Hiilikuitu vai puu?

[pale]

Tuota, ajattelin kysellä mielipiteitä jäsenten välisissä väännössä josko saataisiin joku roti tahänkin hiertävään asiaan..

En itse ole koskaan pelannut kuin puustagalla joten olen jäävi dumaamaan komposiittia.

Toimin lähellä junnukiekkoa oman poikani takia.. tai siis olen onnekas että saan toimia. Miten voi olla mahdollista että pelkästään tän syksyn, itseasiassa koko tän joukkueen olemassaolon ajalta ainoat mailat jotka prakaavat, ovatkin niitä vitun kalliita komposiittimailoja? Yhdeksän vuotiaiden käsissä?

Haisee ja pahasti. Tulee mieleen joskus 80-luvulla markkinoitu alumiinistaga, jota mainostettiin oikein Gretzkyn lärvillä. Kuka pelaa tänään alumiinilaitteella? Ja jos ei pelaa, niin miksi?

Valaiskaa patua.

 

[Pullamössö]

Itselläni on alumiinilasihiilukuitu what ever maila mutta siinä on puulapa. Eli vaihtolapamaila. Voi sanoa että ei löysty niin herkästi kuin puumaila mutta katkeaa sitäkin helpommin. Kevyempi on toki. Kun minulla on puulapa niin kosketus kiekkoon on "pehmeämpi" kuin täyskomposiitissa. Kyllä sen eron huomaa kun pelaa täyskomposiittimailalla ja puumailla. Puumailassa on paljon mukavampi pitää kiekkoa mukana. Tietenkin tämä on tottumiskysymys.

Mutta kannattaako 9 vuotiaille ostaa kallista komposiittimailaa. En usko, sillä se ei tuossa iässä auta juuri mitään. Komposiittimailat tuovat laukaukseen ehkä ripauksen voimaa lisää mutta ei muuta.... Sanoisin että suosi puuta. Varsinkin 9 vuotiaana.

Ps. "Kaikki" taitopelaajat pelaavat puumailla.

 

[Kaikkonen]

Puu maila on paras siitä ei pääse mihinkään. En pidä alkuunkaan näistä kuttaperkka mailoista ei niissä ole sitä tunnetta.

 

[dude]

Viestin lähetti HN
Alle B-junnuikäisen pelaajan kohdalla ei pidä edes harkita muuta kuin puumailaa. Puumailalla kosketus kiekkoon on pehmeämpi, ja puinen varsi välittää huomattavasti paremman tuntuman kiekkoon ja jäähän kuin hiilikuituinen.

Kiekollisten perustaitojen, kuten syötön vastaanottamisen ja syöttötekniikoiden, oppiminen kunnolla on huomattavasti helpompaa, kun maila välittää tuntuman herkästi käsiin. Pelaajan pitää oppia aistimaan se, miltä kiekko tuntuu lavassa silloin, kun suoritus tehdään oikein.

Aamen.

Alumiinimailat olivat välivaihe matkalla komposiittiin. Olivat painavempia ja vielä komposiittiakin jäykempiä.

Puu on parasta. Mielenkiintoinen on myös tämä hybridi-mailaviritelmä, jossa sisälmys on ns. kennorakennetta (tuttu murtomaasuksista) ja päällä hiilikuitukerros. Tällaisia mailoja on ainakin Koholla, Franklinillä ja Sher-Woodilla.

Komposiittimailoissa lisäksi näkyy vielä selvemmin se virhe, että junnut ottavat liian jäykän mailan. Silloin maila menettää ison osan hyödystään, joista yksi on nimenomaan kimmoisuus.

 

[pale]

Kiitoksia vastauksista. En siis tälläkään kertaa ollut väärässä liputtaessani puustagan puolesta. Tampereelta käsin tuli se ajatus mitä itsekin mietin, vaan en komposiittia voinut hylätäkkään. Pani vaan mietityttämään se kompojen kestävyys/hyöty/hinta. Puumaila on puumaila ja sitä jäljitellään kovasti. Huonoin tuloksin näemmä.

Hyvältä ajatukselta voisikin varren väsymiseen olla juuri Pullamössön variaatio puulapa/kompo-varsi kombinaatio. Tosin silläkin rahalla ostaa 6-7 puustagaa joita heitellä ohikulkijoille kun teipin väri alkaa vituttamaan.

Siltikin jäi vaivaamaan se että 9-vuotiaat katkoo näitä ylihypetettyjä kompomailoja? Pitäisikö joka vaihtoa varten olla uusi staga?

