Oli ihan arvattavissa, että vihervasemmisto tulee kiskomaan käsijarrua kaksin käsin. Saa nähdä kuinka monta mutkaa matkassa on ennen kuin hanke saadaan aloitettua. Onhan se nyt aivan karmea ajatus, että yksityisesti rahoitettu hanke loisi työpaikkoja, tuottaisi verotuloja valtiolle ja toisi selkeää lisäarvoa niin urheilu- kuin kulttuuritapahtumien järjestämiselle Helsingissä. Pidetään mieluummin se parkkipaikkana, että oopperassakävijöillä on esteetön näköyhteys Stadikalle.
Jos otetaan tarkasteluun kyseinen ooppera niin sen toimintakulut vuonna 2013 olivat 53 milj. euroa. Rahoituksesta 71 % tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kautta veikkausvoittovaroista ja 10% ympäristökuntien (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) tukena. Ooppera rahoitti omaa toimintaansa siis vain 19%:lla, joka koostui lipputuloista ja sponsoriyhteistyöstä (eli hieman reilu 10M€). Kaiken tämän päälle valtio rahoitti oopperan toimintaa 14 miljoonalla eurolla oopperatalon vuokraa varten maksaen käytännössä koko vuokran. Kävijöitä oopperassa oli kyseisenä vuonna n. 267 000. Eli 267 000 katsojan viihdyttäminen maksoi 53M€:a jolloin yhden lipun hinnaksi muodostuu n. 200€. Tästä n. 200€:n hintaisesta lipusta veronmaksajat maksavat n. 160€. Kaikkien näiden tukien jälkeen liiketoiminta oopperassa ei ole voitollista vaan yli 250 000€ tappiollista. Luvut eivät tietenkään ole kokonaisuutena merkittäviä valtiontalouden kannalta, mutta jos yhtä ja luvuista päätellen suhteellisen marginaalisen ryhmän harrastusta tuetaan veronmaksajien varoin n. 43M€:lla voisi olettaa, että Helsinki Garden hankkeelle näytettäisiin vihreää valoa läpi koko byrokratiaviidakon. Jos en ihan väärin muista oopperatalon rakennushanke vietiin läpi ilman suurempaa kädenvääntöä ja sitä ei Helsinki Gardenin tavoin edes rahoitettu yksityisin varoin. Aika nurinkurista tämä toiminta Suomessa. Etenkin tällaisina talouden aikoina olisi ensiarvoisen tärkeää tukea tällaisia hankkeita, jotka pyörittävät talouden pyöriä eteenpäin etenkin kun Suomessa on oopperan lisäksi useita muitakin kohteita, jotka pyörittävät niitä samoja pyöriä taaksepäin.
On sivistysvaltion tunnusmerkki, että se tarjoaa kansalaisilleen mahdollisuuden käyttää kulttuuripalveluja rahoittamalla sen toimintaa, mutta sen rahoittaminen ei koske urheilukulttuuria lähelläkään samassa laajuudessaan. Vuonna 2000 valmistunut silloinen Finnair-stadion rahoitettiin pääsääntöisesti yksityisesti, kun taas vuonna 2011 valmistunut musiikkitalo rahoitettiin käytännössä verovaroin. Musiikkitalossa järjestettävien konserttien kuluista 90 prosenttia kustannetaan verovaroin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaettavat veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan urheilu- ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen kesken. Edunsaajien keskinäisestä suhteesta tuoton jaosta on säädetty laissa. Sen mukaan tuotosta käytetään vuosittain urheilun ja liikuntakasvatustyön edistämiseen 25 %, nuorisotyön edistämiseen 9 %, tieteen edistämiseen 17,5 % ja taiteen edistämiseen 38,5 %. Jäljelle jäävä 10 % jaetaan samoihin tarkoituksiin vuosittain harkinnan mukaa. Käytännössä valtio arvottaa taiteen edistämisen tärkeimmäksi kohteeksi vaikka kaikilla muilla kohteilla olisi sekä kansantalouden, tulevaisuuden että kansanterveyden kannalta tärkeämpiä vaikutuksia. Taide on ollut suurin edunsaaja veikkausvaroista 90-luvulta lähtien. Taiteen suurin merkitys on toimia henkisen pääoman kasvattajana. Kallista on siis tuon henkisen pääoman kasvattaminen ja kallista se tulee olemaan myös jatkossa
Ei siis tarvitse ihmetellä miksi Garden hanke, kuten kaikki muutkin vastaavat, tulee toteuttaa yksityisen rahoituksen turvin. Tässä ja nyt. Nyt ja aina.