin aina 1500 katsojaan asti niin kyllä siellä vähän nyt enemmän kuitenkin oli.

Nyt sitten niihin epävarmempiin seuroihin:

Mitään isompaa ikävä kyllä ei voi varmistaa vielä, mutta tässä vaiheessa Kotkan Titaaneilla oli juuri ja juuri vähän yli 1000 katsojaa vastaavin määrittein ja riemu oli suuri nousupaikan varmistuttua sinnekin ja Vaasan Sportilla oli 950 katsojaa varsin hyvänä lukemana.

Tuolloin melkein kokonaan uudella seuralla eli Raahe-Kiekolla eli RK:lla Raahesta intoa riitti, mutta ei vain taidot näkyneet kentällä tai oikein kyllä yleisössäkään.

Yleisömäärissä seura ei ollut huonoin ja mikäli tämän luvun voi varmentaa niin se voi olla jo siinä oikeakin.

Ehkä. Se johtuisi siitä, että RK Raahe ei saanut jatkaa pelaamistaan kaudella enää huonoimpana joukkueena tässä muuta nousua määrittävässä sarjan vaiheessa.

RK Raahe olisi kerännyt siis satunnaisesti myös Kiekko-Raahena tuntien samoin määrittein 538 katsojaa.

Jyväskylän Diskos olisi kerännyt vastaavin määrittein 416 katsojaa.

Ikävä kyllä vielä tässä vaiheessa Kalannin Pallo-65:n eli KaPa-65:n/KalPa-65:n otteet omalta alueeltaan isompana paikkakuntanaan Uusikaupunki ei oikein vetänyt yleisöä otteluihinsa vaikkakin luku oli 367 katsojaa.

Viimeinen seura oli Oulunkylän Kiekko-Kerho/Kiekkokerho eli OKK ja satunnaisesti myös OK:na eli Oulunkylän Kiekkona tunnettu seura.

Oulunkylässä tai muutenkaan mahdollisesti Helsingissä päin pelatuilla alueilla ei Kiekko-Kerholle Oulunkylään juuri katsojia tullut otteluja ihmettelemään.

166 katsojaa keskimäärin lähtökohtaisesti kerrotuin määrittein ottelua kohti tuli ihmeittä otteluja seuraamaan.

Sitten vielä viimeiseen viestiin vuoden 1995 vastaavaa sarjaa koskien näillä puhein!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1995 suhteen on löytynyt vielä yhden viestin verran puhuttavaa.

Jääkiekon 2. Divisioonan Noususarja Jääkiekon Fazer-Liigaan vuodeksi 1996 toisaalta myös eräänlaisena Sijoitussarjana siihen on mahdollisesti nyt kuitenkin ikävän epävarmana löytynyt yleisömääriltään kenties.

Yksi syy tuohon erikoiseen nimitilanteeseen on myös se, että alkujaan Jääkiekon Fazer-Liigassa tälle vuoden 1995 tilanteelle lähinnä melkein 30 vuoden päähän ja täsmälleen 29 vuoden päähän piti alkujaan olla selkeä Putoamiskarsinta.

Tilanne oli erikoinen kun Karhu-Kissat oli jo automaattisesti pudonnut sarjasta siitä luopuneena muiden vaiheiden jälkeen ja kun Imatran Ketterä ei ollut sijoittunut riittävän alas tähän viimekätiseen putoamista koskevaan sarjaan päästäkseen.

Siten vielä aiempien ja välillä perin riitaisten sarjavaliokuntien kokousten myötä päädyttiin tähän erikoiseen sarjaan tarjoamaan vapaapaikkoja laajenevaan ylempään sarjaan silloiseksi ensi vuodeksi.

Ne jotka olivat menettäneet nousun aiemmin niin heille tarjottiin vielä yhtä viimeistä muuta tilaisuutta sitten nousta ja joillakin muilla verraten huonosti tai hyvin sijoittuneella alemman sarjan joukkueella oli elämänsä tilaisuus pelissä saada ehkä mahdollinen nousu tai sitten vain sijoittua muilta osin lopuksi hyvin.

Ikävä kyllä RK Raahesta Raahen Kiekkona ei saanut tulla tähän mukaan muiden erillisten parempien sijoituksiensa ja jo aiempien nousua koskevien sarjojen hännänhuipuksi jäätyään.

Muilla tavoin ylemmät seurat jatkoivat tässäkin tapahtumassa.

Ehkä eniten tästä kaikesta kärsi vallan hemmetinmoisesti Vaasan Sport:

Se kun hävisi mahdolliset viimeiset nousut niin aiemmin Kärpille tässä kuin vielä Diskokselle kuin Pitäjänmäen Tarmolle!

Yleisömäärien ykköstila tässä ei paljon lohduttanut Vaasassa.

Sportilla oli tästä osuudesta siis vuoden 1995 viimeisenä sellaisena 701 katsojaa aiemmin kerrottujen määritteiden valossa, HeKi:llä Heinolaan oli 581 katsojaa kerrottujen määritteiden valossa ja nousujoukkue Diskos sai 479 katsojaa eli vielä kohtalaisesti kerrotuin määrittein.

Uudessakaupungissa paikkakunnalleen tietenkin KaPa-65:lle katsojaluvut pienenivät sen oikeastaan jo vähän päällekin 100 katsojalla jos vain luvun voi vahvistaa eli loppulukemiksi olisivat tulleet 245 katsojaa kerrotuin määrittein.

Helsingin kumpikin seura niin Pitäjänmäelle kuin Oulunkylään jäivät näillä näkymin harmittavan epämääräisesti vähän alle, tasan tai enintään vähän päälle 200 katsojan lukemiin.

OKK:sta puhuen tilanne on harmillisen näkymätön, mutta Tarmolle Pitäjänmäelle:

Tosin välillä PiTa:lle olen kuullut tuon lukeman olevan olleen tarkalleen 199 katsojaa, mutta mene ja tiedä tuosta.

Se oli oikeastaan murheellista kun ottaa huomioon, että nousu heikäläisille oli kuin maailmanmestaruus sitten Leijonille MM-jäillä!

Tunnelmaltaan nyt ainakin ja kun oikein koko kauden mitassa siihen ei sellaisenaan ollut uskottu oikein kenenkään toimesta, että voitaisiin edes nousta vuodeksi 1996 niin korkealle Pitäjänmäellä pitkiksi ajoiksi tähän sarjaan tai vielä alemmaksikin juuttuneena.

Sitten tulivatkin eteen mitä erinäiset budjettitason ongelmatkin nousun myötä kun pelivarojen tarve oli sen vajaassa 20 vuodessa silloisesti puhuen 'hieman' kasvaneet kotimaisessa jääkiekossa ja paraneva taloustilanne lama-ajan taloustilanteen sijaan vain pahensi asiaa pienseuroille!

Ihan loppuun jääkin sitten vain kysymys, että voikohan noita pian täsmälleen 30 vuoden takaisia vuoden 1995 katsojalukuja sinänsä varmentaa tarkemmin jotenkin?

Näillä puhein sitten vuoden 1996 pariin Jääkiekon Fazer-Liigan toiselle ja viimeiselle pelivuodelle siitä puhuen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon Fazer-Liiga toista ja viimeistä kertaa vuodeksi 1996 olikin sitten se laajempi vuosi ja kausi.

Tälle vuodelle toisaalta laajimpaan toisen sarjatason kauteen sitten vuoden 1974 millään tapaa oli ikävä kyllä sekin tilanne, että jo vuodesta 1998 eteenpäin aiottiin olla suppeammassa sarjassa ja vuodeksi 1999 kaavailtiin vieläkin suppeampaa sarjaa ennen kuin tämä sentään tyrmättiin ja sehän olisi ollut silloisin näkymin 10 joukkuetta.

Yksi syy tietysti olivat viimein parantuneet taloustilanteet ja ehkä myös sekin, että liian raju supistus olisi ollut verraten tuhoisa ja haittaava teko siinä vaiheessa.

Siten ikävästi 16 joukkueen sarjaan lähdettiin ja siitä tultiin luopumaan jo sen vuotta suunniteltua aikaisemmin:

Alkujaan kun oli tarkoitus pelata 16 joukkueen sarjalla jopa vuoteen 1998 asti, siitä pudottaa vuoden ajaksi 14 joukkueen sarjaksi vuodeksi 1999 ja viimein vuodeksi 2000 eli nk. Milleniumista eteenpäin olisi pelattu normaalimmalla 12 joukkueen sarjalla.

Tietenkin vielä nämäkin käänteet olisivat sisältäneet kokeiluvuoden tai peruutusmahdollisuuden kulloiseenkin tilanteeseen.

Tämä tosin tyrmättiin.

16 joukkueen sarjan laajennus vastaavasti oli päätetty keskellä vuoden 1994 silloisia myrskyisiä taloustunnelmia.

Ehkä osin silloin vähän liian rajusti ja ehkä tuolloin idean olisi pitänyt toisin päin eri varovainen sama 2-3 vuoden pelaaminen, mutta ensin 14 joukkueella ja vasta sitten vuodesta 1998 eteenpäin aikaisintaan ja muuten sitten viimeistään nk. Milleniumista eli vuodesta 2000 eteenpäin 16 joukkueen sarjaa kunnolla taloustilanteiden vuosien parantuessa eikä kuten tehtiin liian äkkinäisesti.

Vaihtoehtoisesti 12 joukkueen sarjan vuosia kuitenkin pelitapoja järkevöittäen ja turhia pelaamisen vaiheita karsien olisi voitu jatkaa vaikka vuoteen 1997 asti ja sitten päättää, että lähdetäänkö laajenemaan 14 joukkueen tai 16 joukkueen sarjaksi.

Kompromissina vuoteen 1997 asti jatkamiseen niin laajana kuin tehtiin ja välttääkseen suuren määrän putoavia joukkueita tai kesken vuoden jättäviä sellaisia päätettiin, että vuosien 1994 ja 1995 farssimaisten talousvaikeuksien ja konkurssien aallon välttämiseksi 16 joukkueella täytyi pelata osin erinäisissä maantieteellisissä runkosarjan omissa aluelohkoissa tai niiksi katsottavissa kokonaisuuksissa kustannusten pitämiseksi aisoissa.

Ongelmat olivat aiemmin vaivanneet niin edeltäjää Jääkiekon Finlandia-Liigaa kuin myös silloisen nykyhetken makeistehtaan sponsoroimaa Jääkiekon Fazer-Liigaa.

Suurputoamisten sarja siirrettiin siis vuodella vuoteen 1997 asti vaikka toki yritettiin vielä hakea kompromissia suurella sarjalla pelaamiseksi vuoteen 1998 asti tuolloin vuonna 1996.

Jääkiekon Fazer-Liigaan 1996 siis Imatran Ketterä oli säilynyt, Helsingin Karhu-Kissat olivat tuolloin väliaikaisesti viittä vaille hävinneet kokonaan kartalta vain aloittaakseen periaatteessa uudelleen kuitenkin alemmista sarjoista käsin ja nousseet joukkueet olivat Joensuun Kiekko-Karhut/Kiekkokarhut, Kärpät Oulusta, Diskos Jyväskylästä, Kotkan Titaanit ja Pitäjänmäen Tarmo eli PiTa.