 

[kilonkingi]

Viestin lähetti HN
Alle B-junnuikäisen pelaajan kohdalla ei pidä edes harkita muuta kuin puumailaa. Puumailalla kosketus kiekkoon on pehmeämpi, ja puinen varsi välittää huomattavasti paremman tuntuman kiekkoon ja jäähän kuin hiilikuituinen.

Jaa-a. Näinhän sen varmasti pitäisi olla, mutta muutama kaverini, jotka pelaavat C-junnuissa käyttivät jo parisen vuotta sitten komposiittimailoja. Ja kysyessäni kerran heiltä että pelaako joku joukkueessa vielä puumailalla, vastaus oli ettei kukaan.

Itse en ole koskaan komposiitti mailalla pelannut, joten minun on paha sanoa onko se sitten parempi kuin puumaila. Laukaus ilmeisesti on terävämpi, mutta tuo kosketus kiekkoon voi olla huonompi.

Komposiitti mailat eivät kyllä kauaa kestä ja hinta on todella kova (n.200 euroa). Jääkiekkolehdessä taisi olla joskus juttua, miten nuo komposiittimailat ovat nostaneet joukkueiden mailabudjetteja. HIFK:lla mailat taisivat maksaa eniten ja Ässillä vastaavasti vähiten.

 

[WakaWanha]

Hillittömänä puumailan kannattajana olen jutellut tästä asiasta useankin kiekkojunnun kanssa (C-ikäisiä ja sitä nuorempia). Lähes jokainen on täysin vakuuttunut siitä, että komposiittimaila on ihan ylivertainen perinteiseen verrattuna. Mistäköhän tämä hurmoksellinen usko tulee? Ovat ne mainosmiehet ainakin jossakin asiassa onnistuneet.

Silti jaksaa ihmetyttää, kun näkee viisivuotiaalla kiekkokoululaisella komposiittimailan. Niitäkin näkee nimittäin yllättävän paljon. Taitaa olla ylimääräistä rahaa immeisillä. Jep, olen kateellinen.

 

[hermosillo]

Viestin lähetti WakaWanha
Silti jaksaa ihmetyttää, kun näkee viisivuotiaalla kiekkokoululaisella komposiittimailan. Niitäkin näkee nimittäin yllättävän paljon. Taitaa olla ylimääräistä rahaa immeisillä. Jep, olen kateellinen.

Ei ne välineet tee pelaajaa. En usko että esim. Gretzky olisi tehnyt yhtään enempää pisteitä, vaikka olisi ollut kuinka kevyt ja hieno maila. Taidot ratkaisevat eivät välineet.

Yksi syy miksi juniorit pelaavat näillä kalliilla ja "hienoilla" mailoilla johtuu varmasti siittä ettei kukaan kehtaa pelata vanhalla ja halvalla puumailalla, pelätään että joukkuekaverit alkavat kiusaamaan. Näinhän se on aina ollut että erilaisia kiusataan.

 

[stiflat]

Itse aikoinani vaihdoin alumiinivarteen koska se oli huomattavasti
kevyempi. Siinä olen pysynyt tähän asti. Välillä kokeilin
hiilikuituvartta ja ehkäpä jopa paremmalta tuntui. Noissa
aluvarsissa kun tuntuu tosiaankin liian helposti olevan liian jäykkä
rakenne. (tosin muutamia vanhoja Eastonin sinisiä olen nähnyt
mutkalla jo ihan harrastekäytöstäkin...?)

Puumailaa olisi taas kiva kokeilla, mutta kun nekin maksaa jo
niin paljon. Alu- ym varret maksavat myös liikaa ja puulapa koko
puumailan verran. Elämä on...

 

[mikse]

Viestin lähetti hermosillo
Ei ne välineet tee pelaajaa. En usko että esim. Gretzky olisi tehnyt yhtään enempää pisteitä, vaikka olisi ollut kuinka kevyt ja hieno maila. Taidot ratkaisevat eivät välineet.

Gretzky vaihtoi alumiiniseen Eastoniin melkein heti, kun se julkaistiin. Tosin taisi enkat tehdä kyllä puustagalla.

 

[hermosillo]

Viestin lähetti mikse
Gretzky vaihtoi alumiiniseen Eastoniin melkein heti, kun se julkaistiin. Tosin taisi enkat tehdä kyllä puustagalla.

