Kommentteja tähän mielenkiintoiseen keskustelunavaukseen:
1.
naisten yhteislähtökisan porukan hajoaminen kertoo vain siitä, että naisten kv. hiihdon taso on valitettavan kapea. Miehissä kilpailua on valtavasti ja kun yläkropassakin on monella sen verran paljon tavaraa, että perässä jaksetaan roikkua, vaikka jaloista menisi suurin vauhti. Kuvaavaa on se, että Kattilakoski ja Lallukka tulivat about samaan aikaan maaliin, kun toiselle kisa oli lenkkeilyä ja toiselle koko ajan äärirajoilla menemistä.
Vauhtia saataisiin porukkaan vain silloin, jos on olemassa hiihtäjä, jolla on valtavat kestävyysominaisuudet, eikä kirikykyä. Nimistä mieleeni tulee oikeastaan vain Anders Södergren. Aikanaan tällaisia jässiköitä oli enemmänkin. Ulvang, Myllylä ja kumppanit tuskin kukaan olisivat halunneet tulla ruuhkassa loppusuoralle. Nyt Södergren oli kipeänä niin kukaan ei vetänyt. Sitten on tällaisia huippuspurttaajia kuten joku Northug tällä hetkellä ja kolmas ryhmä on sellaiset, jotka hyvänä päivänä, hyvältä paikalta ottavat mitalin, kun kirikykyä on kohtalaisesti. Toisella ja kolmannella ryhmällä ei ole motivaatiota vetää. Northug pärjää hyvin kirissä, miksi kuluttaisi voimia ja kolmosryhmän porukassa ei kenenkään kannata vetää, koska kuluu itsellä voimia.
Ainoa tapa kehittää tuota on se, että maat kehittävät systemaattisesti apuajajia eli 50km kisaan lähetetään ihan eri joukkue kuin muihin kisoihin. Nyt tässä kisassa Heikkinen olisi uhrattu vetämään ensimmäinen kolmannes ja ihan sama minne sen jälkeen putoaa, sen jälkeen Lallukka olisi vetänyt toisella kierroksella (jos lasketaan vielä niin että viiskymppiä koostuu kolmesta lenkistä) ja sitten kun hän ei enää jaksa jatkaisi ykkösmies Kattilakoski. Lallukasta voisi kehittää suoraan apuajajan, koska hällä tuskin on samanlaisia mahdollisuuksia menestyä kuin Heikkisellä. Tosin kovempaa vauhtia Lallukka tuskin olisi kestänyt kovin pitkään, mutta idea tämä. Muut uhrataan, jotta "kapteeni" tappelisi mitaleista.
En ymmärrä kyllä, kuka näkee naistenkaan kisassa mitään mielenkiintoista. Kiva odottaa, että joku ehkä putoaa kyydistä. Ei sellaista jaksa katsoa. Väliaikalähdöllä on niin valtavan hauska seurata miten väliajat kehittyvät, kuka kiristää tahtia, kuka sammahtaa ja saako joku esim. 50km kisassa vetoapua lopussa kiinniajaneelta ja nousee mitaleille junan vuoksi.
Fakta on se, että yhteislähtöjä on ainoastaan sen vuoksi, että tv-aika saadaan lyhyemmäksi, jolloin se mahtuu paremmin kanavien tiukkaan ohjelmakenttään. Tämä varikkosirkus tosin laittaa hiihtopuuhan jo irvokkaaksi. Montakohan kertaa jotain on pitänyt hakata lekalla päähän, että tuollainen "neronleimaus" on saatu aikaan.
2.
Tuntuu, että hiihtoa kehitetään kehittämisen vuoksi, koska Keski-Euroopassa ampumahiihto on suositumpaa. Ei oikein oteta selvää, mistä minkin lajin suosio johtuu ja mitä ihmiset hakevat, vaan kokeillaan koko ajan jotain vippaskonsteja ja lopputulos on tämä.
Rehellisesti sanottuna paras kilpailuohjelma olisi mielestäni se, että mentäisiin seuraavasti:
- takaa-ajo: gundersenin menetelmällä 10km p+15km v miehillä, naisilla 7,5km p+10km v. Voi olla samana päivänä ja yksillä mitskuilla. Samalla tavalla yhdistetynkin kisa on samana päivänä. Se riittää. Ei sielläkään tarvi hyppypuku päällä lähteä suoraan mäkimontusta ladulle
- väliaikalähdöillä: miehet: 30km perinteinen, 50km vapaa, naiset: 15km perinteinen, 30km vapaa
- viesti: 2p+2v kuten nytkin
- sprintti kuten nytkin. Tosin matkoja pitäisi ainakin naisilla lyhentää, jotta oikeat sprintterit pärjäisivät
- parisprintti pois. Tilalle voisi tulla ehkä sprinttiviesti samaan tapaan kuin normiviesti on. Nykyinen parisprintti on ainakin naisilla vain tapa saada yleishiihtäjille isoissa hiihtomaissa yksi mitsku lisää ja jotkut Puolan tai Tsekkien huiput kärsivät kyllä tuossa touhussa
3. Tour de Skillä on aivan liikaa sprinttiä ja yhteislähtöä. Sinnekin pitäisi saada enemmän väliaikalähtöjä. Jos joku pääsee yhteistilanteessa karkuun niin häntä on vaikea tavoittaa, jos hän ei sammu viimeisessä nousussa.