Jääkiekon Fazer-Liigassa olikin normaalimpi runkosarja yhdenmukaisena vaikkakin pitkän tuntuisena ja aiemmin lähinnä sisään leivotut tai omana osana enintään silti ehkä osin sulautettuna jatkosarjaan/jatkosarjoihin olleet nk. Playoff-kauden ottelut tekivät viimein lopullisen oman kokonaisuuden paluunsa kun välillä vuodeksi 1995 niiden sanottiin jo tehneen paluun, mutta toisaalta joskus ne oli luettu myös osaksi Liigakarsintaa eikä niitä sinänsä joskus sellaiseksi laskettukaan.

Sekin olisi ollut vuosien 1993-1995 erinäisten tavallaan olleiden vaiheiden jälkeen ensimmäinen kerta varmuudella sitten vuoden 1984 kun toisella sarjatasolla kotimaisessa jääkiekossa olisi nähty nk. Playoff-kauden otteluja.

Jääkiekon Fazer-Liigan Putoamiskarsinta oli jälleen myös enemmän toiminnassa edellisvuoden erikoisuuksien ja osin lopulta melkein lähinnä nimellisyyden jäljiltä kun tuolloin tunnelmat tuntuivat enemmän tai vähemmän Sijoitussarjalta juurikin sarjalaajennuksen takia.

Kauden joukkueista puhuen Forssan Palloseuran suhteen puhuen vuodeksi 1996 oli tapahtunut eräs asia:

Nimilyhenteistä oli syystä tai toisesta jäänyt tästä eteenpäin pysyvämmin pois perinteinen toinen nimilyhenne eli FoPS.

Vuosi 1995 jäi sille siis viimeiseksi myös nimellä FoPS.

Siten nimitys vuodesta 1996 eteenpäin oli vain FPS/Forssan Palloseura tai sitten useimmiten vain yksin FPS Forssa FoPS Forssan sijaan.

Ikävä kyllä juurikaan sellaisenaan yleisömäärätietoja ei tähän sarjaan ole löytynyt.

Arviolta aiempiin nähden.

Ellen vain ole maininnut joissakin yhteydessä Hermestä tarkemmin niin Hermeelle muutoin Kokkolaan kai olisi ollut mielestäni runkosarjaan sen 1400-1600 katsojaa ja ehkä 1500 katsojaa keskimäärin ottelua kohti.

Muut katsojaluvut olen maininnut näistä aiemmin kahdelle seuralle ja näiden siis ollessa Joensuun Kiekko-Karhuille/Kiekkokarhuille ja Oulun Kärpille.

Ne menivät heidän omille aihealueilleen yleisömuisteluihin tai vaihtoehtoisesi sekalaisten jääkiekkokysymysten aihealueen joukkoon joten niitä ei nyt tässä yhteydessä käydä enempää läpi ellei huomiot nyt ole huomattavia.

Jääkiekon Fazer-Liigan nk. Playoff-kautta, mahdollista muuta tämän sarjan Nousukarsintaa ja yleisempää Liigakarsintaa käydään läpi seuraavassa viestissä ja Putoamiskarsintaa sitten oman viestin yhteydessä sitä seuraavassa viestissä.

Pahoittelut vähästä kertomisesta tässä vaiheessa, mutta tämä kuten myös vuosi 1997 on todella laaja juttu selvittää toisen sarjatason jääkiekon suhteen vaikka tilanteet selvillä tai käytännön selvillä ovatkin Joensuuhun ja Ouluun.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon Fazer-Liigassa vuodeksi 1996 ainakin nk. Playoff-kaudesta puhuen osa sen otteluista on vetänyt melkoisenkin paljon väkeä kaikkiaan.

Ikävä kyllä lukujen puuttuessa kohti muuta Nousukarsintaa ja siitä sitten Liigakarsintaa mennen on paha sanoa, että millaisia lukuja eri joukkueet kaikkiaan keräsivät.

Joensuun Kiekko-Karhujen ja Kärppien luvut nk. Playoff-kauden 12 joukkueesta ovatkin jo tiedossa eli 10 muun joukkueen kanssa tekemistä sinänsä riittää jatkoon.

Kuten myös tätä ennen olevan kauden osalta puhuen runkosarjaan muulle 14 joukkueelle, mutta ei siitä toistaiseksi sen enempää.

Jääkiekon Fazer-Liigassa vuoden 1996 nk. Playoff-kaudesta puhuen FPS/Forssan Palloseura nyt yhden nimilyhenteen eli FoPS:n pois jättäneenä sillä ainakin innostusta tuntui riittävän enemmän tai vähemmän nyt pitkään, pitkään aikaan Forssassa.

Parhaimmillaan jotakin tiettyä yksittäisottelua nk. Playoff-kaudesta puhuen on seurannut mitä ilmeisimmin vähän alle, tasan tai ehkä jopa vähän ylikin 2500 katsojaakin.

Ellen sitten sotke tätä jo Nousukarsintaan tai mikäli vielä ihan hurjimmillaan forssalaiset selvittivät tiensä Liigakarsintaan asti niin sitten siihen tulisi tuo todella suuren katsojaluvun ottelu.

Sitten oli tietenkin nk. Playoff-kauden joukkueista yleisösuosikki Hermes:

Hermes keräsi Kokkolaan ainakin kertaalleen vähän alle, tasan tai ylikin 3000 katsojaa samoin tässä vaiheessa. Ellen kuten forssalaisille niin sotke kokkolalaisille vähän samoin asioita tuohon Nousukarsintaan tai sitten tosiaan mikäli Liigakarsintaan asti olisi jo Hermeskin yltänyt niin siihen.

Niin tai näin teki kyllä ennen pitkää SaiPa tyhjäksi niin forssalaisten kuin kokkolalaistenkin unelman.

SaiPa:lla oli ymmärtääkseni viimeisessä mahdollisessa Nousukarsinnan pelissä vähän alle, tasan tai vähän jo ylikin 4500 katsojaa.

Melkein 4500 katsojaa nyt ainakin tuntui olevan pelkästään se ennakkoon ostettujen ja myytyjen lippujen erotus ja siitä jaottelusta tuli aikanaan kyllä ajoittain tulistakin vääntöä lippuluukuilla Lappeenrannassa ja Lauritsalassa päin.

Liigakarsinnassa SaiPa meni toista vuotta putkeen aivan päätyyn asti ja on täten vahvin ehdokas olemaan juuri tästä syystä mielestäni Jääkiekon Fazer-Liigan toisen ja viimeisen vuoden muu vahvin yleisöjoukkue olemaan paras.

Etenkin kun Joensuun Kiekko-Karhut/Kiekkokarhut ja Oulun Kärpät tippuivat jo varhaisemmin pois kuvioista.

Liigakarsintaan SaiPa sai vastaan sen noin samalla tapaa toista vuotta Jääkiekon SM-Liigassa enemmän tai vähemmän vaikeuksissa olleet, mutta myös huomattavaa mainemukavuutta ja iloisuutta keränneet Turun Toverit eli TuTo:n.

Edellisen vuoden Liigakarsinnassa mukana ollut Ilves sentään vielä Jääkiekon SM-Liigaan lyhyesti mainiten oli vuodeksi 1996 jälleen joskin täpärästi edes nk. Playoff-kaudella siinä missä TuTo oli edeltävänä vuonna ollut toiseksi viimeinen säilyen ja vuodeksi 1996 ollut viimeinen joutuen siis Liigakarsintaan.

Jääkiekon SM-Liigassa tosiaan jo edeltäväksi vuodeksi 1995 oli kasvatettu taas ottelukierrosten määrää muun muassa jo runkosarjaan, mutta silti se ei ollut niin äärettömän pitkä tai jos se oli niin ehkä se nyt taas tuntui siltä kun Jääkiekon Fazer-Liiga oli vuosien 1993-1995 valtavista vaiheista jonkin verran kuitenkin lyhentynyt tavallaan huolimatta olemisestaan 16 joukkueen sarja.

Liigakarsinnassa ennen pitkää SaiPa pääsi vuodeksi 1997 Jääkiekon SM-Liigaan takaisin ja TuTo joutui palaamaan toisen sarjatason jääkiekon pariin.

Ehkä se helpotti yleisöpainetta Turkuun TPS:lle tai sitten ei, mutta mielenkiintoista tilanne varmasti oli nähdä yllättävänkin monelle turkulaiselle ja miksi ei myös monelle olematta Turusta kotoisin silloin.

Etenkin nuoremman polven väelle silloisesti tai myöhemminkin joille oli kulunut ehkä vähän liian pitkä aika TPS:n ja TuTo:n TV-peleistä silloin Jääkiekon SM-Sarjan ajoilta nk. Joutsenruudulla tai ilman peräti ihan kunnon suorempanakin lähetyksenä.

Liigakarsinnassa tätä ennen SaiPa oli saanut ainakin erääseen muuhun niukkaan ratkaisuvoittoonsa omaan tuttuun jäähalliinsa sen 5129 katsojaa!

Jääkiekon Fazer-Liigan vuoden 1996 Putoamiskarsintaan tulee vielä todella lyhyesti sen oma viesti kun paljoakaan yleisömääristä ei sinne kerrottu murheellista kyllä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon Fazer-Liigan vuoden 1996 Putoamiskarsinta oli melkoinen tilanne ja sen myötä sarjasta puhuen ennen pitkää tippuivatkin Jyväskylän Diskos ja lopulta etenkin ratkaisupaikassa ilmihuono Kalajoen Junkkarit.

Jääkiekon Fazer-Liigan vuoden 1996 Putoamiskarsinnassa näiden seurojen mahdolliset yleisömäärät ovat hämärän peitossa, mutta parhaimmillaan toinen näistä tai ehkä molemmat saivat ennen mahdollista yleisömääriensä tuntuvaa heikennystä sen 1000 katsojaa peleihinsä.

Jääkiekon Fazer-Liigan toinen ja viimeinen kausi onkin tullut käsittelyltään päätökseen ja siitä puhuen nk. Kesälomalaiset myös vuotta 1997 koskien toiselle sarjatasolle joka tapauksessa olivat Imatran Ketterä ja KooVee muiden ylempien joukkueiden selvittyä mukaan lukien vaikkapa Järvenpään Haukat ja pieni ja piskuinen Pitäjänmäen Tarmo/PiTa niin tämän sarjan nk. Playoff-kaudelle.

Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1996 puoli saa vielä oman lyhyen viestinsä tässä yhteydessä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1996 tilanne on tietysti tuttuun ja ikävään tapaan hämäräperäisen laaja ollut niin sarjana kuin sitäkin ikävämmin yleisömäärämäärittelyiltään.

Vuoden 1995 peräti mukavan ylemmän sarjan sarjalaajennuksen yhteydessä oli ollut erinäisin sarjasijoitteluin ollut mahdollista periaatteessa hyvinkin alhaalta päästä vielä pelaamaan, jatkamaan ja jopa nousemaan ylempään sarjaan.

Tuolloin närää oli vain herättänyt ehkä se, että minkä takia ei sarjan kaikkia joukkueita nousuehdokaspuolelta eli silloin sen 10-11 joukkuetta enimmillään 12 eri joukkueeseen asti nousuehdokkuudeltaan voitu vain laittaa samaan sarjaan vaikka mittava annos eri ottelukierroksia olisi tullutkin lisää.