Näinhän se oli, enpäs ajatellut tuota ollenkaan viestiä kirjoittaessani. Eastonin mainoskuvien perusteella olisi tuo mailan vaihto tapahtunut samoihin aikoihin kuin siirto Losiin.

http://www.sportsposterwarehouse.com/warehouse/gretzeaston90.htm
kuva mailasta

 

[Neely#8]

Itse sain viime (-04) syksynä ensimmäisen komposiittimailani (Bauer Trueflex) ja en ole vielä päässyt oikein sinuiksi. Kevythän se on kun höyhen, mutta joku siinä vaan mättää? Ranteet lähtee kyllä räväkästi, mutta tietynlainen tuntuma kiekkoon on kadonnut. Ja kerrottakoon heti se fakta, että en todellakaan ole mikään pehmeäkäsinen kynäilijä, vaan enempi sellainen kohmo.

Ennen meikällä on ollut komposiitti varsi+ puulapa, mikä on kyllä parempi vaihtoehto ainakin minulle. Mutta eiköhän toi puumaila ole mulle kaiken paras.

Ja noihin junnujen komposiittimaila käyttö juttuihin, niin luulisin, että monellakin on tosiaankin pelkkä status-juttu,että pitää olla kiiltävä "vectori"?

 

[Red Devil]

Viime lauantaina juuri naureskelin, kun n. 10-vuotias junnu katsoi harrastelätkää ja totesi isälleen ettei kellään ollut komposiittimailaa...

Itse olen aina pelannut puumailalla, mutta ehkä sitä komposiittiakin voisi harkita jos se kestäisi vähän paremmin ?

 

[eagle]

Viestin lähetti Red Devil
Itse olen aina pelannut puumailalla, mutta ehkä sitä komposiittiakin voisi harkita jos se kestäisi vähän paremmin ?

Ei kestä, vaan juurikin toisinpäin.

Itsekkin luulen että kyse on vain ja ainoastaan siitä että kun muut käyttää, niin pitää itsekkin. Ja kun liigassa käytetään, niin matkitaan myös sitä. Itse käytän puumailaa ja omissa junnuissa taisi aikoinaan olla vain yksi jolla oli muu kuin puumaila. Se oli tuollainen "Gretzky-maila" ja oli kyllä aivan älyttömän jäykkä. Puumailalle täysi liputus jatkossakin. Ei hajoa niin helposti ja tuntuma on hyvä.

 

[kakkonen]

Kokohiilikuitu-maila on usein aika tunnoton. Kevyt eikä jousta juurikaan.

Ite oon harrastetasolla pelaillut ja käytän aika löysää hiilikuitu-vartta ja irtolapoja. Mun mielestä kohtuullisen hyvä ratkaisu koska varsi on kevyt ja kestää kohtuullisen kauan (lähemmäs kausi,tietenkin tuurista riippuen). Tuntuma on ihan ok,riippuen paljon käyttääkö puu- vai hiilikuitulapaa (itse käytän puista). Lapoja tietenkin menee jonkin verran mutta ei mitenkään hirveästi ja ne on halvempia (semmosen 10egeä) kuin ostaa koko maila. Varret maksaa 100egen kieppeillä.

Itseäkin on ihmetyttänyt se että junnut pelaa kokohiilikuitu-mailoilla, jotka on kuitenkin kaikista tunnottomimpia ja kalleimpia. Muuten "aikuisilla" harraste- yms peleissä käytettynä niin... niiden hinnat on tullu alas ja jollekin sekin sopii/sillä tykkää pelata. Itse en vielä kokohiilikuitua ole raskinut ostaa, jos halvalla saan niin kokeelle pitäisi ostaa mutta vähäiset kokemukseni ovat etten ominaisuuksista tykkää.

Pelimies tietty pelaa millä pelaa eikä valita.

 

[Jusu7]

Hyviä pointteja mainittu jo ketjussa. Itse vielä jos pelaisin, en voisi edes kuvitella pelaavani komposiitilla. Kuten jo todettu, on tuntuma niin erilainen kiekkoon kuin mihin puumailalla päästään. Makuasioita tosin ainakin jossain määrin.
Junnukoutsina tilanne ja suhtautuminen komposiitteihin on hankala. Vanhemmat ostavat komposiitteja siksi, että kuvittelevat niitten kestävän paremmin. Tämä on kuitenkin täyttä puppua. Enemmänkin kyse on statusjutusta, kun muillakin on.
Alle 10-vuotiailla näkee jo Kohon Revolutionia ja näitä muita kokokomposiitteja. Komposiitteja menee junnuilla enemmän rikki kuin puumailoja ja tämä on fakta. Joissain tapauksissa liike on antanut uuden mutta joissain mailoissa on 30 päivän takuu.
Ikävintä tässä on se, että 140-senttinen juniori oppii esim laukaisutekniikan täysin väärin. Tuommoinen reilun metrin mittainen komposiitti ei juuri jousta laukaisutilanteessa ja laukaus menee lyönniksi lavan kannalla kiekon alareunaan jotta saadaan kiekko edes kohoamaan. Perustekniikka menee pieleen vääränlaisilla välineillä. E-junnuilla olen nähnyt parhaimmillaan/pahimmillaan CCM:n irtolapaista Vectoria ja yhteishinta huitelee yli 200 euron...
Tässä sitä sitten ollaan, vaikuttaa vähän samanlaiselta tilanteelta kuin aikoinaan muoviluistinten tullessa markkinoille.

