Jos vaikkapa seuraavissa koti MM-kisoissa Lahdessa oltaisiinkin taas ylivoimaisia (kuten 1989 ja 2001), kansallinen hurmos valtaisi Salpausselän stadionin sekä kotikatsomot.
Ja sinänsä se on oikein. Turha syytellä ketään, jos testit ovat puhtaat. Mutta sen syyttömyysolettaman tulisi koskea kaikkia, eikä vain oman maan urheilijoita. Menestyivät omat tai ei.
Kuten sanottua, vihaan dopingia ja toivon sen järjestelmällisen käytön kuolevan. Mutta jatkuva syyttely kansalaisuuden perusteella on vastenmielistä. Kun käyttö on järjestelmällistä ja liittovetoista (tai jopa valtiovetoista, kuten Venäjällä tai DDR:ssä), urheilijat ovat lähinnä uhreja vaikka heillä olisi joku näennäinen oikeus olla käyttämättä (ja samalla tehdä päätös uransa lopettamisesta ja kaikkien aiempien uhrauksien heittämisestä romukoppaan).
Tuskin tarvitsee pelätä enää sellaista kotikisameininkiä. Ja kyllä, myönnän että -89 kotikisoista on toisaalta ihanat nostalgiset muistot, mutta toisaalta inhottaa kun taisin tulla petetyksi.
Jotenkin näkökulma siihen yllättäväänkin mitalisateeseen on muuttunut vuosien saatossa. Kotikisoissa pitää pärjätä tavalla tai toisella.
Loppupeleissä on kuitenkin aina parempi tietää totuus, vaikka se tekisi kipeää. Norjassa on nyt sikäli hullu tilanne että Johaugin köpelö selitys kärähdyksestään näyttää menevän 100 % kansalle läpi. Suomessa ei taitaisi enää mennä läpi, olemme valistuneempia. Ja haluaisin saattaa norjalaiset samalle viivalle.
Kohta ehkä Norjassakin valistutaan hyppypukujutusta, nyt siellä jo haastateltiin jotain paikallista Paavo M. Petäjä, joka korosti että tässä vaiheessa kyse on vasta epäilystä.