Ainakin silloinen Nousukarsinta olisi ollut kerrasta poikki parempi sillä kertaa?

Tuolloin tietysti tilanne oli ratkaistu eri tavalla ja lopulta nousijoita sellaisenaan oli ollut ihan vähän vähemmän kun ei ylemmän sarjan Imatran Ketterä sentään ollut mokannut niin pahasti pelivuottaan.

Ja kahdessa vaiheessa oli nousuakin tavallaan koskeneita karsintoja pelattu.

Vuodeksi 1996 tietenkin tämän sarjan Nousukarsinnan pääsijöitä ja ehdokkaita oli vähennetty tuntuvasti määrältään.

Toisaalta sama lopullinen joukkuemäärä saatiin tietyin ehdoin, mutta se määritti huippusijaa silloin tarkoittamalla toisin kuin edeltävällä vuodella eli vuodeksi 1995 niin esimerkiksi ylempään sarjaan noussut Pitäjänmäen Tarmo/PiTa kuin myös HeKi Heinolasta oli päässyt yrittämään näinkin loppuvaiheen otteluja mahdollista nousua koskien alemmiltakin sarjasijoituksilta.

Ja RK:lle Raahesta oli tie noussut pystyyn liian huonojen pelien ja loppusijoituksen takia sen enempää saamatta yrittää.

Silloin tosin paljon oli annettu karsintojen ylemmille sijoittuneille joukkueille pelipaikkoja kun vuodeksi 1996 pelit hoidettiin luonnollisemmin yleisten muiden loppusijoitusten turvin normaalimpaa kautta eli parhaiten muuten sarjassa sijoittuneet sen neljänteen tilaan asti mutkien kautta tai suoremmin kohtasivat sitten muilla tavoin ylemmän sarjan heikoimpia joukkueita.

Nousukarsinnan ajoilta ei paljoakaan ole tietoa, mutta siellä silti menestyneet ja ennen pitkää kaikkiaan vuodeksi 1997 ylempään sarjaan nousseet Uudenkaupungin Jää-Kotkat/Jääkotkat eli myös UJK:na tunnettu seura ja Hyvinkään Ahmat keräsivät kyllä melkoisen korkeita katsojalukuja saaden sen helpostikin tai sitä lähemmäs 1000 katsojaa ratkaisuotteluihinsa ainakin.

Hyvinkään Ahmoille tilanne oli vähän samanlainen yleisöhegemonia kuin mitä oli ollut omanlaiselleen kilpailijalle eli Järvenpään Haukoille ja myös Kalajoen Junkkareille ollut vähän tätä ennen tavallaan.

Ehkä katkerimmasta päästä jälleen kerran oli varannoiltaan ylivoimaisesti paras kuten myös käytännön yleisöjoukkueena tunnetun Vaasan Sportin vuosi:

Taas kerran vuodeksi 1996 vuotta 1997 koskien nousua ei tullut ylempään sarjaan ja siihen nähden vaasalaisia ei paljon lohduttanut oleminen nk. Tonnikerhon joukkue yleisömäärissä tai muussakaan.

Jääkiekon 2. Divisioonaan vuodeksi 1996 kai ihan jo runkosarjaan tai tuon sarjan omalle nk. Playoff-kaudelle Sport oli ymmärtääkseni myös 1000 katsojaa tai enemmän jo sinnekin kerännyt yleisöjoukkue yhtenä harvoista ellei ehkä ainoana sellaisena melko todennäköisesti nyt tuon sarjan 1990-luvun alkupuolen yleisömäärien suurvuosien kai alettua vähitellen pian taas tippumaan päin ollen.

Mene ja tiedä.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuoden 1997 suhteen toisessa sarjatasossa kotimaisessa jääkiekossa oli tapahtunut paljon kaikenlaista:

Fazer oli kieltäytynyt enää olemasta sen pääsponsori ja kun mitään muutakaan selkeän suurta pääsponsoria ei enää löytynyt niin sitten palattiin siinä vanhalle nimelleen ensi kertaa täysin sitten joko vuoden 1991 tai 1992 riippuen näkökulmasta kun vuodesta 1993 lähtien oli ollut enemmän tai vähemmän käytössä milloin mitäkin muuta nimeä.

Finlandian ja Fazerin sponsoroinnin päättymisen myötä vanha nimi tuli takaisin:

Jääkiekon 1. Divisioona vuodeksi 1997 olikin sitten kohtalon vuosi sarjana ja myös mielenkiintoinen mistä joskus todella mittavan yleisömääräetsinnän päätteeksi voisi kirjoittaa vaikka mitä.

Itsessään tätä ennen toukokuut 1994 ja 1996 olivat olleet merkittäviä aikoja kun tuolloinhan päätettiin milloin mitenkin eri sarjalaajennuksista tai supistuksista.

Onneksi toukokuun 1996 täydellinen idioottimaisuuden huipentuma 10 joukkueen sarjasta tai siitä pienemmästäkin sarjasta puhuen vuosilta 1999, nk. Milleniumista eli vuodesta 2000 tai viimeistään vuodesta 2001 eteenpäin sai jäädä maavyöryjyräyksellä jalkoihin vuoden 1997 hyvinkin vihaisissa sarjakokouksissa.

Sarjaa kyllä vuoden 1997 jälkeen päätettiin supistaa, mutta ei kuitenkaan kotimaista jääkiekkoa vaarantamatta.

Toisaalta samoissa kokouksissa ei harmittavasti nähty myöskään jatkoa vielä yhdelle 16 vuoden sarjalle vuodeksi 1998 jonka jälkeen sitten olisi tehty joko suurempi pudotus tai hallitumpi pudotus joukkuemäärälle ensin 14 joukkueen kautta siirtyen vähän pehmeämmin 12 joukkueen sarjaan.

Miksi näin kävi niin olevinaan 16 joukkueen sarjalle ja sen jatkumattomuudelle?

Jääkiekkoliiton liittovaltuusto sai paljon kritiikkiä, mutta olihan sitten myös todellakin juurikin Jääkiekon 1. Divisioonan sarjavaliokunnillakin omat tarkoituspäätteensä ehkäpä järkevinäkin tai sitten ehkä ei välttämättä:

Ainakin olevinaan.

Syiksi pitipä niistä tai ei silloin tai vielä niin kauan tuon kaiken jälkeen nykypäivänäkin niin oli silloisesti puhuen niin olevinaan lueteltu monta juttua, mutta tähän alle tulisi niitä mietteitä:

Suomesta ei vain löytynyt (Olevinaan...) sarjaan kuuttatoista riittävän tasokasta joukkuetta ulkomaille lähtemisen muututtua monelle pelaajalle vähän liiankin paljon houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.

Siinä taas viitattiin tai yritettiin kai viitata nk. Bosman-tapaukseen silloin vaikkakin mahdollinen rahakkuus muualla ja osin kotimaassa ihan jo Jääkiekon SM-Liigassa oli parantunut mittavasti muutenkin tuohon mennessä ja tullut sellaisenaan todeksi.

Kun olihan sitä rahakkuutta riittänyt siitä asti kun SM-Liiga oli pystyyn saatu ja jos ei vielä olevinaan niin ollut rahakasta vuosina 1975-1984 niin vuodesta 1985 eteenpäin vuosille 1985-1994 ilman laman tai tätä edeltäneen taantuman aikaa vähäisesti ollutta notkahdusta huolimatta oli kyllä rahamäärät kohonneet pelaajille kauteen entisestään ja lopulta lopullisen viimeistään juuri noina vuosina 1995-1997 oli tullut SM-Liigasta rahasarja joten vain rahakysymykseen vetoaminen ammattimaisesti oli kyllä aika ponneton juttu sinänsä.

Sitäkin kun oli yritetty hillitä milloin milläkin veropohjaisilla seikoilla ajoittain todellakin lain harmaalla ellei jopa mustallakin alueella!

Rahakysymysten tai milloin minkäkin eri pelaajasiirtoon ja vieläkin erinäisiin laman tai tätä edeltäneen lyhyen taantuma-ajan siirtokorvaushäiriöiden käsittelyn ulkopuolella:

Niinpä pitipä siitä tai ei niin olevinaan sarjavaliokuntien tai Kiekkoliittomme herrojen mielestä tasoerot joukkueiden ja yksittäisten pelaajienkin välillä olivat turhan suuria, eikä lohkojaon tuoma helpotus matkustamiseenkaan tuntunut kompensoivan järjestelmän muita ongelmia.

Toisaalta taas talous parani koko ajan paranemistaan vuodeksi 1997 jolloin esimerkiksi aiempi lähtötilanne pahemman karkottamisena oli myöskin jo ohitettu.

Kun noitakin aiemmin kerrottuja päätöksiä oli jo silloin tehty kuin oli niin silloin oli toisaalta välillä koko ajan ollut lama käynnissä tai myöhemmin sitä kerrottaessa juuri päättynyt muuttuen siis taloudellisen toipumisen ajaksi silti huonoilla ennusteilla tai taantumavaihetta povaten siitä siis ehkä odotusten vastaisesti parantuen koko ajan.

Ja sittemmin loppuivatkin jo taloudellisenkin toipumisen vuodet tuoden pienemmän nk. Rahaonnelan aikakauden Suomeen aina sinne noin vuoteen 2007 asti missä kuitenkin oli jo monta synkkää piirrettä mitä ei ollut varsinaiseksi Suomen nk. Rahaonnelan aikakauden näkymissä silloin.

Ne tosin ovat talousopillisia kysymyksiä ja enemmän ehkä toisen aihealueen juttuja ne.

Runkosarja vuodeksi 1997 oli lyhyempi tästä syystä johtuen eli suurten joukkuemäärien putoamisen syistä ja paremmat joukkueet pelasivatkin jatkosarjaa ja huonommat pelasivatkin loppupuolen alajatkosarjaa.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamissarja oli kyseessä huonommille joukkueille siinä missä paremmat joukkueet normaalimmassa jatkosarjassa joko vain jäivät nk. Kesälomalle tai jatkoivat nk. Playoff-kaudelle.

Suora putoaminen odotti ensin ihan kunnolla eri joukkueita, mutta lopulta sentään kuuden sijaan putosi vain ensin neljä suoraan ja loput kaksi muuta joutuivat vielä sitten Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan.

Pian tulee vielä yksi lyhyt toteamus ennen jatkotilanteita.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Yleisömääriä kun yritin tuossa vuoden 1997 puolelle löytää niin niitä ei tosiaan löytynyt.

Jääkiekon 1. Divisioonan osalta puhuen tuolle vuodelle siis kuin lähinnä tutuille joukkueille jo toistaiseksi mitä olen kertonut aiemmin joko omalle aihealueelleen tai tuonne sekalaisten jääkiekkokysymysten aihealueen puolelle.

Kyse on siis ollut Joensuun Kiekko-Karhujen/Kiekkokarhujen ja Oulun Kärppien suhteen puhuen.