 

[Haukka68]

Kyllä puumailaa suosittelen kaikille junnuille, jo ihan senkin takia että pituskasvu on osalla aika nopeata, niin siinä jää kalliit komposiitit ym. mailat nopeasti lyhyeksi ja taas ollaan vanhempien lompakkoa tyhejntämässä.
Eikä nykypäivän puumailat ole kovin paljon painavempia kuin komposiitit, ja jos ovat niin siinähän saavat pullamössö juniorit lisää ruista ranteeseen.

Vanhoista mailoista tulee mieleen Kohon XL-3 jollaisen joskus onnistuin vanhemmiltani huijaamaan, mukamas paremman kestävyyden ansiosta. Täysi lasikuitumaila ovaalilla varrella oli täysi katastrofi, muutenkin "lennokas" lämäri oli tämän kanssa lähes rotaflaijeria muistuttava lepakko. Kohon XL-4 maila oli samasta materiaalista tehty mutta normaalin muotoinen varsi, mutta muuten lähes yhtä huono kuin XL-3. Tuon XL-4 löytyy vieläkin kotoa ja toimii hyvin omien poikin kanssa tossupalloa pelatessa, varsinkin asfaltilla, kun lapa ei ole puuta.

 

[Lawless]

Itse en ole mikään aktiivikiekkoilija enkä ole joukkueessa pelannut, mutta talvisin aina ulkojäillä jonkin verran lätkinyt.

Kyllä kiekonkäsittely kannattaa aloittaa puumailalla, ja itse asiassa jatkaa sitä miesten peleihin saakka. On totta, että mailan pitää joustaa riittävästi, ja tuntumaa kiekkoon pitää hankkia. Sillä se lättysyöttö a'la Raipe:kin on varmasti hankittu.

Itse tein ala-asteikäisenä sen virheen, että hankin aikanaan NHL-ammattilaisten suosiman Sher-Wood P.M.P. 7000-mailan. Olin sen lätkäkortteja katsomalla hyväksi havainnut. Mailahan oli jo ennestään jäykkä, mutta vielä enemmän, kun sen sahasi oikean mittaiseksi. Heh, tuon jälkeen tajusin joustavuuden ja kimmoisuuden merkityksen.

Kyllähän noita puumailalla pelaavia NHL-pelaajia on edelleenkin, ja jostain olen lukenut, että mm. hurjasta laukauksestaan tunnettu Al MacInnis näin tekisi.

 

[dude]

Niin, onhan komposiittimailalla myös hyviä puolia. Nimenomaan sen keveys ja jäykkyysominaisuudet, eli varsi ei väsy ja löysisty. Monet ammattilaiset ovat jumalattoman tarkkoja mailoistaan ja vaikka puumailoihin puumäärät ja laadut mitataan gramman tarkkuudella, on niissä aina eroja. Komposiittimaila on käytännössä joka kerta samanlainen.

Komposiittimaila antaa myös enemmän ns. potkua lämäritilanteessa kuin perinteinen puumaila. Tässä pitää toki ottaa huomioon se, että kun valitsee komposiittimailaa, pitää ottaa aina löysempi kuin mitä puumaila on ollut. Väitteet siitä, että komposiitti on aina jäykempi kuin puumaila, ovat bullshittiä.

Komposiittimaila ei myöskään ole yhtään sen kestävämpi kuin puumaila, eikä myöskään helpommin hajoava. Puumaila vaan yleensä hajoaa rispaantumalla tai lohkeamalla, kun komposiitti menee rehellisesti poikki. Siksi saattaa joskus katsomoon näyttää siltä, että poikki menee ainoastaan komposiitteja. Nyrkkisääntönä tässä voidaan pitää niinkin nurinkurista asiaa, kuin että mitä enemmän hiilikuitua, sen kalliimpi ja sen hauraampi se on. Eli halvemmat, noin 100 euron, komposiittimailat kestävät paremmin, koska sisältävät enemmän lasikuitua.