Mielenkiintoiseksi tulevaisuuteen puhuen jää muun muassa vuoden 1996 Reipas Lahden viimeisen kauden raunioille vuodeksi 1997 päässeen uuden nimen seuran eli Lahden Pelicansin katsojalukujen löytyminen varovaisen alun jälkeen sellaisenaan sarjaan.

Totta kai myös hyvin, hyvin monen muun joukkueen kunhan vain olisi aikaa niitä etsiä.

Jääkiekon 2. Divisioonan vastaavia yleisömääriä en ikävä kyllä vuodeksi 1997 löytänyt myöskään.

Lopuksi tietysti vuosina 1995 ja 1996 oli ollut ensimmäisiä puheita aluksi äärimmäisen vähäisesti mainiten, mutta myöhemmin ilkeän kasvavankin selvästi vuodeksi 1997:

Jääkiekon SM-Liigaa kun odotti ainakin silloisin miettein vähintään kerran suljettuna sarjana pelaaminen nk. Milleniumiksi eli vuodeksi 2000 tai heti sen jälkeen vuoteen 2001 mennessä tavalla tai toisella mikäli lykkäystä vielä kerran olisi myönnetty niin koekauden kestäessä tietenkin vähintään vuoden, mutta silloisin miettein pisimmäksi ajaksi kestoltaan arvioitiin jopa 5-6 vuotta vaikka tietysti toiveikkaammat uskoivat kokeilun kestävän vain 2-3 vuotta.

SaiPa:lle täten jo vuoden 1996 nousu takaisin SM-Liigan pariin vuodeksi 1997 täten oli helpotus.

Kärpille Oulussa alkoi tullakin kiire kun päätyyn asti alettiin mennä useampana vuotena ja kello tikitti tikittämistään.

Etenkin kun Niiralan Susijengi jäillä eli KalPa ei taipunut kenellekään vuoden 1997 Liigakarsinnassa toki pienistä haitoistaan huolimatta!

Näillä puhein pahoittelen vuoden 1997 tilannetta ja se jää ensimmäistä kertaa näissä viestimietteissä sitten vuoden 1981 osuuden välistä kokonaan.

Vuoden 1998 tilannetta pohditaan sitten seuraavana kun ehditään.

Jääkiekon 1. Divisioonan vuoden 1998 pariin siis!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan vuosi 1998 olikin kolmen vuoden tauon jälkeen jälleen perinteisempi 12 joukkueen sarja mutkien kautta vaikkakin välillä 1990-luvun aikana vuosina 1993-1995 laajennuspainetta suuremmaksikin sarjaksi oli ollut.

Ja vuodeksi 1997 kuten myös vielä edeltävän Jääkiekon Fazer-Liigan viimeisellä jäähyväiskaudella vuodeksi 1996 sarjassa oli ollut 16 joukkuetta molemmille kausille sarjanimestä huolimatta toiseksi korkeimman sarjatason jääkiekossa kotimaisesti puhuen.

Runkosarja oli nyt palannut normaalimman oloiseksi enää jatkosarjoitta tai välisarjoitta.

Onneksi myös erinäisistä muista tulevaisuuden jatkoista sarjassa päästiin sopimukseen eikä enää ehkäpä mahdollisesti hieman ulkopuolisesti puhuen kotimaisen jalkapallon Veikkausliigan silloista 10 joukkueen ahdinkoakin tarkkaillen myös siellä vain entisestään heikkenevien yleisömäärien pudotuksen vuoksi ajateltu enää sekuntiakaan vuodelle 1999, vuodelle 2000 tai edes ihan hätävaranakaan vuodelle 2001 tälle tasolle enää itsekin kotimaiseen jääkiekkoon tälle sarjatasolle 10 joukkueen sarjaa!

Toisin kertoen:

Soutamisessa ja huopaamisessa taloudellisten kiistojen värittämänä sarjajärjestelmän suhteen oltiin nyt päästy takaisin siihen perinteiseen malliin, jossa divarissa pelaa 12 joukkuetta. Myös suunnitelmat joukkuemäärän pienentämisellä vielä kahdella ensi kaudeksi haudattiin.

Mitä hyötyä sitten olisi ollut jos kuitenkin vuodeksi 1998 olisi vielä kerran nähty 16 joukkuetta kuten alkujaan kokeilussa niinkin varhain kuin vuodeksi 1994 tuosta asiasta oli sovittu?

Ei kai mitään itsessään, mutta asiana:

Ilkeämieliset löysivät epäonnistuneen 16 joukkueen kokeilun tai vielä vuodeksi 1998 ajatuksellakin tuolla määrällä kerran vielä jatkamisen takaa vain sen, että sekä Oululle että Joensuulle haluttiin antaa paremmat mahdollisuudet nousta takaisin niin tähän sarjaan kuin myös Jääkiekon SM-Liigaan mahdollisimman pian ennen kuin sarjasta olisi tullut vuodesta 1998 lähtien yhä todellisemmaksi tulevien puheiden valossa suljettu sarja nk. Milleniumiin eli vuoteen 2000 mennessä.

Tästä tietysti ei puheena pidetty molemmilla paikkakunnilla ja Joensuussa tilanne mistään liiganoususta puhuen alkoi näyttää vain entistäkin toivottomammalta ja epätodennäköisemmältä mitä silloiseen tai vähän kaukaisempaankin tulevaisuuteen oli tullakseen.

Koko Jääkiekon 1. Divisioonaa oli pienennetty ja yksinkertaistettu.

Jolloin runkosarjan pidennyttyä jälleen yhtämittaisen pitkäksi ilman Noususarjaa ja Putoamissarjaa oli sen päätteeksi aikaisempien vuosien tapaan poiketen jo suoraan nk. Liigakarsinta ja jälleen hieman nk. Niiralan Susijengin eli KalPa:n odotellessa vuoroaan mahdollisesti ei sen ensimmäistä osaa sellaisenaan pidetty välttämättä kaikissa tulkinnoissa jolloin voitiin puhua myös nk. Tynkä-Play-Off-kaudesta tietenkin omalle tasolleen.

Mikäli nk. Liigakarsintaan olisi päästy niin tuolloin olisi ollut hurjimmillaan sen ulkopuolelle jääneille seuroille tarjolla vähän päälle toistakymmentäkin ottelukierrosta lisää millä mahdollisia hyvinkin heikkoja katsojalukuja olisi aina voitu kohentaa.

Ne olisivat kelvanneet vallan hemmetisti Joensuun Kiekko-Karhuissa/Kiekkokarhuissa ainakin.

Ikävä kyllä pienemmässä sarjassa vain kuusi parasta runkosarjan joukkuetta pääsi jatkoon kun entisellä joukkuemäärällä tai 14:sta joukkueella pääsijöitä olisi ollut 7-8 kappaletta mitä toki välillä haettiin pienempään sarjaan, mutta se sitten torpattiin.

Joensuussa jäätiin nk. Kesälomalle töin tuskin välttyen joutumasta Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan asti 12 joukkueen sarjassa mikä oli puhdas, järkyttävä lähtökohtainen katastrofi sarjassa tuollaisina edellisvuosina yhdeltä vahvimmista runkosarjajoukkueista kuten ilman muuta myös kaikkiaan jopa nousuehdokkaista edes Liigakarsintaan asti!

Kaksi sarjan huonointa lähtikin tuohon mainittuun sarjapaikan karsintaan asti.

Vuoden 1998 Jääkiekon 1. Divisioonan yleisömääriä ainakin nyt runkosarjaan tulee seuraavaan viestiin tämän viestin oltua ehkä vähän nyt lopulta sellainen sarjan taustoituksen viesti.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Viime viestin mukaisesti nyt tulisi vaikkakin sinänsä ikävän epävarmana varmistukseltaan niin vuoden 1998 Jääkiekon 1. Divisioonan runkosarjan katsojalukuja eri seuroilta.

Sarjan pelitapojen muutosten kourissa ja osin ehkä muutenkin nyt vähän peläten myös tuota kotimaisen toisen sarjatason jääkiekon nk. Miljoonaurheilun asemaa katsojaluvuissa voi olla melko todennäköistä, että eivät taida tämän sarjan lopun ajan luvut kuitenkaan riittää yleisömäärissä tuohon.

Vai kuinka?

Se onkin kysymys mihin vastausta on mietitty ja etsitty!

Nämä löytämäni luvut ainakin tässä vaiheessa ovat varmennukseltaan myös epävarmoja.

Toivottavasti ne voisi varmistaa oikeaksi.

Tosin pientä helpotusta tuovat tietenkin niin Oulun Kärppien kuin myös Joensuun Kiekko-Karhujen/Kiekkokarhujen katsojalukujen löytymiset aiemmin omiin aihealueisiin tai sekalaisten jääkiekkokysymysten aihealueelle.

Tässä ne toistaiseksi löytyneet seurat tulevat tietoineen kun ikävä kyllä osan sarjan joukkueiden katsojalukuilmoituksista ovat niistä puhuen epämääräisiä:

Pahoittelut ongelmista, mutta Kärpille luku olisi ollut runkosarjaan ylivoimaisesti suurin mielestäni ihan oikeinakin ja ne olivat kerralla silti suurempia tietääkseni kuin vuoden 1997 jo valmiiksi huikeassa sarjassa oli ollut!

Kärppien katsojaluku ikään kuin keskimäärin ottelua kohti moneen, moneen kertaan kerrotuin määrittein olisi täten ollut 3986 katsojaa.

Ikävä kyllä vaikka Kärpät alkoi olla lähellä tai käytännössä oli kiitos yleisöhegemoniansa kuin 'liigakunnossa' niin muilla seuroilla oli alakuloa tai ainakin juuri näihin moniin muihin kehuttuihin vuosiin nähden todella heikkoa nämä tämän sarjan loppuvuodet sinänsä ennen muun muassa nykypäivän Jääkiekon Mestistä:

Kärpät oli siis paras, mutta toiseksi eniten runkosarjaan vuodeksi 1998 olisi kerännyt Vaasan Sport ja mikäli luvun voi vahvistaa niin Sport 1934 katsojalla samoin määrittein ja kolmanneksi eniten Kokkolan Hermes 1820 katsojalla mikäli luvun voi vahvistaa samoin määrittein.

Ehkä kohtalaisin, mutta perin sapettavissa tunnelmissa yleisönelonen osin yllättäen runkosarjaan olikin siis jo näillä puhein nk. Kesälomille jääneet Kiekko-Karhut/Kiekkokarhut Joensuuhun 1318 katsojalla kerrotuin määrittein ja töin tuskin joensuulaisille hävisi tai jäi jälkeen viitospaikkalainen jos luvun voi vahvistaa joensuulaisista poiketen eli Lahden Pelicans 1316 katsojalla kerrotuin määrittein.

Nämä seurat olisivat vielä olleet pienentyneen sarjan ainoat nk. Tonnijoukkueet yleisömäärissä.

Oliko näin?

Kuutospaikkalainen toki lähempänä tuhatta katsojaa oli vielä SaPKo Savonlinnaan 910 katsojalla kerrotuin määrittein kuten myös seiskapaikkalainen eli Jyväskylän Diskos 885 katsojalla kerrotuin määrittein.

Tämän jälkeen tilanne onkin ikävän murheellinen:

Mitään järkevästi ei voi puuttuvilta joukkueilta kertoa, mutta FPS:llä/Forssan Palloseuralla, TuTo:lla ja UJK:lla eli Uudenkaupungin Jää-Kotkilla/Jääkotkilla runkosarjan katsojaluku samoin määrittein tiettävästi alkoi huononoloisesti kuutosella eli lienee jotain 600 katsojan luokkaa per seura?

Perää olisivat pitäneet heikoimmat seurat eli vuodesta 1997 katsojalukujaan suorastaan romahdusmaisesti näillä näkymin pudottaneet Järvenpään Haukat ja Hyvinkään Ahmat.

Uudenmaan lähellä tai siellä olevat kaksi paikkakuntiensa seuraa eivät katsojaluvuilla kai loistaneet.

Katsojaluku samoin määrittein Haukoille ja Ahmoille alkoi surkean synkästi viitosella eli lienee jotain 500 katsojan luokkaa per seura.

Voikohan nuo epävarmat seurat sitten varmistaa jotenkin tai mikä sitten oli heillä katsojalukujen tilanne?

Sitäkin vielä mietitään.

Liigakarsinnan mietteitä tulee vielä seuraavaan viestiin tältä kyseiseltä vuodelta.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonassa vuodeksi 1998 tosiaan Liigakarsinta oli omalla tavallaan aikamoinen juttu ja katsojalukuja siihenkin on löytynyt jo joillekin seuroille.

Mahdollisesti tosin tietyt kohtaamiset saattoivat kuulua vielä sen ensimmäiseen osaan mitä ei kaikissa tulkinnoissa siksi lasketa.

Toisin kertoen jo aiemmin kerrottuun nk. Tynkä-Play-Off-kauteen tietenkin omalle tasolleen.

Näitä ongelmia tarpeen tullen voi tietenkin korjata asiasta paremmin muistavat tai mahdollisesti siis ottelun oikean kohdistuksen löytäen.

Niin tai näin:

Muun muassa kolmannessa ottelussa eräässä vaiheessa tätä kaikkea omassa osassaan tai otteluparissaan sen kolmannessa ottelussa kuten kerrottua niin muun muassa Kärpät-Diskos-ottelussa oli päälle 4000 katsojaa joko vähän alle, tasan tai vähän tämän ylikin mennen ja Raksila hiljeni järkytyksessä kun Diskos voitti tuon kyseisen ottelun.

Entäs Jyväskylässä sitten?

Enemmän yleensä JyP HT:lle tai tuolloin vuodeksi 1998 jälleen pitkästä aikaa pelkkänä JYP:nä olleelle Jyväskylän pääseuralle tunnettuna pääareenana eli Hippokselle oli kuin olikin neljänteen otteluun tullut ihan täydeltä vaikuttanut väentungos:

4812 katsojaa oli tullut seuraamaan ottelua Diskos-Kärpät ja se aiheutti melkoisen ahdingon niin järjestysvalvojille, kassanhoitajille kuin aitioiden vastaaville päästäjille avauksella tai ulosheittäville sulkijoille hoidolla tai hoidotta kun oikeasti erinäisiä järkeviä lippuvarauksia tai henkilökuntaa hoitamaan kyseistä lippuvarausta ja ottelutapahtumaa järjestämään kuten toimittamaan vain sen arviolta puolta pienempään eli 2406 katsojaa vetävään otteluiltaan!

Toisin kertoen puolta pienemmässä määrässä ottelun mahdollinen ahdinkokaaos yleisön osalta olisi ollut hoidettavissa, mutta tuplaten suuremmassa oli vähän meno päällä ja olisi voinut olla kovempikin!

Lopuksi Kärpät tiettävästi otti kovan paikan tullen sen käytännön pakkovoiton vähän alle, tasan tai vähän yli 7000 katsojan edessä sitten tuon sarjan viidennessä ottelussa yhtä sitten puhuen myöhemmin.

Kärpät-KalPa-ottelusarjasta juurikaan jo tuttuna sellaisena ei löytynyt ikävä kyllä sen yleisömääriä.

Mitä ilmeisimmin kai ainakin kertaalleen Kärpillä oli tätä kyseistä päätyyn asti pääsyä kuitenkin loppuunmyytykin ottelu ja useimmiten todella täyttä kai on ollut Raksilassa.

Jääkiekon 2. Divisioonan pariin mennään vielä seuraavassa viestissä koskien vuotta 1998.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 1998 ikävä kyllä näin sivumennen huomioiden tai kertoen Jääkiekon 1. Divisioonan omaa Putoamiskarsintaa ei löytynyt yleisömääriltään paljonkaan.

Sen sijaan vuodeksi 1998 Jääkiekon 2. Divisioonasta puhuen löytyi jonkin verran yleisömäärätietoja.

Lähinnä ratkaisuvaiheiltaan joko sen saman sarjan nk. Playoff-kaudelta tai erikseen muutoin vähän sen nousuvaihetta kuvaten.

Vuodeksi 1998 Jääkiekon 2. Divisioonan sarjayleisöhuippu lienee ollut KooKoo Kouvolasta.

Karmaisevalla tavalla kun meidän kotimaisten seurajoukkueiden puolelta pelipaitansa mukaan nk. Jääkukkoina tunnettu joukkue oli pudonnut tuolle sarjatasolle tai sitä vastaavasti silloin todella, todella pitkästä aikaa pelaamaan juuri tuoksi vuodeksi vuoden 1997 päätteeksi.

Joitakin parhaimpia otteluja alemmassa sarjassa KooKoo yleisömäärissä piti hallussaan ja ainakin tiettävästi niissä oli sillä sen 3000 katsojaa peliltä jossakin vaiheessa sarjaa.

Toki ilman muuta välillä kiinnostus oli todella, todella vaatimatonta.

Ihan kaikkein korkeimpiin ratkaisuotteluihin Kouvolassa oli tilausta korkeampiinkin lukemiin sitä kaikkea ajatellen.

Muista sarjan joukkueista ei ole paljonkaan yleisömäärätietoa ollut liikkeellä.

KooVee pienenä poikkeuksena ilman muuta oli huonompi tähän sarjaan palattuaan yleisömäärissä, mutta yllättävänkin samanlaisia luvut olivat olleet kuin joinakin muina vuosina ylempänäkin pelattaessa juuri alemmassakin sarjassa.

KooVee ajatellen kuitenkin yleisömäärissä KooKoo:ta verraten keräsi siis siis Kouvolan vastaavaan nähden aivan murto-osia siitä tavallaan.

Toki ainakin tiettävästi silti silläkin oli sen 300 katsojaa peliltä jossakin vaiheessa sarjaa.

Ja se oli yllättävänkin tasaista siinä missä KooKoo:lla heilahtelu Kouvolassa päin oli rajumpaa.

Muut seurat ovatkin täyden hämärän peitossa niistä puhuen.

Muutoin pelilliseltä puoleltaan puhuen loppuun Hyvinkään Ahmat ja UJK tietenkin Jää-Kotkina/Jääkotkina paremmin tuntien Uudenkaupungin osalle säilyivät ylemmässä sarjassa vuodeksi 1999.

Jääkiekon SM-Liigassa oli vuodeksi 1998 vähän aikaa poikkeuksellisesti vähän pienempi runkosarjapuolen ottelumäärä silti suurena tai suurena pidettävänä, mutta vuodeksi 1999 ottelukierrosten määrä kasvoikin sitten jo suurimpaan silloisesti koskaan eli kai tiettävästi 54 ottelukierrokseen asti runkosarjassa.

Jääkiekon 1. Divisioonan vuoden 1999 puoleen siirrytään yleisömäärissä sitten seuraavaksi kunhan vain ehditään!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 1999 Jääkiekon 1. Divisioonaan riitti siitä puhuen melkoisesti kaikkea ja vaikka mitä ennakoineen.

Joensuussa Kiekko-Karhut/Kiekkokarhut olivat tulleet nimenä polkunsa päähän ja nyt nimeksi oli tullut Jokipojat vaikka tietysti myös vanhaa JoKP:ia nimeksi silloin veikkailtiin.

Joensuun nimenvaihdoksen jälkeen vain toivottiin parasta kaudelle.

Erinäiset talouspuolen luvut kasvoivat ja tosiaan sitten ihan parhaimpien mahdollisten vuosien erinäiset nk. Rahavuodet olivat toki alkaneet palata jo aiemmin, mutta jotenkin tuntui 1990-luvun päätteeksi tosiaan ne suurimmista suurimmat yleisbudjetit ja pelaajabudjetit palanneen sarjaan.

Kärppien pelkkä lähtökohtainen yleisbudjetti muutaman vuoden takaisesta verraten jopa varovaisesta yleisbudjetista kaikesta suuruudestaan puhuen ei niin hirveän paljon parempana muun muassa JoKP:n viimeisen vuoden vastaavaa yleisbudjettia suurempana yhtäkkisesti suureni siitä sitten kerralla lähtökohtaisesti koviin lukemiin ylittäen JoKP:n viimeisen vuoden budjetin ja ollen lähempänä joensuulaisten omia kaikkien aikojen yleisbudjetteja tai ihan Kärppien omimpia kovimpia yleisbudjetteja kerran:

13 miljoonaa markkaa ja päällekin tähän sarjaan oli lähtökohtainen yleisbudjetti ja pelaajabudjettikin oli jo kuin 'liigatasoa'!

Sellaiset panostukset olivat toki kovemman rahan palattuakin ihan yleisestikin puhuen valtavia.

Sen enempää rahoista puhumatta tähän sarjaan ei niin hirveästi muutosta tullut sellaisenaan.

Mitä nyt ottelukierrosten määrä kasvoi vielä jonkin verran lisää kauteen tuoden tietysti vähäisesti jossiteltavaa ja päiviteltävää vieläpä vaikka edeltävän vuodenkin vastaaviin pelitapahtumiin, että miten olisi voinut käydä sen muutamalla kappaleella ottelukierroksia sitten kauteen lisää?

Runkosarjaan siis nähden.

Ikävä kyllä ei juurikaan yleisömääriä eri joukkueille paljonkaan selvinnyt tai viitteitä niistä.

Jo olemassa olevien tai tiedossa olevien lisäksi.

Näillä näkymin ilmiönä sarjasta puhuen sarjan suosituin yleisöjoukkue ainakin runkosarjaan oli ilman muuta heittämällä Kärpät nyt 4595 katsojan turvin pelkästään jo keskimääräistä ottelua kohti aiemmin kerrotuin määrittein ja toiseksi suosituin yleisöjoukkue varauksella ainakin runkosarjaan oli tiettävästi Kokkolan Hermes.

On toki paha sanoa, että millä katsojamäärin kun tuota ei isommin sanottu.

Jokipoikien ensimmäisen vuoden pelit juurikin tuollaisenaan pelaamalla ei ottelua kohti itse asiassa järin suuriksi kasvaneet yleisömääriltään.

Edes edellisen vuoden murheeseen nähden ja taas hyvin, hyvin raivostuttavasti jouduttiin jäämään Joensuussa nk. Kesälomalle.

1372 katsojaa siis olisi ollut ottelua kohti runkosarjassa yleisöä kauden jäädessä siihen.