 

[Black Adder]

Itse pidän kevyistä mailoista ja myös puumailoista tuli aina etsittyä niitä ei niin hirveitä halkoja.

Kokemusta on siis puumailoista, täyskomposiiteista, näistä hybrideistä ja nyt olen pelannut komposiittivarrella, jossa on hiilikuituvahventeinen puulapa. Tämä tuntuu aika mukavalta ratkaisulta omaan käteen. Tuntuma on ok ja varsinkin puolilämärit lähtee todella napakasti.

 

[King]

Kokemusta on kaikista mailamalleista. Tällä hetkellä pelaan Montrealin kokokompolla ja hyvin on kestänyt aktiivisessakin käytössä.

Mitä tulee kosketukseen, niin kyllä ne pehmeät kädet tulee luonnostaan, joko on tai sitten ei. Silloin ei paljon välineet merkkaa. Mutta totuus on se, että kyllä sillä lapojen tuntumalla on eroa, mutta se on vain totuttelukysymys.

Junnuille kuitenkin ihan taloudellisista syistä puumaila käsiin.

 

[Virginialainen]

Itse oon aina skulannu puumailalla tosin miettinyt jo pitkään vaihtoa komposiittiin, mutta en ole sitten jaksanut uhrata niin paljon rahaa, vaikka puumailatkin syövät suuren loven kukkarosta. Mailoja menee kaudessa sellaiset 3-6 ja merkiksi on vielä tullut Tac. Tykkään mailoista: kevyitä ja helppoja käsitellä ja rannelaukaukset lähtee niillä tosin hyvin.

Sellaista vielä kyselisin, että osaako joku neuvoa lavan käyristyksessä? Koskaan itse en ole yrittänyt, kun olen pelännyt pilaavani mailan, mutta jos tietoa olisi niin voisi kokeilla. Onko jotain vinkkejä?

 

[Stolk-2]

Viestin lähetti Haukka68


Vanhoista mailoista tulee mieleen Kohon XL-3 jollaisen joskus onnistuin vanhemmiltani huijaamaan, mukamas paremman kestävyyden ansiosta. Täysi lasikuitumaila ovaalilla varrella oli täysi katastrofi, muutenkin "lennokas" lämäri oli tämän kanssa lähes rotaflaijeria muistuttava lepakko.

Faija sai tutultaan ilmaiseksi kyseisen mailan ( 2 kpl). Minä sitä sitten käyttelin ja veljeni toista. Maila oli tosi outo. Juuri tuo ovaalimuoto esti saamasta hyvää tuntumaa kiekkoon. Muistaakseni maila oli vielä ontto, mikä lisäsi outoutta.

 

[Mikko-86]

No johan on jos pitää ostella joillekkin esim. 9 vuotiaille kaiken maailman komposiitti mailoja. Luulisi että olisi viisaampaa opetella ihan tavallisella puumailalla.
Mutta tottahan se on, että mieluummin penskat pelaa "hienommalla" mailalla ja tietysti kalliimmalla.

Itse en enää missään joukkueessa pelaa virallisesti, mutta illat menevät kentällä ja tietenkin se on puumaila mikä kädessä on, ei edes tulisi mieleenkään vaihtaa.

 

[TBK]

Täytyy todeta, että itse olen ennen täysin vannoutunut puumailan käyttäjä. Omistin jossain vaiheessa alumiinitikun, mutta sen käyttäminen jäi vähemmälle. Pidin aluksi komposiittimailaa aivan huuhaa-juttuna, kunnes sain hyvä veli kaupalla todella edullisesti itselleni Busch-komposiittimailan ja täytyy kyllä todeta sen oleva pelkästään positiivinen kokemus. Mielestäni maila on kevyt, tuntuma kiekkoon hyvä, maila ei ns. lyö takaisin kuten alumiini, laukauksiin osa saanut piirun verran voimaa lisää. Ainoa huono puoli on se, että tälläisiä mailoja ei osteta meikäläisen kukkarolla kuin korkeintaan yksi kauteen, jos sitäkään. Tämän nykyisen kappaleen sain naurettavan halvalla, mutta tuskin toista "värivikaista" mailaa iavann äkkiä naaman eteen tulee. Hybridideistä minulla ei ole kokemusta.

edit.
Niin ja itse ketjun aiheeseen palatakseni, niin ei missään nimessä kannata hankkia ennen HN:n mainitsemia b-junnuja muuta kuin puumailoja.