Se joko on ollut huonompi ehkä reilustkin Hermestä tai sitten ei. Mene ja tiedä.

Liigakarsintaan kun meni tietenkin TuTo hyvin täpärästi tasapelitilanteessa niin Jokipoikien kuin FPS:n/Forssan Palloseuran edellä sitten erinäisten pistelaskutoimitusten kuten myös maalieroin erotusten, lisäysten tai tasausten jälkeen.

SaPKo ja Järvenpään Haukat jäivät myös tästä tapahtumasta erittäin vähäisten pisteiden päähän eli pisteellä ja kahdella.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaan menijät olivat tutut eli Hyvinkään Ahmat ja UJK. Uudenkaupungin joukkueella oli omat ongelmansa eikä 'Ugin' tai 'Ugilaisten' ollut kovin helppoa saada iloisempaa nostetta ylleen. Silti Jää-Kotkat/Jääkotkat yrittivät parhaansa.

Ahmoilla taas enemmän tai vähemmän alkoi olla hyvin, hyvin masentavaa kaudella pelaaminen.

Yleensäkin kai he voittivat kauteen vain sen kuusi kertaa ja putoaminen oli selvää todella varhain lähtökohtaisesti.

Kauden viimeiseen runkosarjaotteluun ei tainnut tulla 400 katsojaa enempää.

Runkosarjan katsojatilanteeseen saa kertoa lisätietoa koska tahansa kuten myös näille vähän aiemmillekin vuosille tarpeen tullen.

Liigakarsinnasta tai mahdollisesti aiemmin kerrottuihin nk. Tynkä-Play-Off-kauden otteluihin tulee pian kerrontaa yleisömääristä kun niihin löytyi enemmän.

Samoin myös sitten omaan viestiinsä tulee ennen pitkää Jääkiekon 2. Divisioonan tilanteita.

Seuraavaan viestiin kuitenkin ensin Liigakarsinnan tilanteita ja yleisömäärämuistelmia.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuoden 1999 Jääkiekon 1. Divisioonan suhteen oli monta dramaattista vaihetta tavallaan.

Liigakarsinta tässä ei todellakaan ollut poikkeus.

'Voittamattomat oululaiset' eli Kärpät todellakin ei mennyt päätyyn asti mitä tuli Liigakarsinnassa yleisömäärien osalta.

Toki kauden saralta ihmeittä jopa näinkin he saattoivat silti olla suosituin yleisöjoukkue edelleen melkoisestikin.

Lahden Pelicans tuli olemaan kyseinen joukkue, mutta siitä lisää ennen pitkää:

TuTo onnistui kuin onnistukin pääsemään tähän kaikkeen mukaan ja aiheuttamaan todella suuren luokan mediatapahtuman.

Etenkin Kärpät-TuTo-otteluista puhuen ratkaiseva päätösottelu 7600 katsojan alla sai sellaisen kohun aikaan, että mikäli tämä oli juurikin tämä 'TuTo-strofi:n' nimen alle kutsuttu matsi niin tässä ainakin Raksilassa pitkästä, pitkästä aikaa tunteet tietyllä tapaa kuohuivat yli ja mellakkaa pelättiin tosissaan.

Toimitsijoita uhattiin aina toimitsijatarkkailijoita, toimitsijoiden omia pomoja myöten aitioihin tunkeutuen tai oville mesoamaan mennen ja myös koko maalitoiminnasta vastannutta maalitoimitsijana toiminutta yleistuomaria jota yleensä syytettiin nimenomaan kauden peleissä tai aiemmin yleensä Kärppien menestyspäivinä nimenomaan monena 1990-luvun vuosina Kärpille aivan liian puolueellisen myönteisestä maalien jakelusta heille suosiollisena!

Kun sen ainoan kerran yleensä todella koviin väitteisiinkin nähden tuomio oli toinen niin verraten pitkästä aikaa poliisiturvallisuuttakin harkittiin ellei jopa saatettu pienimuotoisena joutua käyttämään hengen ja terveyden takaamiseksi, että Oulun dramaattisen illan jääkiekko-ottelun painepurku voitiin tehdä päätymättä valtakunnan iltauutisiin ja toivoen ainoiden vammojen tulosta korkeintaan henkiselle puolelle tai enintään raivoissaan lommoille lyödyille tai potkituille toimitsijoiden oville lopputuloksen jälkeen!

Toki varmaankin oululaisten ja turkulaisten kannattajien kesken ikävä kyllä oli sitten viimeistään jäähallin ulkopuolella myös melkoisia määriä tappeluja tai ainakin niiden uhka oli aikoihin korkein.

Tämä tilanne mistä koko kaikkein pahin kohu sai alkunsa oli tietenkin Karapuu-Lundell-kaksikon tilanne.

Siinä kiekko kävi mahdollisesti oikein tarkasti katsoen kyllä Lundellin selän takana silmänräpäyksen ajan, mutta kävikö se lopullisen pysyvän selvästi vai ei maalissa ylittäen myös kunnollisen yleisen maaliviivan jäi valitettavan kuohuttavan epäselväksi.

Etenkin kun kiekko näytti jotenkin kimpoilevan tai olevan ikään kuin ilmassa maalin ja maalin pömpelikön välisellä alueella ennen kuin sitten välihommatilanteessa koko kiekko oli lepäillyt tai oli tullut varmuudella lepäämään siitä maalivahdin hanskassa.

Jatkoaikaa pelattiin ja sitä olisi ollut 40 sekuntia jäljellä. Mikäli tilanne ehkä olisi ollut vielä ihan loppusekuntien tilanne niin mahdolliselle uudelleen aloittamiselle olisi ollut enemmän perusteita sanottiin!

Sittemmin ja noin suurella peliaikamäärällä tuomion tultua ei voitu enää uudestaan aloittaa peliä kun sääntöjenkin mukaan enemmän tai vähemmän punavalon sytyttyä ja maalisummerin soitua ilman äärimmäisen selvää ja poikkeuksellista tapausta ei ollut lupaa hylätä maalia ja jatkaa peliä siitä mihin jäätiin.

Tilanne olisi ollut hankala ellei äärimmäisen vaikeakin normaalillakin peliajalla.

Jatkoajalla sitäkin mahdottomampi kun senhän aina piti päättää peli eikä enää yhtään pidentää peliä maalin tultua.

Tästä hyvästä pitkän, pitkän aikaa kesää 1999 Oulussa ei ollut mukavaa keskustella jos lainkaan asiasta.

TuTo jatkoi sitten tietysti myöhemmin pudoten itsekin pois SM-Liigan paikkaa tavoittelemasta.

Pelicans tosiaan meni kuin menikin päätyyn asti ja SM-Liigaan päästen.

Pelicansista puhuen he todellakin olivat Lahdessa siitä puhuen 'Lintulauma' kuten myös 'Loksunokat' lempinimiltään sellaisenaan tuolloin.

Paras yleisöottelu taisi heille olla Pelicans-KalPa 5600 katsojalla ja ikävä kyllä Niiralan Susijengi oli lyöty sen siis pudotessa SM-Liigasta tähän sarjaan nk. Milleniumia eli vuotta 2000 ajatellen.

Jääkiekon 2. Divisioonan vuoden 1999 yleisömääriä tulee vielä vähäisiltä määriltään siihen nähden mitä löytyi niin seuraavaan viestiin.

Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsinnan tilanteita ikävä kyllä vastaavasti vuodeksi 1999 ei ole löytynyt.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 1999 ikävä kyllä näin sivumennen huomioiden tai kertoen Jääkiekon 1. Divisioonan omaa Putoamiskarsintaa ei löytynyt yleisömääriltään paljonkaan.

Sen sijaan vuodeksi 1999 Jääkiekon 2. Divisioonasta puhuen löytyi jonkin verran yleisömäärätietoja.

Lähinnä ratkaisuvaiheiltaan joko sen saman sarjan nk. Playoff-kaudelta tai erikseen muutoin vähän sen nousuvaihetta kuvaten.

Vuodeksi 1999 Jääkiekon 2. Divisioonan sarjayleisöhuippu lienee ollut KooKoo Kouvolasta.

Vuodeksi 1998 kuin myös vuodeksi 1999 Jääkiekon 2. Divisioonaan oli ollut monella tapaa enemmän panosta kuin aiemmin:

Etenkin kun oli juuri alkanut uusi Jääkiekon Suomi-sarja.

Siten erinäisiä nousijoita ja laajennuspaikkalaisia oli tulossa siihen ja tietyillä putoajilla olisi ollut edes hyvin ajatuksella miettien Jääkiekon 3. Divisioonaa jo todella ankeat ajat tiedossa.

Toisaalta taas Jääkiekon 2. Divisioonaan jääjillä alkoi tästä eteenpäin olla myös hyvin vaikeaa ellei mahdotonta enää nousta paljon mihinkään omaa jääkiekkoa kehittääkseen.

Tämä siis siksi kun ikävä kyllä korkeimman tason jääkiekko kotimaisesti puhuen eli Jääkiekon SM-Liiga oli sulkeutumassa tai sulkeutumaisillaan ja Jääkiekon Suomi-sarja oli luomassa oman todella, todella ikävän tuntuisen välisarjan tai esteen kehittyvien seurojen tielle.

Toisaalta taas mahdollisille putoajille Jääkiekon Suomi-sarja tarjosi sentään pehmikkeen ja mahdollisuuden vielä kenties yrittää nousua takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle asti ja mikäli kuitenkin vielä silloinen suljetun liigan kokeilu vielä sen vuodella tai kahdella lykkäytyisi niin tarjontaa voisi olla jopa Jääkiekon SM-Liigaan asti.

Näin ainakin haluttiin uskoa silloin.

Jääkiekon 2. Divisioonan palkallisesta puolesta puhuen tai budjeteista:

Jääkiekon 2. Divisioonassakin kaikkein parhaimpina vuosina oli ollut aika hulppeaa rahallisuutta ja sielläkin vielä oli ollut yleisbudjetit korkeita.

Jopa niukkoinakin vuosina ja 1990-luvun taloudellisen toipumisen vuosina näytti tilanne olevan palaamassakin kohti rahakkuutta.

Ehkä yksi syy olivat myös omille sarjatasoilleen todella hyvinä pysytelleet yleisötulot tilityksineen ja palautuksineen seuroille.

Toki kyllä myös moni muukin asia vaikutti.

Jääkiekon Suomi-sarjan perustaminen ja Jääkiekon 2. Divisioonan arvotason laskeminen kolmannelta sarjatasolta neljännen sarjatason pelipaikaksi kuitenkin nakersi sarjan arvoa sellaisenaan.

Myös käytännössä kaikki sarjan nk. Miljoonaseurat markoissa mitaten yleisbudjeteissa ja todellisen riittävän suuruisissa maksukyvykkyyksissä silloin siirtyivät vähemmän yllättäen Jääkiekon Suomi-sarjan puolelle ihan parhaimpien vielä siitä lähtiessä tietenkin Jääkiekon 1. Divisioonan puolelle niin tälle kuin tietysti pian kerrottavalle jäähyväisvuodellekin.

Jääkiekon Suomi-sarja tosiaan on myöhemmin tunnettu todella heikosta maksukyvykkyydestä tai kunnonkin palkattomuudesta ajoittain, mutta vielä ihan alkuvuosinaan kuten 2000-luvun alussa siellä vielä oli varakkuutta ja melko kovaakin maksukykyä ainakin jonkin verran ennen väistämätöntä heikennystä ajan kanssa.

Ja vaikka se sitten olisi ollut myöhemmin 2000-luvulla heikkoa niin silti ainakin mahdollisuus pelaajapalkoille ajoittain kovinakin oli ja on ollut osin aina parempaa surkeimmillaankin yleensä kuin mitä on ollut enää yhtään paljon tätä mainittua aikaa myöhemmin Jääkiekon 2. Divisioonassa arvonalennuksen jälkeen!

Jääkiekon 2. Divisioonassa vuodeksi 1999 ihan kaikkea tulevaisuuteen ei voinut vielä nähdä, mutta jännittäviä hetkiä tämän tästä elettiin silloin.

KooVee:n tilanne ei ollut ihan niin helppo yleisömäärissä selvittää, mutta tiettävästi suunta oli samaa tai ehkä ihan jopa vähän parempaa vuodeksi 1999 kuin miten oli ollut vuodeksi 1998.

Paha sanoa vielä täsmälleen, mutta tuolla oletuksella se olisi ollut sen 350 katsojaa siitä vähän ylikin ottelua kohti.

Silti se oli sen murto-osia tai ehkä tosiaan kymmenysosan vain KooKoo:n yleisemmistä otteluista puhuen kuitenkin selkeällä ja rutiininomaisemmalla määrällä säännöllisesti toistuen.

Siinä missä Kouvolassa ikävä kyllä oli heittoa ja vuoteen 1998 nähden taisi olla ennen todellisia ratkaisupelejä entistä autiompaa mitä seuraajiin tuli vuodeksi 1999 kun jääminen kouraisi syvältä Kouvolassa.

Kuitenkin ihan ratkaisupeleissä KooKoo onnistui ja näissä mitä ilmeisimmin oli jo kovasti jälleen porukkaa eli nk. Kohtalonhetkellä oli hyvinkin sen 3500 katsojaa.

KooKoo myös nousi takaisin ja nk. Kreivin Aikaan Jääkiekon 1. Divisioonaan nk. Milleniumiksi eli vuodeksi 2000 sitä koskien.

Muutoin tästä kaikesta puhuen on jäljellä vielä vuosi 2000 Jääkiekon 1. Divisioonaan puhuen.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Viime aikojen ja viime päivien yleisömäärien pohdintoja kotimaisen jääkiekkomme toisen sarjatason vastaavista puhuen on tullut eteen niiden päätösvuosi.

Vuodeksi 2000 eli nk. Milleniumiksi tiedossa oli Jääkiekon 1. Divisioonan päätösvuosi ja vähän samalla tapaa jo myös Jääkiekon Mestiksen alkukin.

Jo sen vuoden ajan tai vähän päälle toistakin vuotta oli jo pelailtu Jääkiekon Suomi-sarjaakin.

Jääkiekon 1. Divisioonan suhteen kuitenkin mielenkiintoisesti oli kuohunut ja kuohui ennen päätösvuottakin:

Nöyryyttävästi ennen sitäkin kaikkea KalPa Niiralan Susijenginä oli joutunut konkurssiin tänne joutuneena, UJK:n oletettu putoaminen alempaan Jääkiekon Suomi-sarjaan tai sittemmin tätäkin alempaan arvonalennuksen jälkeen eli Jääkiekon 2. Divisioonaan peruttiin sen saadessa jäädä tänne ja mahdollista muuta ja nyt ovella pysyvästi ollutta Jääkiekon SM-Liigan sulkeutumista peläten otettiin vielä muun poikkeusäänestyksen jälkeen KJT mukaan.

KJT oli tietysti erikoisesti nimeään muuttanut Järvenpään Haukat.

KooKoo Kouvolasta oli myös palannut käytännön yhdennellätoista hetkellä edes näinkin ylös ja rukoili kovasti ollakseen putoamatta tai sinänsä jäämättä.

Liiganousu edes yrityksenäkin oli niin kovin kaikkien sarjan seurojen mielessä.

Tai ainakin siihen pyrittiin kaikkein 'köyhimpienkin' seurojen osalta pääsemään keinolla millä hyvänsä.

Sitten tehtiin vielä yksi asia:

Välttyäkseen edes ajatuksenakin karmeasta edeltävän vuoden Kärpät-TuTo-kohutapahtumalta toki pienempien seurojen kommentoidessa TuTo:n tapaan tätä käännettä verraten ivallisinkin merkein oli runkosarjan parhaalle myönnettävä takuuvarma paikka jo suoraan millään tapaa pelaamatta Liigakarsintaan edellyttäen tietenkin myös yhtä suoraa voittoa runkosarjassa siis.

Kärpille tätä pidettiin täytenä lahjoituksena tai nk. Kabinettipaikan saamisena jo ennen kuin kiekko oli kertaakaan jäähän pudonnut ja tästäkin keskustelua riitti.

Toisaalta taas ennen sääntömuutostakin Kärpät olisi muutamana edeltävänä vuonna ollut joka tapauksessa runkosarjan nk. Takuupaikan joukkue Liigakarsintaan!

Lisäksi vielä muuna juttuna tietenkin Liigakarsintaan pääsevien joukkueiden määrää lisättiin viimein kahdeksaan joukkueeseen entisen kuuden joukkueen sijaan.

Tämä ainakin antoi hieman kitkerästi kaksikin vuotta peräkkäin Liigakarsinnasta ulosjääneelle Joensuun joukkueelle mahdollisuuden päästä ehkäpä tärkeimpään ja viimeiseen yritykseen lopulta toteutuneesti pitkiin pitkiin aikoihin Jokipoikien osalta.

Siten viimeisten muutamien vuosien takainen paljon pienempi nk. Tynkä-Play-Off-kausi jäi pois muuttuen ainakin selvemmäksi nk. Playoff-kaudeksi kun kaikkiaan siis yhdeksän joukkuetta jollakin tapaa pääsi jotenkin mukaan sellaisenaan joskin vain kahdeksan pääsi suuremmin jatkamaan pelejä.

Kun näin kävi niin vain yksi ainoa joukkue eli käytännössä kymppipaikan joukkue jäi tai tulisi jäämään nk. Kesälomalle ja olisi myös varma mukanaolija muutoin huonoimmista joukkueista tulevassa Jääkiekon Mestiksessä.

Kaksi huonointa joukkuetta pelaisi erikoisesti muusta jäljellä olevasta tulevasta Jääkiekon Mestiksestä puhuen olevasta paikasta huonoimmillaan valmiina pudottautumaan myös Jääkiekon Suomi-sarjaan.

Siellä eli Jääkiekon Suomi-sarjan puolella oli vielä omia laajennettuja nousupaikkoja viimeistä kertaa käytössä koskien tulevaa Mestistä ja supistettuja paikkoja arvoltaan alennetusta Jääkiekon 2. Divisioonasta sitten sinne.

Kaikki tuokin vaikutti melkoiselta panoksia täynnä olevalta suuren kohtalon rulettipyörän pyörittämiseltä!

Play-Off-kauden suhteen yritettiin tietenkin voittomääriä pienentämällä vähän supistaa sarjoja eli nopeimmillaan jo kaksikin voittoa saattoi riittää ja jatkoon ja Liigakarsintaan supistettuna nopeimmillaan lopulliseen nousuun olisi riittänyt yhtä nopeimmillaan puhuen kolme voittoa.

Sen enempää sarjoja miettimättä seuraavaan viestiin tuleekin sitten niitä yleisömääriä!
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 2000 eli nk. Milleniumiksi Jääkiekon 1. Divisioonassa olikin ehkä näillä näkymin sarjan historian päätteeksi jäänyt kovin runkosarjapuolen joukkueen oma katsojapuolen kovin yleisömäärä ikään kuin ottelua kohti.

Ikävä kyllä sillä ei välttämättä ollut sarjan oman tilanteen huomioiden silti niin suurta vaikutusta kaikkeen sellaisenaan.

Eli Kärppien porskuttaessa ei välttämättä muista joukkueista ollut heidän katsojalukujensa tukijoiksi perään.

Ei ainakaan vielä runkosarjaan ollut.

Kärpät keräsivät tutun määrän suurmäärän verran porukkaa sen ollessa nyt ikään kuin ottelua kohti peräti 4646 katsojaa!

Muuten esimerkiksi yksittäisotteluista puhuen muutama muukin joukkue sai todella hyvin yleisöä, mutta suurimpiin yleisömenestysten vuosien hegemoniapeleihin ne olivat verraten yllättävänkin pieniä:

KooKoo-Kärpät-otteluun näin esimerkkinä oli jossakin kohtaa runkosarjan kautta 3200 katsojaa.

Tervetullut määrä katsojia Kouvolaan silloin.

Ikävä kyllä juuri muita seuroja ei yleisömääriltään löytynyt.

Mitä nyt Jokipoikien yleisömäärä nyt ennen sentään vähän laajempia nk. Playoff-kauden otteluja kohti Liigakarsintaa mennen on tiedossa aiemmin julkaistuna ja sehän oli melkein sama kuin vuotta aiemmin eli nyt marginaalisella huonontumisella 1370 katsojalla.

Seuraavaan viestiin käydään vielä läpi niin Liigakarsintaa kuin nk. Playoff-kautta yleisömääriltään.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuodeksi 2000 eli nk. Milleniumiksi ei paljonkaan löytynyt nk. Playoff-kauden katsojalukuja.

Lähinnä arveluja ja useimmiten nk. Vaasan Sportin ja Jyväskylän Diskoksen katsojalukujen sanottiin olleen hyvin korkeita tai lähempänä täpötäyttä edustuspaikkaa jäähallinaan.

Mene ja tiedä tuosta.

Liigakarsintaan kun päästiin lopultakin sellaisenaan niin siellä sitten katsojia olikin jo taas vähän enemmän löydettäväksi asti.

Mielenkiintoista on, että Diskoksen tappio-ottelussa eräässä vaiheessa tätä kaikkea Pelicansille oli sen siinäkin yleisöottelussa 2431 katsojaa.

Se oli enemmän kuin mitä oli ollut siinä vaiheessa Pelicansilla useammassakaan Lahden pelissä kaudella sinänsä.

Ja Lahden Pelicansin ensimmäinen vuosi koskaan Jääkiekon SM-Liigassa ihan kunnollakin pelaten ei ollut kaksisesti sujunut.

Kärpät olivat itse vastaavissa otteluissaan voittoisa 7000 katsojan turvin joko vähän vähempänä, tasan tai enimmillään vähän tuonkin yli omanneena parempi kuin Sport.

Sportin omassa joskin tappioon päättyneessä ottelussa yleisöä oli 4366 katsojaa Vaasassa.

Liigakarsinnassa sitten loppupuolella sitä ainakin kertaalleen kaiketi Oulussa oli loppuunmyyty peli Pelicansia vastaan.

Tämä varmaankin oli mikäli ei ratkaisuottelua täysin laskettu mukaan niin se ottelu minkä Pelicans voitti maalein 5-1 Kärpille murheellisin lukemin 1-5.

Ratkaisuottelussa Kärpät voitti maalein 4-1 nousten sen noin 11 vuoden mittaisen tauon jälkeen takaisin Jääkiekon SM-Liigaan ja oikeastaan niin viime hetkellä kuin pystyi kiitos suljetun sarjan.

Tosin 9 päivää kaiken jälkeen kuin miten Lahdessa jo ennakkoon surtiin asiaa niin käytännössä melkoisen pitkään oli ollut jo tiedossa etenkin kulisseissa, että Pelicans ei putoa vaan saa jäädä.

SM-Liigasta kun tehtiin 13 joukkueen suljettu sarja pysyvämmin ja siihen voitiin vielä Pelicans ottaa mukaan.

Lopulta puhuen tietysti olisi ollut huikean mielenkiintoista, että mitä jos viime vaiheen Sport tai Diskos Jyväskylästä olisikin ollut se liiganousija?

Se miete jäi 2000-luvun jääkiekosta ja muutenkin ikiajoiksi vastaamatta.

Tulevassa Mestiksessä he pystyivätkin sitten jatkamaan miten kuten senkin edestä.

Tietenkin tuhoisaa olisi ollut miettiä Pelicansin jäämistä sittenkin Mestikseen ilman muuta säilymistä sittenkään ja varsinkin sitten lopullisesti niin hirvittävän paljon satsannutta ja suurin riskein kaikessa pelannutta Kärppien tilannetta.

Mikäli olisi vielä vuosikaan ehkä ollut samaa taiteilua tai olisi hävitty aikaisemmin vielä suoraeduistakin huolimatta niin...

Tiedä mitä siitä olisi tullut, mutta varmaan jopa 1990-luvun konkurssi olisi ollut siihen murheen alhoon nähden varmaankin todella, todella pieni juttu.

Lopuksi käyn viimeisen kerran läpi myös putoamisuhan alla olleita joukkueita koskien silloista tulevaa Mestistä tai Suomi-sarjaa jääkiekossamme seuraavaan viestiin:
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon 1. Divisioonan Putoamiskarsintaa ei ikävä kyllä historian viimeiseen sellaiseen löytynyt isommin katsojaluvuiltaan vuodeksi 2000 eli nk. Milleniumiksi.

Toisaalta melkoisen kovia lukemia ne sellaisenaan tiettävästi kylläkin keräsivät sellaisenaan kohti uutta Jääkiekon Mestistä mennen.

Jääkiekon 2. Divisioonan ja Jääkiekon Suomi-sarjan vastaavia nousukarsintoja eri muodoiltaan löytyi kyllä yleisömääriltään.

Niistä puhuen sellaisenaan tosiaan etenkin kun puhutaan Jääkiekon 2. Divisioonan puolelta niin erinäisesti puhuen Haukiputaan kilpailevilla seuroilla päin oli melkoisen piskuisia lukemia kuitenkin sen päälle 450 katsojaa otteluakin kohti keränneenä.

Haukiputaan Ahmoilla sitten Jääkiekon Suomi-sarjassa oli parhaimmillaan päälle 900 katsojan sama homma.

Kuitenkin vakavammasta Jääkiekon Suomi-sarjasta puhuen tilanne oli jo niiden lisäpaikkojen laajentumiskarsinnoissa paljon toinen.

Siinä missä vaikka Hyvinkään Ahmat täysin masentuneena keräsivät omissa putoamistason otteluissaan miten keräsivät katsojia ehkä sen 500 katsojan verran jos sitäkään niin muun muassa Kiekko-Vantaa pystyi omia katsojalukujaan kasvattamaan melko paljonkin.

Ei liikaa, mutta menettelevästi ensin lähempänä 500 katsojaa olostaan aina 838 katsojan lukemiinkin asti.

Jääkiekon Suomi-sarjasta puhuen lopullinen suurempi kohu ja myönteisellä tavalla oli Mikkelin Jukureiden nousu pitkästä aikaa selkä seinää vastenkin voittoon ja laajennuspaikoista puhuen juurikin pääsemään tulevaan Jääkiekon Mestikseen.

Siinä missä SaPKo täysin masentuneena keräsivät omissa putoamistason otteluissan miten keräsivät sen jokusista sadoista katsojista sinne toisellekin tuhannelle olivat välittömästi sitten Mikkelin Jukurit ihan ratkaisupaikoissa todellakin hurjalla yleisöpäällä.

Tiettävästi ensimmäiseen tärkeän paikkansa peliin lopullista nousua koskien Jukurit saivat siihen otteluun 3720 katsojaa, kolmanteen otteluun toisena tärkeän paikan pelinä 2100 katsojaa vähän ikävästi pienentyneenä ja viimein viidenteen ratkaisevaan otteluun kolmanteen muuhun tärkeään peliinsä sen vähintään 4147 ja parhaimmillaan kun kyse oli lähes loppuunmyydystä ottelusta niin 4200 katsojaa!

Mitä nousijoihin ja laajennuspaikkalaisiin tulee niin katkerin ja ainut joukkue joka ei saanut nousta mitenkään tai jäädä oli katkerasti Jääkiekon Suomi-sarjaan pudonnut SaPKo!

Erinäisten tilanteiden jälkeen kun tosiaan Kiekko-Vantaa ja Jukurit saivat muilla tapaa nousta ja hieman yllättäen ja osin kun Lahden Pelicansin SM-Liigan paikka päätettiin turvata niin tuleva Mestis jäi yhtä paikkaa vajaaksi ja kun kieltäydyttiin olemasta mutkien kautta 13 joukkueen sarja myös Mestiksessä niin Ahmat saivat muista tappioistaan huolimatta olla mukana sarjassa myös sen tullessa uutena nimenä mukaan jolloin sen putoaminen siis peruttiin.

Toisaalta SaPKo:n putoamista muutenkin osin kaiketi muuna syynä vauhditti vähemmän yllättäen Savonlinnassakin tullut konkurssi.

Kun noita kausien katsojalukuja pohtii vielä vähän Kärpille niin heillä tosiaan oli 4646 katsojaa nähtävän varmasti runkosarjaan ja erilaisiin ratkaisupeleihin aina Liigakarsintoihin asti ottelua kohti miettien 7286 katsojaan asti.

Mahdollisesti erinäisin yhdistelyin ja erotuksin Kärpille tuli tai mielestäni tulisi kaikkein kielteisimmässäkin tapauksessa ylivoimaisesti suurin katsojalukujen määrä perinteisemmän sarjan päätöskaudelle reippaasti sen päälle 5000 katsojan joukkueena.

Sellaisia mietteitä siis kaiken jälkeen voitiin sanoa olleen.

Näitä katsojalukuja voi tähdentää, korjata tai kertoa puuttuvien seurojen vastaavia yleisömääriä koska tahansa.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon Mestiksestä tai ikään kuin uudesta Jääkiekkoliiton Mestaruussarjasta lyhennenimensä mukaisesti reilusti paremmin tunnettuna ei pitänyt alkujaan puhua, mutta olihan uuden sarjan tulo sinänsä monella tapaa shokki.

Varsinkin yleisömäärissä kun ei voitu nousta Jääkiekon SM-Liigan mentyä suljetuksi niin yleisömäärät tietenkin romahtivat entiseen nähden reippaasti.

Ellei nousijoita laskettu niin vaikka olisi säilynyt entisellä nimellään niin romahdus olisi ollut pahinta oikeastaan hetkeen ja joidenkin kielteisimpien näkemysten mukaan koskaan!

Myöhempinä aikoina nykyhetkeen tullen ja kun asiaa käsittelee vain tuon nykyisen sarjan näkökulmalla niin 2000-luvulla juurikin ihan alussa kuten puolivälissä vietettiin tästä huolimatta silti Mestiksen parhaimpia yleisövuosia.

Siitä huolimatta nousijoita huomioimatta siis katsojaluvut laskivat Mestiksessä jo alkumetreillä kun laski.

KooKoo menetti puolet edeltävän kautensa katsojista uudessa sarjassa, mutta heillä oli kyllä myös Mestiksen alkumetreillä todella huono pelillinen kausikin menossa.

Sekin pystyi selittämään katoa.

Sport Vaasassa menetti täten Kärppien noustua ja pysyttyä suljetussa Jääkiekon SM-Liigassa yhdessä Pelicansin kanssa siis kolmanneksen katsojistaan uudessa sarjassa.

Jokipojat Joensuussakin menettivät neljänneksen katsojistaan Mestiksessä ollen töin tuskin 1000 katsojassa ennen sitten loppulukuja 1017 katsojassa tavallaan ikään kuin ottelua kohti jääden taas nöyryyttävästi nk. Kesälomalle ja itse asiassa kiitos ylikuumentuneen talouden kasvuun lähteneine velkoineen joutuen talouden saneeraukseen ja käytännön konkurssiin.

Joskin sitten nimeä ei tarvinnut muuttaa mitä nyt kunnollisempi taustayhtiö täytyi pystyttää paljon paremmalla muulla taloudenhoitokyvyllä vakuuksineen silloin kuten takuullakin.

Muista seuroista puhuen FPS/Forssan Palloseurat, Jää-Kotkat/Jääkotkat UJK:na tai ilman ja Kokkolan Hermes menettivät kukin ainakin 10 % tai enemmänkin yleisömääristään uudessa sarjassa.

Ilman Kärppien suuryleisömäärien juhlaa ei ollut toivoakaan pitää edes koko uuteen sarjaankaan kovaa kokonaisyleisömäärääkään.

Sekin romahti ainakin kolmanneksella ja olisi ollut vanhana sarjanakin siis hetkeen ellei todella pitkään aikaan ja ehkä oikeastaan koskaan siis huonoin tai huonoimpia sellaisia.

Toki Mestiksen omilla mittareilla ja myöhempään 2000-luvun parhaiden yleisömäärien vuosiin tuohan oli hyvä avausvuosi tai hieno näinä pahimpina Mestiksen alemmuudentilan vuosina mitä on ollut yllättävän nykypäiviinkin asti siitä puhuen.

Tietenkin normaalien ottelujen puolella nk. Playoff-kauden peleihin Mestiksestä myös puhuen vielä uutena riitti yleisöä siihen sarjaan kuten myös vielä 2000-luvun parhaiden yleisömäärien vuosina kun myöhemmin alemmuudentilan vuosina ei ole joskus tuntunut riittävän töin tuskin niihinkään.

Mestiksen Putoamiskarsinnassakin ihan alkuun ja alkuvuosillekin yleisöä riitti alkuvuosina aika tavalla eri joukkueille mitä ei sittemmin surkeimpina mahdollisina vuosina ole ollut juuri mainittavaksi asti!

Samoin vähän Mestistä vanhempaan Jääkiekon Suomi-sarjaankin yleisöä ihan alkuaikoina riitti 2000-luvun alussa ja varhaisvuosina niiden Nousukarsintaan edeltävään vuoteen 1999 nähden joko heikentyen hyvin vähän, pysyen siis käytännössä samana tai lähtien jopa vielä parempaan nousuun siellä suhteessa Mestikseenkin nähden vähän sinne hienolla tavalla ja Mestikseen verrattuna ylemmälle sarjalle nololla tavalla!
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös